Lähiruokaohjelma

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Lähiruoka puolueiden kuntavaaliohjelmissa

Kuntavaalitunnelma alkaa viimein tiivistyä. Puolueet ovat julkaisseet omat kuntavaaliohjelmansa (jatkossa ohjelma), ja ehdokasasettelu on loppusuoralla. Kävin eduskuntapuolueiden ohjelmat lähiruoka -silmälasien kanssa läpi; lähiruoka kytkeytyy kuntapolitiikkaan erityisesti elinkeinotoiminnan mahdollistamisen ja julkisten hankintojen kautta.

Yleisenä huomiona voi todeta, että ylipäätään julkiset hankinnat ja niiden merkitys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistajana on nostettu esiin kaikissa ohjelmissa, osalla laajasti kuvaten, mutta parissa ohjelmassa (Kok., Liik.) hankinnat/kilpailutukset kuitataan vain 1-2 lauseella. Eri puolueilla on erilaisia näkökulmia hankintoihin, ja muun muassa työllisyys, laatu, ekologisuus, innovatiivisuus, aluetalous (SDP), suomalaisuus, kotimaisuus, laatu, paikallisuus ja ympäristö- ja työllisyysvaikutukset (Kesk.), ekologisuus, eettisyys ja globaali vastuullisuus (Vihr.), ympäristökestävyys, yhteiskuntavastuu, työehdot (Vas.), laatu, ilmastovaikutukset (RKP), kestävyys, paikallisuus, laatu- ja ympäristövaatimukset (KD), paikallisuus (Liik.), paikallisuus, kotimaisuus (PS), nousevat teksteissä esiin. Hankintaosaamisen parantamista perättiin kolmessa ohjelmassa (SDP, Kesk., Vihr.) ja hankintojen pilkkomista pienempiin osiin/pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua kunnan tarjouskilpailuihin nostivat esiin keskusta, RKP, KD, kokoomus, PS – SDP:kin välillisesti korostamalla paikallisia yrityksiä ja niiden kanssa käytävää markkinavuoropuhelua. Laajimmin julkisia elintarvikehankintoja ohjelmassaan käsittelevät kristillisdemokraatit ja keskusta.

Seuraavaan olen ohjelmista poiminut mukaan suoraan ruokaan liittyvät maininnat.

Keskusta: … kunnissa tehdään tekoja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta sekä energia- ja ruokaomavaraisuutta. Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa. Kunnat käyttävät kotimaisia raaka-aineita aina, kun se on mahdollista sekä mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa. Parantamalla kuntien hankintaosaamista pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetus - palveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä.

Vihreät: Suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa vähäpäästöisiä ja ekologisesti kestäviä raaka-aineita, luomu- ja lähiruokaa sekä vähennetään eläinperäisen ruoan osuutta. Huolehditaan vegaanivaihtoehdon saatavuudesta. … suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa ilman torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita.

Vasemmistoliitto: Eläinten oikeuksien toteutumisessa tärkein askel on siirtyä käyttämään julkisten ruokapalveluiden hankinnassa yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita. Niiden osuutta nostetaan vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.

RKP: Vastuullisen elintarviketuotannon pitää olla itsestäänselvyys.

Suomen kristillisdemokraatit: Valtuustossa vaikutetaan hankintojen kautta jopa siihen, syödäänkö kouluissa ja päiväkodeissa oman maakunnan lähiruokaa vai ulkomaista tuontitavaraa. Julkisissa hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa, esimerkiksi suosimalla terveellistä luomu- ja lähiruokaa. Hankintalaki mahdollistaa lähiruuan suosimisen sekä pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn muun muassa tekemällä osatarjouksia kilpailutuksiin. Kunnan hankintastrategiassa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua. Kouluruokailuun on panostettava. Oppilaille on tarjottava jokaisena työpäivänä täysi- painoinen ravitseva maksuton ateria, jossa on suosittava lähellä tuotettuja raaka-aineita. Otetaan käyttöön neljän takuun malli; ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu ... Ruokailutakuu mahdollistaa sen, että voi syödä rauhassa ja saa tarvittaessa apua syömiseen. Luodaan suunnitelma ruokajakelun toteuttamisesta kriisitilanteissa. Ympäristöterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa ja kansanterveystyötä, ja sen vastuulla on huolehtia alueillaan turvallisista ruuan tuotantoketjuista pelloilta pöytään saakka.

Perussuomalaiset: Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta. Omavaraisuuden merkitys etenkin ruuantuotannossa on maailman muuttuessa epävarmemmaksi entistä tärkeämpää. Kotimaisen tuotannon mahdollistamisesta hyötyy sekä kansantalous että työllisyys.

SDP:n, kokoomuksen ja Liike Nyt:n ohjelmissa ei ruokaan liittyviä asioita oltu mitenkään erikseen mainittu.

Kuntapäättäjät ovat merkittävässä asemassa siinä, mitä ruokaa kuntien vastuulla olevissa ruokapalveluissa tarjotaan, ja mitkä ovat ruokaketjun toimijoiden toimintamahdollisuudet. Kysy omalta ehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää lähiruokaa omassa kunnassaan!



Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Tekstissä käytetyt lyhenteet ja linkit kuntavaaliohjelmiin

SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kuntavaaliohjelma

Kesk., Suomen Keskusta kuntavaaliohjelma

Vihr., Vihreä liitto kuntavaaliohjelma

Vas., Vasemmistoliitto kuntavaaliohjelma

RKP, Suomen ruotsalainen kansanpuolue kuntavaaliohjelma

Kok., Kansallinen Kokoomus  kuntavaaliohjelma

KD, Suomen Kristillisdemokraatit kuntavaaliohjelma

Liik., Liike Nyt kuntavaaliohjelma

PS, Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen


maanantai 18. tammikuuta 2021

Herrankukkaro – yksi ruokamatkailumme helmistä



Haaga-Helia on tänään avannut kansallisen ruokamatkailukilpailun. Kilpailulla etsitään ruokamatkailun kärkiä, jotka omalla toiminnallaan voivat toimia myös esimerkkeinä muille ja ovat loistava lisä myös maakuvaamme. Kilpailun järjestää Haaga-Helia yhteistyössä Helsingin kaupungin, Lomalaidun ry:n, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, maa- ja metsätalousministeriönMikseiMikkelin, MTK ry:n, Suomen Keittiömestareiden ja Visit Finlandin kanssa. Lue lisätietoja avautuneesta kilpailusta tästä

Herrankukkaro Oy ja sen ”Villiä ja läheltä - Ruokamatka tarinoiden saaristoon” –tuote palkittiin edellisessä ruokamatkailukilpailussa merkittävänä ruokamatkailutekona. Kilpailun arviointiraadin kuvaus ja perustelut tunnustukselle olivat: 

Naantalin Rymättylässä sijaitseva vanha kalastajatorpparitila, Herrankukkaro, tarjoaa ruokamatkan tarinoiden saaristoon. Tuotteeseen kuuluva villikalan käsittely ja sen opettelu. Valmistus toteutetaan meren äärellä kauniissa saaristolaismaisemassa nuotiotulen loimutessa. Herrankukkaron liiketoiminta perustuu luonnon kunnioitukseen ja toimintaa kehitetään ja laajennetaan ympäröivän luonnon ehdoin. Yrityksen ruokatarjonta nojautuu paikallisiin lähiruokatuotteisiin saariston kalojen ollessa pääosassa. Yrityksen toiminnassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kestävyys ja vastuullisuus. 

Herrankukkaro on palkittu myös muun muassa Baltic Sea Tourism Centerin järjestämässä Sustainable Tourism Award –kilpailussa kestävän, vastuullisen matkailun kehittämisestä. Kts. lisätietoja tästä.

