Näin Suomi syö - lähiruokaa ostetaan yhä useammin

 

Tämä poikkeuksellinen koronauhan värittämä vuosi on nostanut kotimaisen ruuan arvostuksen todella korkealle. Tämän ovat osoittaneet monet selvitykset kuten Vaasan Oy:n teettämä tutkimus, jonka mukaan ruuan kotimaisuus on erittäin tai melko tärkeää 87 prosentille vastaajista ja lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista kertoi, että pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

 

Sama näkyy myös Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Suomi syö –tutkimuksessa. Sen mukaan 80 % ilmoitti tärkeäksi syödä suomalaista ruokaa. Trendi on ollut nouseva jo monen vuoden ajan. Kotimaisuustrendi näkyy myös ostokäyttäytymisessä, ja erityisesti leipä, liha- ja maitotuotteissa ostetaan ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä valintaperusteena tukea kotimaista työtä ja teollisuutta. Yhä useampi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden alkuperään.

Suomi syö -tutkimukseen sisältyneen lähiruoka –osion mukaan 84 % vastaajista piti lähiruokana ruokaa, joka on tuotettu omalla asuinseudulla tai maksimissaan 100 kilometrin päässä. Vastaajista vain 12 % piti lähiruokana yleisesti Suomessa tuotettua ruokaa. Lähiruuan kiinnostavuus on selvästi noussut, samoin ostouseus. Lähiruuan ostoperusteissa korostuu halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta. Nämä ostomotiivit nousevat esiin muissakin selvityksissä, katso esimerkiksi täältä.

 

Suomi syö –tutkimuksen mukaan lähiruuan saatavuuden koettiin parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta vastaajista 43 % koki, ettei lähiruokaa löydä kaupasta ja 75 % haluaakin selkeät lähiruokamerkinnät tuotteeseen/kaupan hyllyyn.

Suomi syö -tutkimus osoittaa, että lähiruokaa ostetaan edelleenkin eniten tavallisesta päivittäistavarakaupasta, jonka osuus on vain vahvistunut. Onkin tärkeää, että lähiruokatuotteiden valikoima on kaupoissa monipuolinen ja kasvava. Myös REKOista ostaminen on vahvistunut, vaikka sen osuus on edelleen pieni. Korona-aika nosti esiin verkkokaupan vahvistumisen, mutta sen osuus lähiruuan ostamisen tapana on kuitenkin vielä 6 prosentin luokkaa.

 

Kuva ja tutkimustulosten referointi: Kirsi Viljanen

 

Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus. Suomi Syö- tutkimussarjan tavoitteena on tarjota muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan käyttöön tietoa, jota voidaan käyttää avuksi strategisessa suunnittelussa, tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2020 kirjekyselyn ja 3 verkkokyselyn avulla. Suomi syö –tutkimus kattaa seuraavat kokonaisuudet: Trendiraportti: Ruokaan liittyvät asenteet ja trendit; Kotimaisuus ja ympäristö –raportti; Ostoraportti; Tuoteryhmäraportti: Leipä ja leivänpäälliset, Kasvi- ja maitoproteiinituotteet, Makeiset, snacksit ja jäätelöt, Jogurtit, Food to go –ruoka; Ravintolaraportti: Käyntiuseus, Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelut ym.

 

Suomi syö –tutkimuksesta voit kysellä lisää ja tilata tutkimuksen Taloustutkimukselta.

https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-ja-palvelut/suomi-syo.html

 

 

Näin Suomi syö

Taloustutkimus Oy:n Suomi syö -tutkimus on valmistunut. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten ruoka- ja ostokäyttäytymistä sekä ruokaan liittyviä asenteita.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat entistä enemmän kotimaista ruokaa, kotimaista ruokaa pidetään myös yhä turvallisempana. Lähes kaksi kolmesta (63 %) kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että ostamansa elintarvikkeet ovat suomalaista alkuperää. Mitä nuorempia vastaajat ovat, sitä pienempi merkitys kotimaisuudella heille on. Kotimaisuus ei kuitenkaan ole merkityksetöntä myöskään nuorille (15-24 -vuotiaat), sillä heistäkin yli puolet (55%) kokee tärkeäksi syödä kotimaista ruokaa. Lähes puolelle suomalaisista kotimainen alkuperä on laatuakin tärkeämpi valintaperuste, koska he haluavat tukea suomalalaisten työllisyyttä ja teollisuutta. Kotimaisen elintarvikesektorin tuotekehityspotentiaaliin uskoo yhä useampi.

Ruoan oman asuinalueen/-seudun lähiruoaksi mielsi suurin osa vastaajista ja vain 11% mielestä kaikki suomalainen ruoka olisi lähiruokaa. Yli puolet suomalaisista on kiinnostunut lähiruoasta (57 %, vrt. 2014 52%). Erityisesti 25-34 vuotiaat naiset kokevat lähiruoan kiinnostavaksi. Lähiruoka kiinnostaa puolestaan vähiten nuorimpia 15-24 –vuotiaita miehiä. Lähiruoan ostouseudessa on selkeää kasvua. Varsinkin kerran viikossa ostavien määrä (27 %) on noussut selvästi edellisistä vuosista. Vähintään kerran viikossa ostavia on lähes kaksi viidestä. Myös ei lainkaan ostavien määrä on melkein puolittunut (9 %). Tärkein lähiruoan ostosyy on paikallisten tuottajien tukeminen. Toisaalta kaikkien kysyttyjen lähiruoan ostomotiivien merkitykset ovat laskeneet. Lähiruokaan ei enää suhtauduta niin intohimoisesti kuin edellisinä vuosina ja selvityksen tekijät arvioivat tämän johtuvan lähiruoan ja sen käytön arkipäiväistymisestä. Lähiruokaa löytää myös entistä helpommin kaupasta eikä sen hintaa pidetä enää niin kalliina. Lähiruokaa ostetaan eniten päivittäistavarakaupasta, sitten torilta ja kolmanneksi suoraan tiloilta. Lähiruoan erikoiskaupoista ostamisen useus on vähentynyt edellisiin tutkimuksiin verraten, sen sijaan REKO-piireistä ostaa 7% vastaajista. Verkkokaupasta ostaminen ei edelleenkään ole lyönyt itseään läpi.

Tutkimus on tilattavissa Taloustutkimus Oy:ltä, lisätietoja tutkimuksesta: tutkimuspäällikkö Riitta Ristiluoma/Taloustutkimus Oy; etunimi.sukunimi@taloustutkimus.fi
puh. 010 758 5332

Teksti Taloustutkimuksen Suomi syö -aineistoja referoiden sekä kuva: Kirsi Viljanen

Torilla tavattiin - Herkkujen Suomi 2016

Viime viikolla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Herkkujen Suomi -tapahtuma, joka tälläkin kertaa keräsi kymmenittäin lähiruokayrityksiä ympäri Suomea esittelemään ja myymään tuotteitaan.

Tilaisuuden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka puheessaan toi esiin Herkkujen Suomi -tapahtuman suuren suosion olevan osoitus siitä, että lähiruoka kiinnostaa kuluttajia erittäin paljon. -Myös ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia. Nykyään monet haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja miten se on tuotettu. Lähiruuan tuotanto- ja jakeluketjut ovat lyhyitä, jolloin tuotantotietojen saaminen on mutkatonta. Ruoka saa näin helpommin kasvot. Ruuantuottajan ja hänen työnsä tunteminen on omiaan myös lisäämään ruuan arvostusta, totesi Tiilikainen.

Tapahtuman tuotevalikoima oli runsas, ja myynnissä oli liha-, kala-, marja-, hedelmä- ja viljatuotteita. Monet yrityksistä oli paikalla jo useatta vuotta peräkkäin, joten osa tuotteista oli minulle tuttuja jo entuudestaan. Eniten omaa huomiotani kiinnitti erityisesti lisääntynyt hamppujalosteiden määrä sekä monipuolinen kasvatettujen ja villinä kasvaneiden yrttien hyödynnys. Myös spelttituotteita oli aiempaa enemmän.

Ohessa kuvakavalkadia yritysten tarjonnasta.

 

Tapahtumassa oli paljon myös paikan päällä naposteltavaa. Tämän vuoden ehkä kuumin uutuus oli strutsin lihasta tehty piirakka.

 

Maa- ja metsätalousministeriö vastasi ohjelmalavan sisällön tuottamisesta. Keittiömestari Raymond Wesander ja Ulla Liukkonen grillasivat erilaisia herkkuja samalla kun viestintäjohtaja Pekka Väisänen haastatteli tuottajia, yrittäjiä, maakuntien ruokatoimijoita sekä muita asiantuntijoita. Toisen kokonaisuuden muodosti ruokakasvatukseen liittyvät asiantuntijoiden puheenvuorot ja haastattelut.

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander kera maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen. Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Anna Strömberg promoaa perunaa. Kuva: Meri Kiikkala/MMM

 Järjestöteltassa oli MMM:n Ruokailo-osaston lisäksi myös Ruokatiedon, SLC:n, MTK:n/Ruokaasuomesta.fi -palvelun osastot sekä lähiruoka- ja luomuosastot, joilta sai paitsi ajankohtaistietoa, mutta pääsi myös kuvauttamaan itsensä TailorFrame-järjestelmällä.

Perjantaiaamuna tapahtumateltassa oli HoReCa-alan toimijoille suunnattu, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen järjestämä tilaisuus, jossa yrityksillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan sisäänostajille. Maakuntien herkut kiinnostivat kovasti, ja toivottavasti kohtaamiset johtavat tulevaisuudessa myös ostosopimuksiin. Herkullisen aamiaisen oli koostanut BarLaurea.

MMM:n tiimi + Ulla ja Raymond (yläkuva) ja Lähiruoan koordinaatiohankkeen Päivi, Heidi ja allekirjoittanut (alakuva) kiittävät kaikkia Herkkujen Suomi -tapahtuman kävijöitä, tuottajia, yrityksiä, muita näytteilleasettajia ja järjestäjiä! Ensi vuonna uudestaan!


Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita