Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen

Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

Suoramyynti kasvattaa suosiotaan

Maa- ja metsätalousministeriön TNS Kantar Agri Oy:ltä tilaaman ”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” -selvityksen mukaan maatilojen harjoittama suoramyynti on vahvistunut ja kaikkiaan noin 1 500 kotieläintilaa myy suoraan tuotteitaan. Vuonna 2017 kotieläintiloista jo 13% harjoitti suoramyyntiä, kun vastaava luku pari vuotta aiemmin oli 9%. Lihanaudat, maito ja sianliha myydään nyt ja jatkossakin lähinnä jalostavaan teollisuuteen, mutta suoramyyntiä harjoittavien emolehmätilojen osuus oli 27%. Emolehmätiloilla suoramyyntiä aiotaan myös lisätä (44% tiloista vuonna 2025). Emolehmätiloilla myös myynti ruokapiireille (3 % -> 8%) ja REKO-renkaille (10%->21%) tulee kasvamaan. Lampaanlihaa myy tiloista suoraan nyt 51% ja jatkossa 58% lammastiloista aikoo harjoittaa suoramyyntiä. 

Suoramyyntikanavista myynti tilalta on kaikissa tuoteryhmissä edelleen suosituin. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna myynti REKO-renkaiden kautta on vahvistunut kaikissa tuoteryhmissä ja REKOt ovat ruokapiirejä yleisempi myyntitapa. Verkkokaupan kautta ei tällä hetkellä myydä oikeastaan muuta kuin vähäisiä määriä lampaan- ja sianlihaa. Verkkokaupalla ei nähty kasvavaa roolia myöskään jatkossa.

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 6% tiloista, kasvua edelliseen tutkimukseen on tullut 1%:n verran. Näitä tiloja oli eniten Ahvenanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun edellisessä tutkimuksessa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä oli eniten Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Luomukasvitiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti ovat selvästi yleisempiä verrattuna tavanomaisiin tiloihin (6%<11% tiloista) ja luomukotieläintiloilla vielä yleisempää. Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat ovat suhteellisen pieniä (5-20 ha), mutta lähivuosina ennakoidaan lisäystä tapahtuvan erityisesti kokoluokassa 5-50 ha. Tiloilta löytyy myös investointihalukkuutta: yli tuhat maatilaa suunnittelee investointeja elintarvikkeiden jatkojalostus- ja myyntitiloihin. Eniten investointisuunnitelmia on kasvi- ja emolehmätiloilla. Suurimmiksi laajennusinvestointien esteiksi mainittiin tuotannon heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koulutus- ja neuvontatarpeita. Eniten kaivattiin apuja markkinointiin, suoramyyntiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyen.

”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” –selvitys on osa laajempaa Maatilojen kehitysnäkymät 2015 –tutkimusta*. Sen mukaan maatilojen lukumäärän alenema jatkuu 2 v. takaiseen tutkimukseen nähden loivemmin. Vuonna 2025 tiloja on noin 36 100 ja keskikoko yltää 64 hehtaariin. Vaikka kannattavuusnäkymät olivat keväällä paremmat kuin kaksi vuotta aiemmin, kotieläintuotannosta luopuu selvästi yli kolmannes; maitotiloista puolet. Useimmat lopettavat kotieläintilat jatkavat kasvintuotannossa ja kokonaispeltoala pysyy ennallaan noin 2,3 milj. hehtaarissa. Tilojen lopettamistahti kiihtyy vuosien 2022-25 välillä.

Kannattavuutta haetaankin maatalouden ulkopuolelta. 51% tiloista harjoittaa muuta yritystoimintaa koneurakoinnin, polttopuun tai hakkeen myynnin ja elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin ollessa yleisimmät yritystoiminnat. Elintarvikkeiden jalostus ja myynti on kasvattanut hieman osuuttaan kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, kun taas esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalveluiden tarjonnan määrä on hieman vähentynyt. Maatalouden heikkoa kannattavuutta paikataan myös palkkatyöllä, sillä 31% pääasiallisista viljelijöistä ilmoitti käyvänsä tilan ulkopuolella töissä täysipäiväisesti, 8% osa-aikaisesti ja 9% satunnaisesti.

*Maatilojen kehitysnäkymät 2025 –tutkimus on laaja erilaisia tiloja ja tuotantosuuntia kattava tutkimus (n=4 442). Koko tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-ulotteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala vuoden 2017 tukihaun mukaisilla tiedoilla (MMM/MAVI). Tiedot kerättiin internetkyselyllä maalis-huhtikuussa 2018 ja tutkimus valmistui kesäkuun lopussa.

Tekstin poimi tutkimusaineistosta + kuva: Kirsi Viljanen

Suomi näyttävästi esillä maailman suurimmilla ruokamessuilla

Suomen elintarvike- ja juomasektorin yritykset yhdessä matkailutoimijoiden kanssa suuntasivat jo kolmatta kertaa maailman suurimmille ruoka-, maatalous- ja puutarha-alan messuille Grüne Wochelle.

Grüne Woche, vihreä viikko, on 1 600 kansainvälistä näytteilleasettajaa Saksaan kokoava messutapahtuma, joka järjestetään 83. kerran. Tapahtuman yhteydessä sen ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin myös maailman maatalousministerit Berliiniin koonnut Global Forum for Food and Agriculture (GFFA) -kongressi.Tapahtuma on kaikkiaan 10-päiväinen, ja kestää 28.1.2018 saakka.

Ennen varsinaisten messuovien avautumista maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä oli kunnia isännöidä Suomen osastolla vieraillutta korkea-arvoista delegaattia, johon kuuluivat mm. Michael Müller (Governing Mayor of Berlin), Christian Schmidt (Federal Minister of Food and Agriculture), Phil Hogan (EU Commissioner of Agriculture & Rural Development), Dr. Christian Göke (CEO, Messe Berlin GmbH), Joachim Rukwied (President of the German Farmers’ Association), Dr. Christian Boetticher (ViceChairman, Federation of German Food and Drink Industries).

Suomen osaston avajaisia juhlittiin noin 70 kutsuvieraan kera. Avajaisissa puhuivat ministeri Lepän lisäksi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Visit Finlandin kehityspäällikkö Terhi Hook ja Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang. Puheissa korostettiin suomalaisten elintarvikkeiden laatua, maamme puhtautta ja Saksan merkitystä elintarvikkeidemme vientimaana. Saksa on myös yksi matkailumarkkinoidemme kohdemaista ja messujen aikaan Saksassa aloitetaan laaja Business Finlandin ruoan ja matkailun edistämiseen keskittyvä kampanja.

Tarjottavat vieraille loihti Saksassa ainoana suomalaisena Michelin-tähden saanut huippukokki Sauli Kemppainen ja joulupukki oli totta kai paikan päällä.

Suomen 100 m2 maaosasto rakentuu suomalaisten panimoiden ja -tislaamoiden tuotteita myyvästä FinnBar’ista, elintarvikeyritysten myyntipisteistä sekä Visit Finlandin ruokamatkailuyritysten alueesta. Tarjontaa täydentää pääosastoon liittyvä ”Suuret oluet, pienet panimot” -yrityksiä esittelevä myyntipiste. Osaston tavoitteena on nostaa Suomen maakuvaa ja lisätä suomalaisten tuotteiden tunnettuutta Saksan markkinoilla.

Elintarvikealan yrityksistä Suomen maaosastolle osallistuvat Dammenberg, Malmgård, useilla kansainvälisillä palkinnoilla palkittu FinnSpring, Sinebrychoff, Shaman Spirits, Kala-Lappi, Linkosuo ja Sinuhe.

Suuret Oluet, pienet Panimot  -yrityksistä mukana ovat Bryggeri Helsinki, Lammin Sahti, Teerenpeli, Vakka-Suomen Panimo, Fiskarsin Panimo, Ägräs Distillery, Stallhagen,  Malmgård ja Mallaskosken panimo.

Matkailualan edustajat tulevat Lakelandin ja saariston alueelta: Visit Saimaa, mukanaan Mikkelin ruokamatkailuyritykset  Anttolanhovi, Ollinmäen viinitila ja Raijan Aitta edustaen D.O. Saimaata, sekä Lehmäleiri (das Kuh-Camp), Puustilan maisematila, Kuopio 2020 European Region of Gastronomy tunnustusta esittelevä Visit Savo ja kahvila-ravintola Iltalypsy sekä saariston aluetta edustaen Visit Salo, Metsähallitus, Malmgård ja Finnlines.


Suomen osasto erottautui selkeydellä, valoisuudellaan ja luontoa hienosti esiin tuovilla seinäkuvillaan. Ison osaston kokoonjuoksu vaatii tunteja ja taas tunteja, ja yritysten rekrytoinnista vastasi tänäkin vuonna Fennopromo yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Osaston päärahoittajana toimi maa- ja metsätalousministeriö, ja muina rahoittajina Business Finlandin Visit Finland sekä MTK ja mukana olevat yritykset.

Grüne Wochen levittäytyessä Berliinin valtavan kokoisen messukeskuksen 26 halliin, voisi messuihin tutustumiseen käyttää useita päiviä. Itse ehdin nähdä vain raapaisua hulppeasta tarjonnasta. Ohessa kuvakerrontaa.

Grüne Wochen kumppanimaa tänä vuonna on Bulgaria, jonka osaston kantavana teemana oli ruusun tuotanto.

Pohjoismaista Suomen lisäksi esillä olivat perinteisesti Norja isolla osastollaan, Tanska ja uutena maana Ruotsi, jonka osastolla esillä olleiden vegelihapullien ja mini-prinsessakakkujen lisäksi tanhuttiin useita kertoja päivässä, kts. video tästä.

Ja muilta osastoilta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Messujen kukkahalli oli täynnä upeita asetelmia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat: Kirsi Viljanen
lisää kuvia Suomen osastolta löydät täältä.