Lähiruoka&Luomu -messuilla monenmoista tarjontaa ja ihania herkkuja

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Viime viikolla kevään odotusta helpotti Helsingin Messukeskuksen Kevätmessut, jotka keräsivät kaikkiaan 55 000 kävijää. Messukokonaisuuteen kuului myös nyt kolmatta kertaa järjestetyt Lähiruoka&Luomu -messut, joilla oli entisiä vuosia kattavammin näytteilleasettajia ja muuta toimintaa.

Messujen avajaispäivänä minulla oli kunnia luovuttaa Vuoden Lähiruokateko -palkinto, jonka sai tänä vuonna Thomas Snellman Pedersörestä. Palkinnosta perusteluineen lisää viime viikon bloggauksestani.

Kuva: Messukeskuksen mediapankki

Päälavalla julkistettiin myös Jaakko Kolmosen rahaston palkinnonsaajat terveellisen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisestä. Tänä vuonna palkinnot saivat toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt ja kotitalousopettaja, toimittaja Pirjo Toikkanen. Katso lisää palkinnosta ja -saajista tästä.

Lähiruoka&Luomu -messuilla oli kaikkiaan 45 näytteilleasettajaa, jotka edustivat niin lähiruokaa, kotimaista luomua, ulkomaista luomua kuin järjestöjä ja muita yhteisöjä. Elintarvikkeiden myyjien lisäksi paikalla oli rajoitetusti luomu-/lähiruoka -aiheisten kirjojen myyjiä, keittiöpienkone- ja tarvikemyyjiä, ravitsemusopintojen tarjoajaa ja ammattijärjestöjä. Seuraavassa kuvakerrontaa messujen annista.

Lähiruokaa myydään yhä enemmän verkossa, ja messuilla olikin pari verkkokauppaa: Oskarin aitta ja palvelunsa perjantaina 27.3.15 avannut Ruokaasuomesta.fi.

Oskarin aitan osastolla oli myynnissä myös verkkokaupassakin saatavilla olevia Orastava aurinko Oy:n porkkanatuotteita. Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Lähiruokaa kulkee paljon myös pyörien päällä suoraan kuluttajille, tästä messuilla esimerkkeinä olivat muun muassa Vaahteranmäki Farmingin MunaEggsPress ja Penttilän tilan myyntiauto, messuilla ao. yrityksiltä oli mukana myynnissä mm. kananmunia, perunarieskaa ja muita perunajalosteita. Perunatuotteita tarjoili myös Pottupuoti, jonka paikanpäällä tehdyistä shipsirullista on saanut nauttia jo monilla messuilla.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Suomi on tunnetusti leipä- ja ruiskansaa, ja tälläkin kertaa messuilla oli lukuisia leipomoita ja myllyjä.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Messutarjonnassa ilahduttavaa oli myös erilaisten, terveempien snack-tuotteiden valikoima ja kotimaisen kasvisproteiinin markkinoilletulo. Varsinkin Murtolan Hamppufarmin tuotteet kiinnostivat yleisöä kovasti. Hampun lisäksi kotimaisen kvinoa-puuron ympärillä riitti maistelijoita ja ostajia ja Rainingon luomutilan edustajat saivat vastata kuluttajille vielä varsin tuntemattoman kvinoan viljelystä, terveellisyydestä ja käyttömahdollisuuksista.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Messuihin kuuluu tietysti herkuttelu, ja messuilta sai ostaa paikanpäällä syötäväksi luomujäätelöä ja mukaan käsintehtyä helsinkiläistä fudgea ja espoolaisia gourmet-luomusuklaita.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Marjatuotteista tarjolla oli muun muassa hilloja, mehuja ja kuivattuja marjajauheita. Lisäksi messuilla oli Lapin kaamoslihan porotuotteita, Snafu Oy:n silmusalaatteja, erilaisia hunajatuotteita ja monenmoista muuta. Tulevaan pääsiäiseen oli hyvä varautua myös Portterimämmi -uutuudella. Messuilla oli myös useita kahvin pienpaahtimoita.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä käytiin torstaina jännittävä Ruokavisan loppufinaali, jonka tänä vuonna voitti Kuulammen koulu Tyrnävältä. Lue lisää finaalista kuvineen tästä.

Osana Kevätmessuja kisattiin Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -titteleistä OmaKoti -messujen yhteyteen rakennetulla kilpailukeittiöalueella. Vuoden Kokiksi valittiin Ismo Sipeläinen ja Vuoden Tarjoilijaksi Saara Alander. Lue lisää kilpailusta: http://www.elo-saatio.fi/vuodenkokki ja http://www.elo-saatio.fi/vuodentarjoilija.

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Kuva: Kirsi-Mari Viertola / MMM

Lähiruoka&Luomu -messujen mediakumppanina toimi Herkkusuu.fi, joka teki bloggauksia ja videojuttuja messuista ja niillä olleista yrityksistä. Niihin pääset tutustumaan: www.herkkusuu.fi.
Groove FM oli vahvasti mukana Kevätmessuilla, ja otti hienosti myös lähiruokateeman ohjelmiinsa.

Kuva: Kirsi Viljasen arkisto

Groove FM lähetti torstaina suoraa radiohaastattelua lähiruoasta ja keskiviikkona studiolla tehdyt haastattelut kuulet ja näet täältä.

Lähiruoka&Luomu -messuihin liittyvät aiemmat bloggaukseni 

http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2015/03/vaalipaneelissa-keskustelua-luomusta-ja.html

http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2015/03/vuoden-lahiruokateko-palkinto-jaettu.html

ja muiden kirjoittamia bloggauksia:
http://www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=853
http://kattilalaakso.com/2015/03/30/maistiaisia-lahiruoka-ja-luomu-2015-messuilta/

http://maustemittakaava.blogspot.fi/2015/03/maustemittakaava-goes-lahiruoka.html?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

http://pahakakku.blogspot.fi/2015/03/lahiruoka-luomu-messut-26-2932015.html?m=1 

http://ekojalanjaljilla.fi/2015/03/28/tunnelmia-lahiruoka-ja-luomumessuilta-2015/

http://www.babyjoy.fi/category/blogi/

http://paleokeittio.fi/2015/03/27/poimintoja-lahiruoka-ja-luomumessuilta/

http://www.maku.fi/blogit/keittiossa-kotona-ja-puutarhassa/maistiaisia-kevatmessuilta

http://www.maaseutupolitiikka.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/vuoden_lahiruokateoksi_lyhyt_jakeluketju_reko.2806.blog

Lähiruoka&Luomu -messujen suunnitteluryhmän puheenjohtajana on ollut ilo seurata messujen kehittymistä vuosien varrella. Olemme koko ajan tiukentaneet messuille mukaanpääsyn kriteereitä, kehittäneet messualuetta ja koko konseptia. Otan mielelläni messujen kehittämisehdotuksia vastaan joko tuonne blogin kommenttikenttään lähetettyinä viesteinä tai sähköpostilla kirsi.viljanen(at)mmm.fi.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Vaalipaneelissa keskustelua luomusta ja lähiruoasta

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä 27.3.15 seminaarin lähiruoka- ja luomuohjelmista. Seminaarissa kurkistettiin pari vuotta käynnissä olevien ohjelmien toteuttamiseen ja tämän hetkisiin tuloksiin. Seminaarin esitykset löydät täältä.

Valtiosihteeri Tiina Rytilä toi avauksessaan esiin ruokasektorin merkityksen niin nyt kuin tulevaisuudessa. On arvioitu, että vuonna 2030 tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Suomen on osattava ottaa oma osansa tästä kysynnästä, Rytilä korosti.

Perinteisten ravitsemusnäkemysten lisäksi kuluttajien vahvoja arvoja ovat kiinnostus ruoan alkuperästä, ruoan tekijöille halutaan kasvot, ruoalta haetaan elämyksiä, aitoutta ja makuja. Lähiruoan vahvuus on lyhyissä jakeluketjuissa, ja lähellä tuotettu ruoka pystyy vastaamaan hyvin näihin arvoihin.

Luomu osaltaan vastaa hyvin kuluttajien vastuullisuus- ja ympäristötietoisuuden nousuun. Rytilä kehui luomu- ja lähiruokaohjelmien toteuttamista, ja samalla hän toi esiin hallituskauden menestyksistä myös suomalaisten elintarvikkeiden vientikysymykset ja erityisesti Kiinan markkinoiden avautumisen mm. sianlihalle. 

Maatalousylitarkastaja Leena Seppä kertoi hallituksen luomuohjelman toteumasta

Luomuasiantuntija Reijo Käki kertoi ajatuksiaan, miten luomutuotantoa saadaan lisää

Keittiömestari, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila analysoi lähivuosina rahoitettuja ruokaketjun kehittämishankkeita

Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen kertoi lähiruokaohjelman toteutuksesta

Puotipuksuksi itseään tituleeraava Kimmo Remes kertoi lähiruokayrittäjän arjesta ja haasteista

Seminaariin oli kutsuttu myös eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita antamaan näkemyksiään lähiruoasta ja luomusta. Mukana paneelissa olivat:

• Keskusta: elintarvikealan asiantuntija, lähiruoka- ja luomumyymäläyrittäjä Niina Hietalahti, jolle lähiruoka ja luomu ovat tuttuja jo lapsuudestaan ja joka on tehnyt näkyvää työtä Anton&Anton -lähiruoka- ja luomumyymälöiden perustajana ja toiminnan laajentajana

• Kokoomus: kansanedustaja Sari Sarkomaa, joka on ollut perustamassa Eduskunnan lähiruokakerhoa ja joka oli mukana Kataisen hallitusohjelman laadinnassa ja kirjoittamassa sinne ruokateemaa

• Kristillisdemokraatit: suurtaloustyönjohtaja Kyllikki Malkki, jolle ruoka ja laadukkaat raaka-aineet ovat jo työnkin kautta tärkeitä

• Perussuomalaiset: perussuomalaisten eduskuntaryhmän asiantuntija ”metsäakateemikko” Iiro Silvander, joka on ollut mukana laatimassa puolueen maaseutuohjelmaa

• Ruotsalainen kansanpuolue: luomuviljelijä Mikael Jern, jolle työssään ja erilaisissa luottamustoimissa alkutuotanto ml. luomu ja lähiruoka ovat arkipäivää

• Sosiaalidemokraattinen puolue: leipomotyöntekijä Tarja Eklund, jolle ruoka-asiat ovat osa jokapäiväistä arkea

• Vasemmistoliitto: Vasemmistonuorten pääsihteeri Mai Kivelä, jolle ruoan kestävyys ja eettisyys tärkeitä

• Vihreät: kansanedustaja Johanna Karimäki, jolle kotimainen ruoka, lähiruoka ja luomu ovat tärkeitä arvoja

Ensimmäisenä paneelin puheenjohtaja MMM:n viestintäpäällikkö Pekka Väisänen kysyi panelisteilta, miten heidän puolueensa on ottanut huomioon luomun ja lähiruuan kehittämisen omassa vaaliohjelmassaan?

Karimäen mukaan vihreillä on neljä kärkeä vaaliohjelmassa. Vihreä talous koskee mitä suurimmilta osin maaseutua, jossa ruoka on välillisesti mukana. Vaaliohjelmassa ruoka ei niinkään näy, mutta sen sijaan maaseutu- ja erävihreiden lehdessä on linjauksia lähiruoasta ja luomusta. Hietalahti ei niinkään tuonut esiin keskustan vaaliohjelmaa, mutta nosti erikseen esiin viennin edistämisen merkityksen. Kristillisillä on kirjauksia muun muassa kohtuuhintaisesta ruoasta, ja Malkin omassa vaaliagendassa kotimainen ruoka on kärkisijalla.

Silvanderin mukaan perussuomalaisten maaseutuohjelmassa maaseutu nähdään voimavarana, ja nykyinen keskittämiskehitys on lopetettava. Ohjelmassa on laajat kirjaukset lähiruoasta, ja myös luomuun suhtaudutaan positiivisesti. Jern totesi, että RKP:llä on selkeä kirjaus vaaliohjelmassa lähiruoan ja luomun edistämisestä. Sarkomaa toi esiin, että Kokoomuksen vaalikärki on työllisyyden ja talouden kuntoonsaattamisessa. Hän korosti, että normitalkoot ml. elintarvikeyritysten byrokratia on yksi keskeinen puolueen tavoitteista. Kivelän mukaan vasemmistoliitto haluaa edistää kaudenmukaista ruokaa, kasvisruokaa ja eettisin periaattein tuotettua ruokaa; tavoitteena eläinten tehotuotannosta luopuminen. Ympäristöryhmässä on tehty oma tavoite: vuonna 2020 luomutuotteiden osuus oltava 25 %.

Väisänen pyysi seuraavaksi lupauksia, joita kansanedustaja sitoutuu tekemään luomun ja/tai lähiruoan eteen, jos tulee valituksi Eduskuntaan.

Karimäki nosti esiin hankintalain muutoksen: hankintalain pitäisi selkeästi mahdollistaa lyhyet kuljetusmatkat, tuoreet tuotteet ym. valintakriteereinä. Myös kaupan epäreilua asemaa pitäisi saada muutettua. Ohi eduskuntatyön hän nosti esiin myös sen, että ammattikeittiöiden ruokalistoja pitäisi saada joustavammaksi. Hietalahti korosti, että elintarvikeyritysten valvonnan tulee olla yhdenmukaista ympäri maata, ja lisäksi yritykset tarvitsisivat lisää ohjausta ja apua yrityksen perustamiseen ja valvontaan liittyvistä luvista ym. Keskustassa on myös hahmoteltu alueellista kokeilua, jossa alueen eri tuotantosektoreiden tuotanto jalostettaisiin samoissa tiloissa, ja markkinoitaisiin ja myytäisiin kootusti.

Malkki nosti esiin hankintalain muutostarpeen, ja samalla huomautti, miten pieniä keittiötiloja koteihin nykyään rakennetaan. Silvander lupasi, että mikäli perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, lähiruoka- ja luomuohjelmat tulevat olemaan kirjattuna hallitusohjelmaan. Myös ruoan alv-tasoa tulee alentaa, ja byrokratiaan ja lupakäytäntöihin pitää puuttua. Myös Jern korosti hankintalain muutostarpeita ja sitä, että esimerkiksi kansallista kynnysarvoa pitää saada nostettua EU-tasoon. Normitalkoot ovat myös tärkeitä: jokaista uutta pykälää kohti pitää saada kaksi pykälää pois.

Sarkomaa korosti yrittäjyyden edistämistä ja niitä keinoja, joilla työllistäminen ja talous saadaan kuntoon. Myös hän toi esiin hankintalain muutostarpeet ja normitalkoot. Sarkomaa toi esiin, että myös kokoomus pitää tärkeänä, että luomua ja lähiruokaa viedään jatkossakin voimakkaasti eteenpäin. Eklund mainitsi, että kaikki lähiruoan ja luomun eteen tehtävät asiat ovat tärkeitä, mutta niiden hinta on usein kuluttajien kannalta liian korkea. Pakkausmerkintöjen pitää olla sellaisia, että kuluttaja voi niihin luottaa. Kivelän mukaan vasemmistoliitto kannattaa lähiruoka- ja luomuohjelmien jatkoa. Hankintalakiin pitäisi saada laatuun velvoittavia kriteerejä; myös tiettyjen tuotteiden alv-kannan laskua pitäisi harkita. Vasemmistoliitto haluaa myös lisää menekinedistämistukia lähiruoan ja luomun esilletuontiin, lisää tutkimusrahoitusta luomulle, tuotekehitykseen tukea sekä kunnollista suomalaisen ruoan puhtauden tuotteistusta ja brändäystä vientimarkkinoille.

Vapaassa keskustelussa Sarkomaa totesi, että on hyvä, että vientiin on panostettu. Ruokakulttuurin lisäksi juomakulttuuri on mahdollisuus, ja se olisi saada mukaan matkailuun: esimerkiksi metsämarjoja sisältävät alkoholittomat drinkit pitäisi nostaa esiin. Jern totesi, että lähiruokaa on vaikea viedä, mutta luomulla on sen sijaan suuria mahdollisuuksia; vientiohjelmalla tulee etsiä uusia kohdemaita. Eklund mainitsi, että julkisissa hankinnoissa on suuria mahdollisuuksia, mutta volyymit pitää olla kunnossa, jotta toimitusvarmuus säilyy. Malkki samoin mainitsi, että luomun ja lähiruoan tuotantomäärät olisi saatava kuntoon. Lisäksi haasteena on yrittäjien ikääntyminen; yritysten sukupolvenvaihdoksia pitäisi saada helpotettua. Lähituotteista ei myöskään välttämättä tiedetä.

Tiedon puute on iso este lähihankinnoille. Silvander totesi lähiruokamarkkinoissa olevan hyvät mahdollisuudet, myös luomu on mahdollisuus. GMO-vapaa ruoka voisi olla Suomen vientivaltti. Tuottajia esiin tuovat erilaiset teemapäivät ja tempaukset ovat hyvä keino nostaa alkutuotanto ja lähiruoka tietoisuuteen. Karimäki totesi, että viennin edistämistä tärkeämpää olisi saada kotimaiden markkinoille kohtuuhintaista luomua, jota vähävaraisemmillakin kansalaisilla olisi mahdollisuus sitä ostaa. Hän nosti esiin myös sen, että jo toteutetulla kilpailulain muutoksella on haluttu säätää kaupan valtaa. Hän korosti myös luomu- ja lähiruokaohjelmien jatkon tärkeyttä.

Hietalahti korosti, että suomalaisten tuotteiden vientiin on satsattava; Suomen on erikoistuttava, myös ruokamatkailua on edistettävä ja maaseutua brändättävä paremmin. Kivelä korosti, että ekologisesti tuotettu kasvispainotteinen ruoka tulisi olla normi; muusta pitäisi maksaa sitten enemmän. Hän kritisoi myös elintarviketeollisuuden keskittymistä, myös kaupan keskittymistä pitäisi purkaa kovalla kädellä. Hän peräsi myös ruoan terveys- ja ympäristövaikutusten politisointia. Lopuksi hän korosti alkutuottajien merkitystä ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja miten paremmin pitäisi noteerata heidän mahdollisuudet tässä.

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Anni-Riika Särkelä / MMM

Vuoden Lähiruokateko -palkinto jaettu!

Lähiruoka&Luomu -messut ovat tältä vuodelta pyörähtäneet käyntiin. Messuilla jaettiin sen ensimmäisenä päivänä jo perinteeksi muodostunut Vuoden Lähiruokateko -palkinto.

Vuoden Lähiruokateko -kilpailun syntysanat lausuttiin lähes kohta sen jälkeen, kun nelisen vuotta sitten aloimme suunnitella Helsingin Messukeskukseen uutta messukokonaisuutta: Lähiruoka&Luomu -messuja.

Palkinnolla halutaan nostaa esiin hyviä esimerkkejä lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä. Palkinnon kautta nostetaan lähiruoan tunnettuutta ja tuodaan esiin tekijöitä lähiruoan takaa. 2000 euron palkinnon on luovuttanut Suomen Messusäätiö.

Kilpailun kriteerit olivat:

- saaja on raaka-aine tai tuotevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen ja/tai

- saaja on hankintaratkaisuillaan tukenut alueellista työllisyyttä ja/tai

- saaja on sanoillaan tai toiminnallaan merkittävästi tiedottanut lähiruoan merkityksistä

- saajan toiminta tai toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön muuallakin (yleistettävyys)

- saaja on ruokalistan suunnittelussa mahdollistanut lähiruoan kilpailukyvyn

- saaja voi olla yksityinen henkilö, yritys tai yhteisö

Tänä vuonna saimme mahtavan määrän ehdotuksia: kaikkiaan 118 esitystä yhteensä 56 ehdokkaasta eli moni ehdokas sai kannatusta monelta taholta. Ehdotuksissa oli mukana niin yksittäisiä henkilöitä: viljelijöitä ja keittiömestareita, maatiloja, jalostusyrityksiä, lähiruokamyymälöitä, uudenlaisia markkinointi- ja jakeluratkaisuja, ml. verkkokaupat ja kauppa-autot, kahviloita, ravintoloita, erilaisia lähiruokaa käyttäviä palveluyrityksiä ja kuntia, samoin erilaisia tuottajan ja kuluttajan yhteistyömalleja.

Olen valtavan iloinen tästä ehdokkaiden monipuolisuudesta, mukana oli koko lähiruokaketju ja ehdotukset osoittivat jälleen kerran toteen sen, miten upeita lähiruoan tekijöitä ja toimintoja meillä täällä Suomessa on. Valintaraadin tehtävä ei siis ollut helppo, ja jokainen ehdokas olisi omalta osaltaan hyvin ollut palkinnon arvoinen. Mutta hyvin yksimielisesti raadissamme yksi ehdokas nousi esiin ja tämän vuoden Lähiruokateko palkinnon sai luomuviljelijä Thomas Snellman, Pedersörestä.

 

Thomas Snellman toi Suomeen aivan uuden lähiruoan tuottajan ja kuluttajan suoran kohtaamisen mahdollistavan markkinointikanavan REKO-mallin, jonka nerous on sen yksinkertaisuudessa. Snellman tutustui malliin sen alkulähteillä Ranskassa ja muokkasi sen Suomeen sopivaksi, siten että siihen on mahdollisimman yksinkertaista osallistua niin tuottajan kuin kuluttajankin. Snellman on jakanut tietoa REKO-mallista ja sen mukaisten, Facebookia hyödyntävien ostorenkaiden perustamisesta, ensin Pohjanmaalla EkoNu! -hankkeessa ja sen jälkeen pyyteettömästi oman maatilatoimintansa ohessa.

Uudenlaiset lähiruoan myynti- ja jakelukanavat ovat lähivuosina lisääntyneet vauhdilla, ja REKO on hyvä esimerkki lyhyisiin jakeluketjuihin perustuvasta toiminnasta.  REKO-renkaiden lisäksi myös yksittäiset tuottajat ja yrittäjät ovat alkaneet soveltaa mallia omaan yritystoimintaansa ja toimittavat tuotteita ennakkotilauksen mukaan suoraan kuluttajille.

Kahdesta pilottirenkaasta vuonna 2013 alkanut toiminta on kasvanut niin, että renkaita on tällä hetkellä 46 ja niiden jäsenmäärä on jo eilisen tiedon mukaan lähes 30000. REKO-renkaita on otettu käyttöön erityisesti Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Tampereen seudulla. Toiminnan nopea kasvu osoittaa, miten valtava kiinnostus toimintaan on ja miten helposti se on organisoitavissa kunhan vain tarjolla on riittävästi tietoa ja innovaattori ja toimintaan uskova tiedonsaattaja Snellmanin tapaan. REKO-malli kiinnostaa myös ulkomailla, ja Snellman on ollut sekä luennoimassa REKOsta eri maissa että vastaanottanut kansainvälisiä asiasta kiinnostuneita ryhmiä.

REKO-mallin kautta maataloustuotteiden ja -jalosteiden pienillekin erille on löytynyt hyvä, uusi kauppakanava, mikä tuo lisätuloja yrittäjille. REKO-malli osoittaa, että lyhyen toimitusketjun keinot ovat aidosti mahdollisuus niille tiloille, joilla on laadukkaita tuotteita ja tahtotilan oman yrityksen kehittämiseen.

REKO- tietoisuuden ja -renkaiden määrän lisääntyessä REKO-toiminnan kautta myytävät määrät ovat koko ajan kasvussa lisäten omalta osaltaan lähiruoan kilpailukykyä. REKO-renkaisiin liittyvät kuluttajat ovat myös uskollisia ostajia, joten tuottajat ja jalostajat uskaltavat myös lähteä laajentamaan tuotantoaan. Tämä tukee paikallista työllisyyttä.

REKO-toiminta luo omalta osaltaan myös uudenlaista sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä tuottajien ja kuluttajien välille ja keskuuteen. Kuluttaja saa tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä, ja pystyy antamaan suoraa palautetta tuotteista, samoin tuotannon kehittämisehdotuksia. Tuottajat oppivat tuntemaan toisensa, mikä mahdollistaa uudenlaisten yhteistyöverkostojen muodostamisen esimerkiksi tuotekehityksen tai logistiikan kehittämisen tueksi. Kuluttajat puolestaan vaihtavat muun muassa kokemuksiaan tuotteista, vaihtavat kuulumisia ja muutenkin ruokaosaamistaan ensin tutustuessaan virtuaalisesti ja sen jälkeen tuotteiden noutopaikoilla.

Thomas Snellman är en nyfiken och öppen människa. Han har förbundit sig starkt till ett miljövänligt handlingssätt i all sitt arbete och till en ren och rättvis lokal matproduktion.
Som påverkare är han en energisk och orädd nätverksbyggare. Att övervinna pessimister, auktoriteter och språkliga hinder ser han bara som milstolpar på vägen; ett bevis på att han är på rätt väg. REKO-modellen svarar på ett verkligt konsumentbehov utan att ta hänsyn till etablerade strukturer och gamla tankemönster.

Jotta lähiruoka mahdollistuu yhä helpommin kuluttajan saataville, tarvitsemme REKOn kaltaisia malleja. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme suunnannäyttäjiä, jotka suurella sydämellä, asiantuntemuksella ja vahvalla uskolla oman vision saavuttamiseen vievät asioita eteenpäin. Tästä meillä Thomas Snellman on hyvänä esimerkkinä!

Teksti: Kirsi Viljanen; teksti perustuu palkinnon julkistamistilaisuudessa 26.3.15 pitämääni puheeseen

Kuva: Messukeskuksen mediapankki

Ruoka puolueiden vaaliohjelmissa

Tulevat eduskuntavaalit jännittävät täällä ministeriön käytävilläkin. Mitkä tulevat olemaan valtasuhteet uudessa eduskunnassa, kuka tulee ministeriksi, minkä painoarvon oman talomme asiat tulevassa politiikanteossa saavat? Nämä ovat varmasti asioita, joita jokainen virkamies tällä hetkellä mielessään pohtii. Omasta mielenkiinnosta kävin kaikkien pääpuolueiden vaaliohjelmat läpi lähinnä ruoka- ja maataloussilmälasien läpi, josko niistä saisi vinkkejä myös tulevaan politiikan linjaan.

Tähän asiakirjaan olen poiminut ruokaan liittyvät maininnat Kokoomuksen, Keskustan, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n vaaliohjelmista. Dokumentit on käyty läpi hakusanoilla ruo*, ruu*, elintar*, maatal* ja alkutuo*. Teksti on otettu vaaliohjelmista sellaisenaan ilman muokkauksia.

KESKUSTA

On sallittava esimerkiksi matkakulujen korvaaminen ja ruoan tarjoaminen vapaaehtoistoimijoille. Suomen on etsittävä käytännönläheisiä ratkaisuja maailmalaajuisiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen sekä ruoka-, vesi- ja energiapulaan. Niiden ratkaisemisesta syntyy myös uusia työpaikkoja biotalouteen ja puhtaan teknologian yrityksiin sekä elintarviketeollisuuteen.

Suomen euromääräinen elintarviketuonti on kolminkertainen vientiimme verrattuna. Tätä ruokatasetta pitää oikaista miljardilla eurolla vahvistamalla puhtaiden elintarvikkeidemme ar­vostusta, kasvattamalla jalostusarvoa ja markkinoimalla tuotteitamme entistä paremmin. EU:n elintarvikepolitiikassa on varmistettava kuluttajien oikeus ruuan kattaviin alkuperämerkintöihin ja tuotteiden jäljitettävyyteen. Alkutuottajille pitää taata oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjun tulonjaossa.

Kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysavussa painotetaan rauhan rakentamista, ihmisoikeuksia sekä ihmiskunnan suurten uhkien, ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaa. Ruokaturva - riittävän ravinnon turvaaminen kaikille - on nostettava Suomen kehityspolitiikan kärkitavoitteeksi.

KOKOOMUS

Huolehditaan ruoantuotannon kannattavuudesta ja siitä, että kuluttajat saavat haluamiaan tuotteita. Tarjolla on oltava suomalaista puhdasta, turvallistaja terveellistä sekä kestävällä tavalla tuotettua ruokaa. Avaamalla määrätietoisesti uusia markkinoita suomalaiselle ruoalle luodaan työtä koko elintarvikeketjuun tuottajasta teollisuuteen asti. Maatalouden tukijärjestelmän ja lainsäädännön on tuettava ravinteiden talteenottoa ja kiertoa.

KRISTILLISET

Suomen epäsuotuisat luonnonolosuhteet tulee ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikassa. Ruoan hinnan kohtuullisuudesta tulee pitää huolta. Samalla on huolehdittava siitä, että kuluttajan ruoasta maksama hinta jakautuu tuotantoketjussa oikeudenmukaisesti ruoan tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan kesken.

Toimenpiteet: 
Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava koko maassa. Maaseudun elinkeinorakennetta monipuolistetaan parantamalla maatalouden sivuelinkeinojen ja muun yritystoiminnan edellytyksiä. Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on turvattava.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sovellettaessa Suomen on aktiivisesti käytettävä mahdollisuuksiaan tukea suomalaista maataloutta. EU:n lainsäädännöllä tulee varmistaa maataloustuottajien toimintamahdollisuudet myös unionin pohjoisissa osissa sekä oikeudenmukaiset sopimukset teollisuuden ja kaupan kanssa, jotta tuottajien osuus ei jatkuvasti alene. Venäjä-pakotteiden aiheuttamia tappioita suomalaiselle maataloudelle tulee korvata EU-rahoituksella.
Viljelijöiden jaksamisesta ja eläinten hyvinvoinnista tulee pitää huolta riittävillä lomitus- ja tukipalveluilla. Maatalouden EU-byrokratiaa on kevennettävä. Suomalaisten perheviljelmien tulevaisuus on turvattava.

Suomen on kehitettävä elintarviketuotannon eettisyyttä ja toimia eläinten kohtelun parantamiseksi esimerkiksi luomutuotannon osuutta kasvattamalla.

Suomalaisten elintarvikkeiden houkuttelevuutta on lisättävä brändäyksen avulla. Elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisenvientiä tulee kasvattaa.

EU:n jäsenmailla on oltava jatkossakin oikeus kieltää GMOtuotteiden käyttö ja määritellä tuotantomuotojen välille riittävät etäisyydet ja geenimuuntelusta vapaita vyöhykkeitä.

Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ruokahävikin pienentämiseksi mahdollistamalla ylijäämäruoan jakelua ja myymistä Eviran ohjeiden mukaisesti.

PERUSSUOMALAISET[1]

Perussuomalaisten maaseutuohjelma käsittää maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen. Perussuomalaiset näkevät maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä nyt ja tulevaisuudessa. Sujuva hallinnointi ja byrokratian vähentäminen edellyttävät Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhdistämistä Ruoka- ja luonnonvarainministeriöksi.

Maa- ja metsätalous, kalastus ja poronhoito tyydyttävät elämän perustarpeita. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Tähän luokitukseen kuuluvat myös metsämarjat, maamme sienet sekä kalat.

Kyläkouluja on ruokaloineen hyödynnettävä muidenkin kuin koululaisten käyttöön.

Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa myös muiden elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen noin 300 000 ihmistä. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sektorin merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä kotimaista ruokaa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kansalaiset eivät voi tinkiä. Tämän johdosta me perussuomalaiset esitämmekin, että ruoan arvonlisäveroa laskettaisiin nykyisestä. Pysyvien vaikutusten saamiseksi poliittisen ohjauksen tulisi vaikuttaa suoraan kysyntään, mistä on esimerkkinä luomutuotannon markkinointikampanjat tai lähiruuan hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa. Poliittinen ohjaus ei voi olla pysyvässä ristiriidassa kysyntävetoisuuden kanssa. Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää ja pientoimijoita kannustaa. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että toiminnasta tulisi kannattavaa.

Ruokaomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius ja huoltovarmuus edellyttävät panostuksia varmuusvarastointiin.

GMO- vapaus on puhtaan suomalaisen maatalouden vientivaltti, minkä takia Perussuomalaiset haluaa estää GMO- kasvien tuotannollisen viljelyn Suomessa. Pienimuotoinen tutkimukseen ja pohjoisissa oloissa menestyvien lajikkeiden kehittämiseen liittyvä koetoiminta voitaisiin sallia laboratorio-oloissa tai riittävän etäällä muusta viljelystä. Luomutuotannon ja -jalostuksen laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet. Elintarviketeollisuuden keskittymisen ja suurien yksiköiden rinnalle tarvitaan pienimuotoista elintarvikejalostusta. Pienten yksiköiden ympäristö- ja elintarvikemääräyksiä tulee siksi lieventää. Pienillä yksiköillä on merkitystä paitsi suomalaisen ruokakulttuurin ja paikallisuuden myös kriisiaikaisen huoltovarmuuden kannalta.

·         Lähiruuan markkinoillepääsyä helpotettava

·         GMO-vapaa Suomi – Pienimuotoinen tutkimus ja koetoiminta voitaisiin sallia

·         Kloonivapaa Suomi

·         Tulevaisuuden vientivaltti

·         Peltoheitot ja luonnonhoitopellot energia- ja valkuaistuotantoon

·         Maa- ja metsätalous ovat mahdollisuuksien aloja, kun niihin kehitetään ja yhdistetään korkeaan teknologiaan perustuvaa tuotteiden jalostusta.

·         Lisää luomua!! – kuluttaja päättää, paljonko lisää

·         Pienet jalostajat: ruokakulttuuria ja kriisienhallintaa

·         Tuoretta kalaa kauppoihin

·         Keruutuotteita hyödynnettävä paikallisin voimin

·         Lähiruokaa laitoksiin

·         Kala ei parane kuljettamalla

Metsäluonnon tarjoamia keruutuotteita ja matkailuelämyksiä on hyödynnettävä. Suomalaisilla tulee säilyttää jokamiehenoikeudet. Kotitarvekalastusta ei saa vaikeuttaa, terveellisen kalan ruoaksi käyttöä on edistettävä…. Nuoria pitää jo koulussa opettaa kalastamaan ja myös kalaa ruoaksi laittamaan.

