Ruoka puolueiden vaaliohjelmissa

Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia ja vaalikampanjointi on kiivaimmillaan. Omasta mielenkiinnosta kävin puolueiden vaaliohjelmia läpi ja etsin, mitä ruokaan ja maatalouteen liittyviä mainintoja ja linjauksia niissä on. Tähän tekstiin olen koonnut ne yhteen suorina lainauksina, jotka kursiivilla. Rajoitin tarkasteluni nyt vain nykyisiin eduskuntapuolueisiin. Tekstit on esitetty siinä järjestyksessä, miten paljon nykyisillä hallitus- ja oppositiopuolueilla on istuvia kansanedustajia. 

SDP 

SDP:n selkokielisessä vaaliohjelmassa ruokaa, elintarvikkeita tai maataloutta ei ole käsitelty, mutta varsinaisessa vaaliohjelmassa teemoja on käsitelty kattavasti. Otsikon ”Turvaamme huoltovarmuutta ilmastokestävällä ruokajärjestelmällä” alla maatalouspolitiikkaa ja elintarvikesektoria on käsitelty seuraavasti: Maatalouspolitiikan on varmistettava sekä kotimainen että omalta osaltaan koko Euroopan ruokaturva ja huoltovarmuus kuitenkaan tinkimättä maatalouden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Tämä on mahdollista käyttämällä kestäviä viljelyä ja maaperän kasvukuntoa parantavia menetelmiä.

Maatalouden fossiiliriippuvuuden vähentäminen on olennaista niin ilmasto- ja ympäristönäkökulmien kuin huoltovarmuuden kannalta. Kotimaista lannoitetuotantoa on lisättävä. Biokaasutuotannon tukemista tulee jatkaa. Esimerkiksi paikallisella biokaasutuotannolla tiloja voisi saada jopa energiaomavaraisiksi. Maataloudessa tulee pyrkiä vähentämään muovien käyttöä. Puutarhaviljelyssä ja rehujen säilytyksessä käytettävissä muoveissa tulisi siirtyä biohajoaviin ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin, joiden tutkimusta tulee kehittää edelleen. Peltojen kipsikäsittely on kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja auttaa peltojen hiilivarantoa.

Kotimaisesta ruuan saatavuudesta ja ruokatuotannon kestävyydestä on huolehdittava. Ruokaturva on varmistettava kaikissa olosuhteissa ja ruokaturvassa on huomioitava myös uusia tuotteita ja niiden käyttömahdollisuuksia. Kuluttajien mahdollisuutta valita kestävästi tuotettua ja terveellistä ruokaa on vahvistettava. Kasvisruokailun osuutta on lisättävä. Kuluttajilla on oltava aidosti mahdollisuus valita kohtuuhintaisia kotimaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Uuselintarvikkeilla, kuten esimerkiksi nyhtökaura, hamppuöljy ja villiyrtit, voi olla merkittäviä etuja perinteisiin elintarvikkeisiin nähden. Ne voivat vähentää ruoantuotannon ilmastopäästöjä, niihin ei liity samanlaisia eläinten hyvinvointiongelmia kuin perinteiseen eläintuotantoon ja ne voivat olla nykyisiä elintarvikkeita terveellisempiä. Jatkossakin on varmistuttava riittävän hyvin siitä, että tuote ei vaaranna kuluttajien terveyttä eivätkä ympäristöä. Tätä varten tarvitaan luotettavaa tutkimusta. Elintarviketeollisuuden innovaatiotoimintaa on vahvistettava ja kasvispohjaista ruokatuotantoa on edistettävä. Ruoan kulutusta tulisi kannustaa ja ohjata kasvispainotteisempaan suuntaan, esim. tukipolitiikan ja julkisten hankintojen sekä tiedonlisäämisen kautta. Kouluissa ja muissa julkisissa ruokailupalveluissa, kuten palvelu-ja hoiva-asumisessa tulee kannustaa kasvis-ja kalapainotteiseen ruokavalioon. Tarvitaan kotimaisen kalaruuan ja kasvisruoan päiviä. Kotimaisen kestävästi tuotetun ja kalastetun kalan käyttöä ja saatavuutta kotimaan markkinoille on lisättävä ja vahvistettava kalastus- että kalanviljelyammattitaitoa ja osaamista Suomessa. Suljetun kierron kasvatusta ja ravinteiden kierrätystä on lisättävä ja pilotointia edistettävä. Suomen peltopinta-alasta tällä hetkellä noin 14 prosenttia on luomua. Luomuviljelyn edistäminen ylläpitää maankasvukuntoa, tukee maaseutuluonnon monimuotoisuutta ja on tavanomaista viljelyä paljon vähemmän riippuvaista fossiilisista tuotantopanoksista. Luomutuotannossa myös torjuntaaineiden haitat ympäristölle jäävät olemattomiksi. Luomuviljelyn lisääminen on myös huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää. Työtä ruokajärjestelmän kestävyyden ja maatalouden kannattavuuden sekä elintarvikeinnovaatioiden ja viennin edistämisen eteen on jatkettava ylivaalikautisten ohjelmien avulla. Maatalouden päästötavoitteista on pidettävä kiinni. Maatalouden päästöt on sovitettava yhteen metsien hiilinielujen kanssa siten, ettei se johda maatalouden päästövähennystoimien heikentymiseen. Samalla vahvistetaan maatalouden elinvoimaisuutta ja luodaan maaseudulle uutta toimeliaisuutta. Tuotantoeläinten ja lemmikkien hyvinvointi ja eettinen kohtelu on turvattava lainsäädännöllä. Eläinten hyvinvointilakia kehitetään tulevalla vaalikaudella. Turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa laaditaan ohjelma, joka turvaa turkistuottajille uudelleenkoulutus-ja työllistymismahdollisuuksia. Julkisten hankintojen avulla voidaan tehokkaasti lisätä kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden hyödyntämistä. Julkisista elintarvikehankinnoista suurempi osa tulee olla luomua vuoteen 2030 mennessä. Luomuviljelyn tutkimukseen ja pohjoisten alueiden luomuun sopivien kasvilajikkeiden kehitykseen tulee panostaa.

Otsikon ”Pienennämme kansalaisten hiilijalanjälkeä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla” alla on otettu kantaa Ilmastoruokaohjelmaan: Kansallisen ilmastoruokaohjelman toimia, jotka tähtäävät kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta on toteutettava suunnitelmallisesti.

Keskusta 

Puolueista Keskustalla on ruokaa ja maataloutta laajasti tarkasteleva osuus omassa vaaliohjelmassaan otsikon ”Ruokaa omasta maasta” alla. Teksti: Suomalainen ruoka on maailman parasta. Oma ruuantuotanto on korvaamaton osa Suomen kansallista henkivakuutusta. Kotimaiset puhtaat elintarvikkeet ja vesi ovat huoltovarmuutemme tukijalka. Suomalainen ruokaketju tuo työtä sadoille tuhansille ihmisille ja elinvoimaa alueille. Se ylläpitää arvokkaita suomalaisia perinteitä, ruokakulttuuria ja maatalousmaisemaa. Maatalouden tulevaisuus edellyttää, että alkutuottaja saa tuotannon ja toimeentulonsa mahdollistavaa hintaa tuotteistaan. Viljelijä tarvitsee enemmän tuloja ja tukea; vähemmän hallintoa, sääntelyä ja valvontaa. 

Keskustan tavoitteet: Kuluttajilla on oikeus tietää: Ruuan alkuperämerkintöjä tulee yhä selkiyttää ja alkuperämerkintävaatimuksia laajentaa. Tarvitaan vähintään EU-tasoinen hyvinvointimerkintä eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Elintarvikeketjun läpinäkyvyyden parantamiseksi elintarviketeollisuuden ja kauppojen pitää tarjota tietoa elintarvikkeiden hintarakenteesta. Julkisen sektorin hankinnat kuntoon: Julkisten ruokapalveluiden on aina ensisijaisesti tarjottava kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Uudella lainsäädännöllä on varmistettava, että julkisten ruokapalveluiden kilpailutuksissa ei voida hyväksyä elintarvikkeita, jotka eivät täytä suomalaisia tuotantovaatimuksia ja säännöksiä. Halpuutuksen sijaan reilua meininkiä markkinoille: Elintarvikemarkkinoiden toimivuus tulee taata ja kaupan määräävää markkina-asemaa on pystyttävä purkamaan. Kilpailulainsäädäntö ja elintarvikemarkkinalaki tulee uudistaa. Nousseet tuotantokustannukset on voitava siirtää sopimuksiin myös kesken kauden kustannusindekseillä. Tuottajaorganisaatioiden perustamista pitää kannustaa ja tukea. Eläinten hyvinvointikorvaus- ja ympäristökorvausjärjestelmät tulee uudistaa. Niiden pitää olla selkeitä ja taloudellisesti kannustavia alkutuottajalle. Viljelijöitä tulee kannustaa ja tukea sopimustuotantoon, jotta tuotanto voi seurata paremmin kysyntää. Ruokahävikkiä on vähennettävä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä ympäristöä että taloutta. On laadittava kansallinen ruokaviennin strategia ja perustettava pysyvä vientiohjelma, jossa koko elintarvikeketju on edustettuna. Lannoiteomavaraisuutta tulee parantaa. On selvitettävä oman typpilannoitetuotannon kehittämistä. Se vahvistaisi huoltovarmuuttamme ja varmistaisi tuotannon kestävyyttä myös ympäristön ja ilmaston näkökulmasta. Kotimaisen järvikalan käyttöä on lisättävä. Sen jalostusastetta on nostettava ja tuotekehitystä tuettava alan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Vesihuolto on säilytettävä suomalaisessa julkisessa omistuksessa. Viljelijän jaksamisesta pidettävä huolta: Välitä viljelijästä -hanke tulee säätää pysyväksi. Lomituspalvelujen resurssit pitää turvata ja lomitusta uudistaa tuottajien tarvetta paremmin vastaavaksi. Lisäksi ohjelmassa on mainittu: Suomalaisen alkutuotannon kannattavuudesta on huolehdittava. 

Vihreät 

Vihreiden vaaliohjelmassa on ruuantuotannosta sanottu näin: Maatalous Suomessa ja maailmalla on muutosten edessä. Ruoantuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia on vähennettävä, omavaraisuutta kasvatettava ja kannattavuus parannettava. Vihreät haluaa varmistaa viljelijän hyvinvoinnin ja reilun hinnan tuotetusta ruoasta. Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua…Hiilinieluja on kasvatettava ja hiilivarastoja suojeltava myös maataloudessa ja rakentamisessa. Ja tavoitteina: Vahvistetaan kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähennetään lihan kulutusta merkittävästi. Tuodaan luomumenetelmiä myös tavanomaiseen tuotantoon ruoantuotannon kestävyyden, eläinoikeuksien ja omavaraisuuden vahvistamiseksi. Parannetaan maatalouden kannattavuutta ja lisätään maataloustukien ympäristövelvoittavuutta. Kannustetaan tuottajia hiiliviljelyyn eli hiilidioksidia maahan sitoviin viljelytapoihin. Vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnepäästöjä Itämereen, järviin ja muihin vesistöihin. Otetaan käyttöön suomalainen “reilun tuottajahinnan merkki”, jolla varustetuista tuotteista kuluttaja voi maksaa korkeampaa hintaa ruoan tuottajille. Otetaan käyttöön metsänomistajille ja maatalousyrittäjille suunnattu korvaus hiilivaraston kasvattamisesta. Veloitetaan maankäytön muutosmaksu hiilinieluja pysyvästi vähentävästä toiminnasta, kuten metsän raivaamisesta rakentamiseen tai pelloksi. Otetaan käyttöön terveysvero, jolla vähennetään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta. 

RKP 

RKP:n vaaliohjelmassa on ruokasektoria tarkasteltu aika kattavasti. Taustoittavassa ja linjaavassa tekstissä on seuraavat maininnat: Lapsillamme ja lapsenlapsillamme pitää olla mahdollisuus uida puhtaassa Itämeressä, ja meidän tulee myös jatkossa pystyä syömään puhdasta suomalaista ruokaa, jonka maanviljelijämme ovat meille tuottaneet…Maatalous on ennennäkemättömässä kannattavuuskriisissä. Tämä vaatii toimia monella eri tasolla. Meidän on tarkasteltava koko tuotantoketjua ja asianomaista lainsäädäntöä kehittääksemme ratkaisuja, jotka turvaavat maataloustuottajien tulevaisuuden. Maataloudella on keskeinen rooli huoltovarmuuden kannalta. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, miten tärkeää on, että voimme taata elintarviketurvallisuuden Suomessa kaikissa tilanteissa. Meidän on varmistettava toimiva kotimainen elintarviketuotanto ja toimivat markkinat. Puhtaalla suomalaisella ruoalla on suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla, ja niin tuotekehitystä kuin pitkäaikaisia vienti-investointeja on tuettava. Haluamme alkutuottajille enemmän neuvonta- ja tukitoimintoja lisävalvonnan sijaan. Ammattikalastajien toimintaedellytykset on turvattava. RKP korostaa erikseen seuraavia teemoja otsikon ”Haluamme” alla: …vapauttaa maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta…että maataloustukien riittävä taso turvataan…vahvistaa tuottajien roolia elintarvikeketjussa ja varmistaa siten kotimainen elintarviketuotanto…vähentää alkutuotannon byrokratiaa…edistää pitkäaikaisia, kestäviä vienti-investointeja, jotka lisäävät Suomen puhtaan ja sertifioidun ruoan arvoa. 

Vasemmisto 

Vasemmistoliiton vaaliohjelman yksi ehdotuksista on maataloustukien uudistaminen ja ehdotusta täsmennetään seuraavalla tekstillä: Maatalous on Suomelle korvaamattoman tärkeä. Maatalousyritykset tukevat huoltovarmuutta, työllisyyttä ja koko elintarvikeketjua. Viljelijöitä on tuettava rakentamaan ekologisesti kestävää kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa, joka on myös tuottajille taloudellisesti kannattavaa. Maatalouden vesistöpäästöt on pantava kuriin maataloustukien tai uuden maatalouden vesistöohjelman kautta. Maataloustukien ehtojen ympäristönäkökohdat ja kriteerit muokataan selkeiksi ja ympäristön tilaa parantaviksi. Maataloustukien tulee palkita tuottajia hiilen sitomisesta ja maan kasvukunnon parantamisesta ja maatalousluonnon monimuotoisuuden parantamisesta sekä uudistavasta viljelystä tehotuotannon sijaan. Luodaan uusi sysäystuki, jolla kannustetaan tuottajia siirtymään luonnonmukaiseen, ympäristöystävälliseen tuotantoon, ja lisätään samalla neuvontaa ja yhteistyötä tilojen välillä. Kasvipohjaisen proteiinin tuotantoa tuetaan elintarviketeollisuudessa: jo nyt suomalaiset kasviproteiinit ovat potentiaalisia myös vientiin. Suomi ajaa yllä mainittuja uudistuksia myös EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Vasemmistoliitto haluaa myös uudistaa maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän: Yhdistetään maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien eläkejärjestelmät apurahansaajien asemaa turvaavalla tavalla. Uudistuksella saadaan merkittäviä tehokkuushyötyjä sekä säästöjä. Lisäksi voi olettaa, että Vasemmistoliiton ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä linjauksissa on yhtymäkohtia maatalouteen. 

Perussuomalaiset 

Perussuomalaisten vaaliohjelma koostuu useasta eri ohjelmasta. Talouspoliittisessa ohjelmassa ruoka mainitaan osana omavaraisuutta ja maatalous osana uudenlaista tapaa hoitaa kausiluonteisia töitä ja Sinivalkoinen siirtymä –ohjelmassa maatalous mainitaan yhdeksi kotimaisia teollisuuden raaka-aineita tuottavaksi sektoriksi. 

Kokoomus 

Kokoomuksen vaaliohjelmassa ruoka mainitaan sen eri osioissa: Haluamme myös, että suomalaisilla on rahaa ostaa ruokaa ja palveluita sekä toteuttaa unelmiaan…Haluamme, että suomalaiset voivat syödä terveellistä lähiruokaa. Lisäksi haluamme, että suomalaista ruokaa on helppo viedä ulkomaille. 

Kristillisdemokraatit 

Kristillisdemokraattisen vaaliohjelmassa on ruoka ja maatalous laajasti mukana otsikon ”Elinvoimainen maatalous – ruokaa omasta maasta” alla. Teksti: Maatalous ei ole vain elinkeino, se on elinehto. Globaalit ruokamarkkinat ovat alttiita häiriöille ja keinottelulle. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeä osa itsenäisen valtion turvallisuutta, sitä ei saa päästää näivettymään. Kerran alas ajettua tuotantoa on vaikea käynnistää uudelleen. Suomi tarvitsee mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruoan hinnasta. Maatalous on kamppaillut kannattavuuskriisin kanssa pitkään. Sodan myötä polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Viljelijöiden saamat tuottajahinnat laahaavat perässä. Maataloudelle ei pidä asettaa lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä, kuten päästövähennysvaateita, ilman lisärahoitusta. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön. Suomessa sovelletaan EU:n yhteistä maatalous- politiikkaa. EU:n maatalouspolitiikan joustamattomuus kostautuu tilojen konkursseina ympäri Eurooppaa. Iso osa maataloustuista valuu muille kuin ruokaa tuottaville tiloille. EU-politiikkaan pitää vaikuttaa aktiivisemmin ja aikaisemmassa vaiheessa. Kaikesta huolimatta suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historian aikana. Maatalousyrittäjille on annettava mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, jotta myös nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Uusia mahdollisuuksia tarjoutuu liittyen esimerkiksi uusiin kasvilajikkeisiin ja tuotantosuuntiin, älymaatalouteen, biokaasun talteenottoon, elintarvikevientiin ja luomuviljelyyn. Nälkä kasvaa maailmassa ja Suomen rooli globaalin ruokaturvan takaajana voi tulevaisuudessa olla nykyistä paljon suurempi. Kaikki taloudellinen toiminta pohjaa lopulta luonnonvaroihin. Biotalouden merkitys on Suomelle edelleen suuri, ja alassa on paljon potentiaalia. Ympäristönsuojelu ja omavaraisuuden parantaminen tukevat toisiaan. Esimerkiksi luomuviljely vähentää riippuvuuttamme ulkomailta tuoduista lannoitteista ja torjunta-aineista. Jatkamme työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuotantoeläinten pahoinvoinnin riski kasvaa, jos viljelijät voivat huonosti. Julkisissa hankinnoissa tulee tuontituotteilta edellyttää vähintään Suomen tasoisia ympäristö- ja eläinten hyvinvointistandardeja. Toimenpiteet: • Tuetaan maatiloja yli akuutin kustannuskriisin mm. energiaveron palautuksin. • Poistetaan maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero. • Perustetaan Ilmastopaneelia vastaava kansallinen ruokapaneeli. • Edistetään kotimaisuutta ja reiluutta julkisissa ruokahankinnoissa. • Suositaan lähiruokaa ja paikallisia yrittäjiä. • Luodaan kustannusindeksi, joka takaa tuotantopanosten hintojen nopean siirtymisen tuottajahintoihin. • Päivitetään elintarvikemarkkinalakia ja tarvittaessa kilpailulakia, jotta tuottajan asema elintarvikeketjussa paranee. • Vaikutetaan EU-politiikkaan aktiivisemmin: ruokaturva on palautettava yhteisen maatalouspolitiikan keskiöön. • Siirretään tukijärjestelmän painopistettä ruokaa tuottavaan maatalouteen. • Lisätään kannusteita tilusjärjestelyihin. • Parannetaan Suomen valkuaisomavaraisuutta. • Lisätään luomuviljelyn osuutta. 

Lisäksi ohjelmassa perätään vanhushoivassa ruokailutakuuta ja kannetaan huolta ruoka-apu –organisaatioiden toimintamahdollisuuksissa. Ruokaturva nousee esiin kehitysyhteistyökysymyksissä, samoin linjauksissa EU:n tulevaisuuden suunnista. 

Liike Nyt! 

Ainakaan itse en löytänyt Liike Nyt –vaaliohjelmasta mitään ruokaan tai maatalouteen suoraan liittyvää mainintaa. Välillisestä maatalouden voi liittää mainintaan, että tarvitaan parlamentaarinen suunnitelma ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi ja Itämeren tervehdyttämiseksi. 

Valta kuuluu kansalle 

Valta kuuluu kansalle –puolueella ei ole varsinaista vaaliohjelmaa, mutta puolueohjelmassa ruoka on mainittu osana omavaraisuutta. 

Tekstin koonnut ja kuva: Kirsi Viljanen

ps. muistathan ennakkoäänestyksen 22.-28.3.2023 ja varsinaisen äänestyspäivän 2.4.2023!

https://vaalit.fi/eduskuntavaalit

Näkyykö ruoka matkailumarkkinoinnissa?

 

Matkamessut avautuivat tänään kävijöille kolmen vuoden tauon jälkeen ja jatkuvat 22.1.2023 saakka Helsingin messukeskuksessa. Kävin messuilla katsomassa erityisesti, miten ruoka näkyy eri maiden ja toimijoiden markkinoinnissa. Ohessa kuvakerrontaa messuilta.

Kyrön brändi kiinnostaa ruokamatkailijoita

Kemiönsaaren osastolta voi ostaa saariston herkkuja

Lake Saimaan osastolla on pieni myymälä

 

Messuilla oli myös erillinen Tasty Travel –alue, jossa oli lähinnä erilaisia messuja muutenkin kiertäviä myyjiä, joiden tarjonnassa korostuivat pizzat, paistetut muikut, juustot ja makkarat.

Italialaisia herkkuja

 Alueelta löytyy myös Kotileipomo Sorsan maukkaita karjalanpiirakoita

Helsinki esittäytyy messuilla erityisesti ruuan kautta ja on rakentanut kuuden yrityksen voimin hienon Food Court –osaston.

Lisäksi messuilla on iso Gavrielides Foods'n osasto, jossa on myynnissä lähinnä välimerellisiä herkkuja.

Kun itselle ruoka on tärkeä osa matkailuelämystä, olin aidosti hämmästynyt siitä, miten vähän ruoka näyttäytyi markkinointimateriaaleissa. Uskallan väittää, että maiden ja toimijoiden kannattaisi nostaa markkinoinnissaan esiin myös omaa ruokakulttuuriaan ja makuelämyksiä, sillä jokainen matkailija kuitenkin syö useita kertoja päivässä - joka matkapäivä. Suomi-markkinoinnissa VisitFinland pitää hienosti ruoka- ja juomateemoja esillä, ehkäpä muut maat voisivat ottaa siitä mallia 😀

Matkamessut on sinänsä upea kattaus eri puolilta maailmaa. Ja jos on aikeissa lähteä matkalle, löytyy messuilta paljon matkatarjouksia runsaan tietotarjonnan lisäksi.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Vuoden 2023 ruokatrendejä ja -ilmiöitä

Uusi vuosi lähestyy vauhdilla ja moni taho on julkaissut ennusteitaan vuoden 2023 ruokatrendeistä ja ruokaan liittyvistä ilmiöistä. Olen tähän blogiin koonnut niistä joitakin poimintoja. 

Saksalainen tulevaisuuden tutkimuskeskus on julkaissut jo 10 vuoden ajan tutkija Hanni Rützlerin koostaman ruokatrendi –raportin. Vuotta 2023 koskevassa raportissa Rützler tuo esiin kestävyyden tärkeänä erilaistamiskeinona. Rützler ennustaa muutoksia globaalin ruokamarkkinaan ja nostaa esiin lyhyemmät ruokaketjut ja paikalliset ja alueelliset ruokajärjestelmät. 

Paikalliset ruokajärjestelmät ja lähiruoka ovat osa huoltovarmuutta.

Rützlerin mukaan ruoka tulee olemaan enemmän kasviperäisempää ja perinteisiä ruokalajeja tehdään yhä enemmän vegaaniversioina. Liha menettää edelleen osuuttaan ruokalautasella ja lihan- ja kalankorvikkeet nostavat suosiotaan. Hän ennustaa, että maaperästä ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtivasta regeneratiivisesta maataloudesta tulee yhä suositumpaa ja että sen mukaisesti tuotettuja raaka-aineita suosivat niin huippuravintolat kuin enenevässä määrin myös elintarviketeollisuus. Kansainvälistyminen näkyy keittiöissä iloisena fuusiona ja ruokakulttuurien yhdistyminä.

Globaalin markkinatutkimuslaitoksen Mintelin mukaan ilmastonmuutos on elintarviketeollisuutta muuttava tekijä ja markkinoille tulee yhä enemmän tuotteita, joiden avulla ihmiset pärjäävät paremmin haastavissa sääolosuhteissa. Viilentävät täydennetyt juomat tai makeiset auttavat kestämään helteitä tai tehdään tuotteita, joilla parannetaan ihon hyvinvointia lisääntyvää UV-säteilyä, kuumuutta ja hikoilua vastaan. Pitkään säilyviä elintarvikkeita tarvitaan kotivaraksi ja yhä enemmän kehitetään tuotteita, joiden valmistuksessa tarvitaan vähemmän energiaa mukaan lukien ruuan itse lämmittävät pakkaukset, Mintel luettelee. Varsinkin Aasiassa ollaan yhä kiinnostuneempia tuotteista, joissa on hyödynnetty vanhaa Ayurvedan tai kiinalaisen lääketieteen tietoa ruuan viilentävistä tai lämmittävistä ainesosista. Mintelin mukaan toinen muutostekijä on aivojen hyvinvointia ja vireystilaa edistävät tuotteet. Kasvikunta tarjoaisi runsaasti mahdollisuuksia näiden tuotteiden tuotekehitykseen, mutta tarvitaan lisää tutkimusta tuoteturvallisuuden takaamiseksi ja kliinisesti tutkittujen vaikutusten osoittamiseksi. 

Aivoliitonkin mukaan aivot rakastavat värikästä ruokaa.

