Hyvää Kalevalan ja suomalaisen ruokakulttuurin päivää!

 

Kuva: Kirsi Viljanen

Kalevalan päivästä on vuosien varrella muodostunut myös suomalaisen ruokakulttuurin päivä. Ja aiheesta, sillä meillä on hieno ja alueellisesti rikas ruokakulttuuri, jota kannattaa ylpeydellä juhlia.

Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri ovat erityisesti tänä vuonna tapetilla. Suomen kokkimaajoukkue voitti historiallisesti kultaa Stuttgartissa järjestetyissä IKA Culinary Olympics –kisoissa* helmikuussa. Annoksissa oli käytetty mm. ohraa, härkäpapua, muikunmätiä, perunakakkua, poroa, kuhaa ja omenaa tuoden hienosti ruokakulttuuriamme esiin. Stuttgartista toi kultaa myös Suomen Compass Group CulinaryTeam Finland, joka voitti Community Catering –kilpailusarjan. Maaliskuussa suomalainen huippuosaaminen saa lisää näkyvyyttä, kun Norjan Trondheimissä järjestetään Bocuse D’orin Euroopan karsintakilpailu. Karsinnassa Suomea edustaa Ismo Sipeläinen assistenttinaan Kaisa Laanemäe ja valmentajanaan Kristian Vuojärvi.

*Maa- ja metsätalousministeriö tuki Kokkimaajoukkueen kilpailuihin valmentautumista ja viestintää.

Kultamitalistit! Kuva: IKA/Culinary Olympics

Alueellista ruokakulttuuria ja kestävää matkailua edistävä EuropeanRegion of Gastronomy -juhlavuosi myönnettiin täksi vuodeksi Saimaan alueelle. ERG-status on tärkeä Saimaalle, mutta myös koko Suomelle. Se vahvistaa alueen alkutuotantoa, matkailua, ruokamatkailua, muuta elinkeinotoimintaa, kulttuuria ja ennen kaikkea ylpeyttä omasta alueesta ja sen suomista mahdollisuuksista. tastesaimaa.fi –sivulla löytyy tietoa alueen ruokakulttuurista, tuotteista, palveluista, elämyksistä ja tapahtumista. Saimaan ERG-status on hieno jatkumo vastaavan statuksen 2020-21 omanneelle Pohjois-Savon alueelle.

Toukokuussa ruokamaailman huomio kohdistuu Helsinkiin, jossa julkistetaan Pohjoismaiden Michelin -opas. Tilaisuus kerää paikalle runsaasti ruoka-alan vaikuttajia ja kansainvälistä mediaa ja tapahtuma onkin oiva paikka esitellä myös suomalaista ruokakulttuuria. Ruoka näkyy ja maistuu muutenkin tänä vuonna Helsingissä, sillä ruoka on yksi Helsingin tapahtumallisuuden ja matkailun teemoista. Tämä näkyy kaupungissa erityisesti touko-kesäkuussa järjestettävien ruokaviikkojen aikana, johon tapahtumajärjestäjä –haku juuri päättyi. Turku oli Michelin –oppaan julkistuspaikkana viime vuonna.

Kansainvälinen huomio kiinnittyy jälleen 2026 Suomeen, kun Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Alueen ruoka-alan toimijat ovat jo verkostoituneet ollakseen näkyvä ja maistuva osa pohjoisen juhlavuotta. Tarkat kriteerit täyttäville lähiruokatuotteille on perustettu Arctic food lab –tuotemerkki ja ruokasektorin ja erilaisten tapahtumien kehittäminen on jo täydessä käynnissä.

Suomessa järjestetään paljon kansainvälisiä konferensseja ja kokouksia ja toisaalta taas Suomi on edustettuna monissa kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa. Nämä ovat oivia tilaisuuksia tuoda esiin vastuullista tuotantoamme, laadukkaita raaka-aineitamme, innovatiivisia tuoteuutuuksia ja monipuolista ruokakulttuuriamme. Tämän ruokadiplomatian edistämiseksi on muun muassa luotu elintarvikeyritysten käyttöön yhteneväinen tarina ”The smart taste of Finland”, joka on julkaistu videona ja power point –presentaationa. Suomen keittiömestarit ry julkaisi niin suurlähetystöjen kuin muidenkin suomalaisesta ruuasta kiinnostuneiden käyttöön Suomiruoka–reseptiikkaa. Tapahtumien järjestämisessä on tärkeää tarjota suomalaista ruokaa sitä taustoittavien tarinoiden kera.

