Lähiruokaohjelma

Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korona. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen


torstai 31. joulukuuta 2020

Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

tiistai 20. lokakuuta 2020

Näin Suomi syö - lähiruokaa ostetaan yhä useammin

 


Tämä poikkeuksellinen koronauhan värittämä vuosi on nostanut kotimaisen ruuan arvostuksen todella korkealle. Tämän ovat osoittaneet monet selvitykset kuten Vaasan Oy:n teettämä tutkimus, jonka mukaan ruuan kotimaisuus on erittäin tai melko tärkeää 87 prosentille vastaajista ja lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista kertoi, että pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

 

Sama näkyy myös Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Suomi syö –tutkimuksessa. Sen mukaan 80 % ilmoitti tärkeäksi syödä suomalaista ruokaa. Trendi on ollut nouseva jo monen vuoden ajan. Kotimaisuustrendi näkyy myös ostokäyttäytymisessä, ja erityisesti leipä, liha- ja maitotuotteissa ostetaan ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä valintaperusteena tukea kotimaista työtä ja teollisuutta. Yhä useampi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden alkuperään.

Suomi syö -tutkimukseen sisältyneen lähiruoka –osion mukaan 84 % vastaajista piti lähiruokana ruokaa, joka on tuotettu omalla asuinseudulla tai maksimissaan 100 kilometrin päässä. Vastaajista vain 12 % piti lähiruokana yleisesti Suomessa tuotettua ruokaa. Lähiruuan kiinnostavuus on selvästi noussut, samoin ostouseus. Lähiruuan ostoperusteissa korostuu halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta. Nämä ostomotiivit nousevat esiin muissakin selvityksissä, katso esimerkiksi täältä.

 

Suomi syö –tutkimuksen mukaan lähiruuan saatavuuden koettiin parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta vastaajista 43 % koki, ettei lähiruokaa löydä kaupasta ja 75 % haluaakin selkeät lähiruokamerkinnät tuotteeseen/kaupan hyllyyn.

Suomi syö -tutkimus osoittaa, että lähiruokaa ostetaan edelleenkin eniten tavallisesta päivittäistavarakaupasta, jonka osuus on vain vahvistunut. Onkin tärkeää, että lähiruokatuotteiden valikoima on kaupoissa monipuolinen ja kasvava. Myös REKOista ostaminen on vahvistunut, vaikka sen osuus on edelleen pieni. Korona-aika nosti esiin verkkokaupan vahvistumisen, mutta sen osuus lähiruuan ostamisen tapana on kuitenkin vielä 6 prosentin luokkaa.

 

Kuva ja tutkimustulosten referointi: Kirsi Viljanen

 

Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus. Suomi Syö- tutkimussarjan tavoitteena on tarjota muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan käyttöön tietoa, jota voidaan käyttää avuksi strategisessa suunnittelussa, tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2020 kirjekyselyn ja 3 verkkokyselyn avulla. Suomi syö –tutkimus kattaa seuraavat kokonaisuudet: Trendiraportti: Ruokaan liittyvät asenteet ja trendit; Kotimaisuus ja ympäristö –raportti; Ostoraportti; Tuoteryhmäraportti: Leipä ja leivänpäälliset, Kasvi- ja maitoproteiinituotteet, Makeiset, snacksit ja jäätelöt, Jogurtit, Food to go –ruoka; Ravintolaraportti: Käyntiuseus, Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelut ym.

 

Suomi syö –tutkimuksesta voit kysellä lisää ja tilata tutkimuksen Taloustutkimukselta.

https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-ja-palvelut/suomi-syo.html