Itse olin mukana Herrankukkarossa arviointiraadin jäsenenä, ja nostan tähän kuvien kera asioita, joihin kiinnitimme huomiota arviointikriteereihin (Asiakaslähtöisyys; Elämyksellisyys, sisältäen paikallisuuden, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntämisen; Liiketoiminnallisuus ja kannattavuus; Verkostot; Myynti- ja markkinointikanavat) peilaten. Näihin seikkoihin jokaisen kilpailuun tuotteitaan lähettävien tulee kiinnittää huomiota.

Jo parkkipaikalta Herrankukkaron alueelle kulkiessa oli kuin olisi astunut lumoavaan elämysmaailmaan: joka puolella riittää katsottavaa ja tutkittavaa. Luonnon kunnioittaminen näkyy kaikkialla, eikä alueelta ole kuulemma kaadettu yhtäkään puuta rakennusten ja rakennelmien tieltä.











Elämyksellisyys jatkui lounaalla, joka kuvasti saaristolaisaluetta ja -kulttuuria ja jonka kaikki raaka-aineet tulivat lähialueelta. Ruoka oli erittäin hyvin tehtyä ja aidot saaristolaismaut erottuivat selvästi. Kalalajitelman kalat, sienet ja salaatit sekä riistapadan peura ja kaskinauriit nautittuna itse leivotun saaristolaisleivän ja tyrnivoin kera loivat uskomattoman makunautinnon. Herrankukkaron perustaja Pentti Oskari Kangas kertoi aterian raaka-aineista ja saariston ruokaperinteistä.








Ruuan jälkeen suuntasimme laiturialueelle, jossa meitä odotti kalankäsittelyn opettelua. Kävimme ensin läpi erilaisia kalalajeja, ja sitten pääsimme niitä perkaamaan. Käsittelemistämme kaloista kokki kokosi ihania nyyttejä kypsennettäväksi nuotiolla. Ja nyyttejä pääsimme herkuttelemaan päivän päätteeksi.











Herkullisen päivän jälkeen kiersimme vielä alueella ja kuuntelimme Pentti Oskarin tarinointia niin Herrankukkarosta kuin ympäröivästä saaristosta. Kävimme myös kurkkaamassa vanhan torpan alla ollutta pirtukätköä, sillä saaristossa oli kieltolain aikaan hyvinkin aktiivista salakuljetustoimintaa ja tarinoita siitä riittää.



Käyntimme aikana saimme kuulla siitä moninaisesta paikallisyrittäjien verkostosta, jota Herrankukkaro hyödyntää niin raaka-aineiden saannissa kuin palvelujen tarjonnassa. Yritystoiminnan vakaudesta ja taloudesta kertoo se, että alueelle on suunnitteilla rohkeita investointeja. 

Yrityksen toiminnan ytimessä ovat nimenomaan ryhmille suunnatut palvelut, ja tuotteet ovat pitkälti räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaan. Yksittäinen alueesta kiinnostunut henkilö pääsee alueelle lähinnä avoimien saunatapahtumien kautta. Herrankukkaron tuotteet ovat varattavissa sekä suoraan yritykseltä että esimerkiksi Naantalin ja Turun matkailutoimistojen kautta.

Herrankukkaron ruokamatkailutuote osuu myös moneen ruokamatkailustrategian perään kuuluttamaan menestyvän ruokamatkailutuotteen ominaisuuteen. Siinä asiakas pääsee itse osallistumaan ja tekemään, oppii uutta ja kokee kokonaisvaltaisen elämyksen, jossa loistava palvelu ja ainutlaatuinen maku ovat kärkinä.


Toivon, että tänäkin vuonna saamme mahdollisimman monipuolisia ehdotuksia mukaan ruokamatkailukilpailuumme!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen, ruokamatkailukilpailun arviointiraadin puheenjohtaja