Kuva: chefs.fi / Pekka Rötkönen

Erilaisten juhlavuosien ja isojen tilaisuuksien ja julkisuuden myötä Suomen maine ruokamaana vahvistuu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että meistä jokainen muovaa omilla arvoillamme ja valinnoillamme ruokakulttuuriamme, joka muuttuu myös ajan ja yhteiskunnan myötä.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Teksti: Kirsi Viljanen

Torilla tavattiin - Herkkujen Suomi 2016

Viime viikolla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Herkkujen Suomi -tapahtuma, joka tälläkin kertaa keräsi kymmenittäin lähiruokayrityksiä ympäri Suomea esittelemään ja myymään tuotteitaan.

Tilaisuuden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka puheessaan toi esiin Herkkujen Suomi -tapahtuman suuren suosion olevan osoitus siitä, että lähiruoka kiinnostaa kuluttajia erittäin paljon. -Myös ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia. Nykyään monet haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja miten se on tuotettu. Lähiruuan tuotanto- ja jakeluketjut ovat lyhyitä, jolloin tuotantotietojen saaminen on mutkatonta. Ruoka saa näin helpommin kasvot. Ruuantuottajan ja hänen työnsä tunteminen on omiaan myös lisäämään ruuan arvostusta, totesi Tiilikainen.

Tapahtuman tuotevalikoima oli runsas, ja myynnissä oli liha-, kala-, marja-, hedelmä- ja viljatuotteita. Monet yrityksistä oli paikalla jo useatta vuotta peräkkäin, joten osa tuotteista oli minulle tuttuja jo entuudestaan. Eniten omaa huomiotani kiinnitti erityisesti lisääntynyt hamppujalosteiden määrä sekä monipuolinen kasvatettujen ja villinä kasvaneiden yrttien hyödynnys. Myös spelttituotteita oli aiempaa enemmän.

Ohessa kuvakavalkadia yritysten tarjonnasta.

 

Tapahtumassa oli paljon myös paikan päällä naposteltavaa. Tämän vuoden ehkä kuumin uutuus oli strutsin lihasta tehty piirakka.

 

Maa- ja metsätalousministeriö vastasi ohjelmalavan sisällön tuottamisesta. Keittiömestari Raymond Wesander ja Ulla Liukkonen grillasivat erilaisia herkkuja samalla kun viestintäjohtaja Pekka Väisänen haastatteli tuottajia, yrittäjiä, maakuntien ruokatoimijoita sekä muita asiantuntijoita. Toisen kokonaisuuden muodosti ruokakasvatukseen liittyvät asiantuntijoiden puheenvuorot ja haastattelut.

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander kera maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen. Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Kuva: Meri Kiikkala/MMM

Anna Strömberg promoaa perunaa. Kuva: Meri Kiikkala/MMM

 Järjestöteltassa oli MMM:n Ruokailo-osaston lisäksi myös Ruokatiedon, SLC:n, MTK:n/Ruokaasuomesta.fi -palvelun osastot sekä lähiruoka- ja luomuosastot, joilta sai paitsi ajankohtaistietoa, mutta pääsi myös kuvauttamaan itsensä TailorFrame-järjestelmällä.

Perjantaiaamuna tapahtumateltassa oli HoReCa-alan toimijoille suunnattu, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeen järjestämä tilaisuus, jossa yrityksillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan sisäänostajille. Maakuntien herkut kiinnostivat kovasti, ja toivottavasti kohtaamiset johtavat tulevaisuudessa myös ostosopimuksiin. Herkullisen aamiaisen oli koostanut BarLaurea.

MMM:n tiimi + Ulla ja Raymond (yläkuva) ja Lähiruoan koordinaatiohankkeen Päivi, Heidi ja allekirjoittanut (alakuva) kiittävät kaikkia Herkkujen Suomi -tapahtuman kävijöitä, tuottajia, yrityksiä, muita näytteilleasettajia ja järjestäjiä! Ensi vuonna uudestaan!


Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita