Lähiruokaohjelma

Näytetään tekstit, joissa on tunniste covid-19. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste covid-19. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen


tiistai 20. lokakuuta 2020

Näin Suomi syö - lähiruokaa ostetaan yhä useammin

 


Tämä poikkeuksellinen koronauhan värittämä vuosi on nostanut kotimaisen ruuan arvostuksen todella korkealle. Tämän ovat osoittaneet monet selvitykset kuten Vaasan Oy:n teettämä tutkimus, jonka mukaan ruuan kotimaisuus on erittäin tai melko tärkeää 87 prosentille vastaajista ja lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista kertoi, että pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

 

Sama näkyy myös Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Suomi syö –tutkimuksessa. Sen mukaan 80 % ilmoitti tärkeäksi syödä suomalaista ruokaa. Trendi on ollut nouseva jo monen vuoden ajan. Kotimaisuustrendi näkyy myös ostokäyttäytymisessä, ja erityisesti leipä, liha- ja maitotuotteissa ostetaan ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä valintaperusteena tukea kotimaista työtä ja teollisuutta. Yhä useampi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden alkuperään.

Suomi syö -tutkimukseen sisältyneen lähiruoka –osion mukaan 84 % vastaajista piti lähiruokana ruokaa, joka on tuotettu omalla asuinseudulla tai maksimissaan 100 kilometrin päässä. Vastaajista vain 12 % piti lähiruokana yleisesti Suomessa tuotettua ruokaa. Lähiruuan kiinnostavuus on selvästi noussut, samoin ostouseus. Lähiruuan ostoperusteissa korostuu halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta. Nämä ostomotiivit nousevat esiin muissakin selvityksissä, katso esimerkiksi täältä.

 

Suomi syö –tutkimuksen mukaan lähiruuan saatavuuden koettiin parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta vastaajista 43 % koki, ettei lähiruokaa löydä kaupasta ja 75 % haluaakin selkeät lähiruokamerkinnät tuotteeseen/kaupan hyllyyn.

Suomi syö -tutkimus osoittaa, että lähiruokaa ostetaan edelleenkin eniten tavallisesta päivittäistavarakaupasta, jonka osuus on vain vahvistunut. Onkin tärkeää, että lähiruokatuotteiden valikoima on kaupoissa monipuolinen ja kasvava. Myös REKOista ostaminen on vahvistunut, vaikka sen osuus on edelleen pieni. Korona-aika nosti esiin verkkokaupan vahvistumisen, mutta sen osuus lähiruuan ostamisen tapana on kuitenkin vielä 6 prosentin luokkaa.

 

Kuva ja tutkimustulosten referointi: Kirsi Viljanen

 

Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus. Suomi Syö- tutkimussarjan tavoitteena on tarjota muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan käyttöön tietoa, jota voidaan käyttää avuksi strategisessa suunnittelussa, tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2020 kirjekyselyn ja 3 verkkokyselyn avulla. Suomi syö –tutkimus kattaa seuraavat kokonaisuudet: Trendiraportti: Ruokaan liittyvät asenteet ja trendit; Kotimaisuus ja ympäristö –raportti; Ostoraportti; Tuoteryhmäraportti: Leipä ja leivänpäälliset, Kasvi- ja maitoproteiinituotteet, Makeiset, snacksit ja jäätelöt, Jogurtit, Food to go –ruoka; Ravintolaraportti: Käyntiuseus, Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelut ym.

 

Suomi syö –tutkimuksesta voit kysellä lisää ja tilata tutkimuksen Taloustutkimukselta.

https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-ja-palvelut/suomi-syo.html