Kalaa, poroa ja lähiruokaa kauppoihin

Kalastuksen, poronhoidon, pien- ja tilateurastamojen toimintaedellytyksiä on kavennettu liiaksi. Keskusliikkeitä ja suuria jalostajia suosivat kohtuuttomat elintarvikemääräykset ja tarkastusmaksut ovat heikentäneet lähiruuan saatavuutta. Perussuomalaisten mielestä pienten elintarvikeyritysten markkinoillepääsyä on helpotettava, lieventämällä määräyksiä ja mahdollistamalla pääsy julkisiinkin keittiöihin. On hämmästyttävää, että kaupoista ei saa tuoretta kalaa. Euroopan vesistörikkaimmassa maassa vain 10 % kalasta on kotimaista ja sekin myydään usein pakattuna ja satoja kilometrejä kuljetettuna.

Askeleita tulevaisuuteen

Geenimuuntelusta vapaa Suomi. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön.

Luomutuotannon laajentumiselle ja kehittämiselle riittävät puitteet. Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää.

Suomalaisen elintarvikekaupan keskittymiskehitys on pysäytettävä. Suomessa tuotetaan Euroopan halvinta lihaa ja viljaa, joista jalostetaan kalleimpia elintarvikkeita.

Porotalouden elinkelpoisuutta ei saa rajoittaa liian tiukoilla eläinsuojelu- ja hygieniasäännöksillä.

Suomalaista tuoretta kalaa on saatava kauppoihin. Hygieniamääräykset pilaavat suomalaisen kalan.

Maa- ja Metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö on yhdistettävä Ruoka - ja luonnonvarainministeriöksi[2].

Pienien elintarvikejalostajien toimintaa ja markkinoillepääsyä on helpotettava. Pk-yritysten on voitava osallistua julkisiin kilpailuihin.

Ekologinen kalankasvatus Suomessa on varteenotettava elinkeino, samoin hoitokalastus.

RKP

Haluamme nähdä vahvaa kehitystä kotimaisten, turvallisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden osalta. Sen vuoksi kestävän maan- ja metsänviljelyn täytyy olla kannattavaa, ottaen huomioon pohjoiset, haastavat olosuhteemme. Kestävän luonnonvarojen käytön, uuden teknologian ja materiaalien kierrätyksen kautta biotaloudellinen ajattelutapa voi yhdistää perustuotannon eri osa-alueita ja luoda uusia tulonlähteitä maaseudun elinkeinoelämälle.

Haluamme: vahvistaa tuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja tukea panostuksia lähialueilla tuotettavaan ruokaan sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta niistä; saada voimaan liha- ja maitotuotteiden alkuperämaamerkinnät parantaaksemme elintarvikkeiden turvallisuutta;

karsia sellaista säädöstöä, joka vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia ja kasvattaa perustuotannon kustannuksia niin että voimme siten toimien pitkällä tähtäimellä taata kotimaisten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuuden.

SDP
Ei mitään mainintoja.

VASEMMISTOLIITTO

Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää.

Kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota on edistettävä koulu- ja muussa joukkoruokailussa ja otettava huomioon kaudenmukainen raaka-aineiden saanti. Tukijärjestelmillä on ohjattava eettisesti ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon ja kohti luopumista karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta.

Kotimaisen ekologisesti kestävän kalankasvatuksen ja kalatalouden on oltava yhdistyvän Luonnonvarakeskuksen (RKTL, Metla, MTT ja Tike) kärkihanke.

Maataloustuet on muutettava tukemaan päästöjen vähentämistä.

VIHREÄT

Valjastetaan julkiset hankinnat vauhdittamaan vihreään talouteen siirtymistä: kuntien ja valtion investoinnit energia- ja materiaalitehokkuuden ja puhtaan teknologian edelläkävijöiksi kaikessa valaistuksesta ruokaan, rakennusmateriaaleista energiaan.

 *******************

Pohdintaa

Ruoka-asiat näyttäytyvät vaaliohjelmissa hyvin vaihtelevasti. Perussuomalaisilla on perusteellisin katsaus ja linjaukset, mutta tältä osin on muistettava, että heillä ei ole yhtä laajempaa vaaliohjelmaa, vaan 1-sivuinen vaalijulistus, mihin liittyy useita laajoja erillisteemaisia ohjelmia ml. maaseutuohjelma. Muilla puolueilla ei ole voimassa olevaa maaseutuohjelmaa. Maatalous- ja ruoka-asiaa on mahdollisesti eri puolueissa pohdittu myös vaikkapa vihreän talouden tai biotalouden osana, vaikka niitä erikseen ei olisikaan mainittu. Tai ainakin toivon niin.

Eniten yhteistä kosketuspintaa monien puolueiden kesken löytyi huolesta miten tulonjako elintarvikeketjussa jakautuu ja miten tuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden kuluttajan maksamasta elintarvikkeen hinnasta. Tukijärjestelmien ja lainsäädännön yksinkertaistamiset nousivat myös jonkin verran esiin.

Tekstin kokosi: Kirsi Viljanen

---

[1] Tekstilainaukset perustuvat Perussuomalaisten maaseutuohjelmaan

[2] Vihreiden puolueohjelmassa: Turvataan itsenäinen ja vahva ympäristöhallinto puolustamaan oikeutta puhtaaseen ympäristöön