Mintelin kolmas trendi on avaruus, jota teemaa hyödynnetään niin markkinoinnissa kuin tuotekehityksessä. Avaruusasemille kehitetyt suljetut veden puhdistus- ja kiertojärjestelmät voivat auttaa jatkossa kuivuudesta kärsiviä alueita ja elintarviketeollisuus kehittää tuotteita, joita voi käyttää esimerkiksi avaruusmatkailussa. Avaruustrendiä hyödynnetään kaikkialla kuluttajamarkkinoinnissa ja se näkyy meilläkin esimerkiksi Foodiqin internetsivuilla tai Prisman ja Tacobellin tv-mainoksissa. Neljäntenä tekijänä Mintel mainitsee viestinnän minimoinnin: pakkausten ulkoasuja yksinkertaistetaan ja erilaisten todennettujen ilmasto- ja terveysmerkkien merkitys kasvaa. Tekoälysovelluksia käytetään eMarkkinoinnissa entistä tehokkaammin ja metaversumi muuttaa tapojamme käydä ostoksilla.

Samoin globaalisti toimiva markkinatutkimuslaitos Innova Market Insights on julkaissut listausta ensi vuoden ilmiöistä. Hintojen nousu vaikuttaa, ja kuluttajat haluavat rahoilleen yhä paremmin vastinetta vaateeseen uusista elämyksistä ja omasta hyvinvoinnista, mutta myös huoleen maailman tilasta. Ostokäyttäytyminen siirtyy edullisempiin, yksinkertaisiin, mutta ravitseviin tuotteisiin. Kerralla ostetaan enemmän, suositaan kaupan omia merkkejä ja kokataan tähteistä. Innova tuo esiin myös nuorten merkityksen ruokasektorin muokkaajana - nuorten, jotka ovat tottuneet koko elämänsä ajan digitalisuuteen ja haluavat vuorovaikutusta esimerkiksi arvostamiensa brändien kanssa. Elintarvikeyritysten ennakoidaankin tutkivan ns. NFT-teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia toiminnassaan. Kasvisruuilta odotetaan laatua ja maukkautta. Vertikaalinen ja regeneratiivinen maatalous on vahvistumassa, ja elintarvikejalostajien on osattava kertoa kuluttajille, mitä vaikutuksia eri tuotantomuodoilla on. 

Suomessa esimerkiksi Kasten tarjoaa ratkaisuja vertikaaliviljelyyn. Kuva: Kasten.fi 

Amerikkalainen ravintola-alan järjestö tuo raportissaan esiin ravintola-alan haasteet, jotka ovat globaaleja. Inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyvät ravintoloissa, mutta kuluttajien odotetaan silti jatkavan ravintoloissa käyntiä. Niiltä odotetaan yhä enemmän elämyksellisyyttä ja paikallisuutta ja yhteisöllisyys (mukaan lukien jaettavat annokset) leimaa alaa. Kustannuspaineiden vuoksi ravintolamenuita muokataan ja lihan osalta hyödynnetään yhä tarkemmin vähempiarvoisia ruhon osia. Samoilla linjoilla oli ravintola-alalle teknologiaratkaisuja tuottava NCR.

Euroopassa ja USA:ssa ravintoloille palveluita tarjoava Apicbase ennakoi, että ravintoloissa kyllä käydään, mutta rahalle halutaan todella vastaavuutta ja elämyksiä. Ravintolatilojen pitää olla joustavia ja huomioida myös noutoruoka-asiakkaat. Ruuan kuljetuspalvelut moninaistuvat ja erilaisia noutopiste -ratkaisuja kehitetään. Ravintolat kehittävät myös omia kuljetuspalvelujaan. Ravintolat tekevät yhteistyötä julkisuuden henkilöiden kanssa vahvistaakseen omaa brändiään. Yhteistyötä tehdään myös muiden ravintoloiden kanssa host kitchen -periaatteella. Haamukeittiöt jatkavat kasvuaan, ja ne tekevät yhteistyötä kuuluisten huippukokkien kanssa. Ravintolat käyttävät yhä enemmän digitalisaatiota hyväkseen paremman tehokkuuden ja asiakaspalvelun vuoksi. Ravintoloilta ja niiden tarjoamalta ruualta odotetaan enenevästi kestävyysnäkökohtien huomioimista.  Kasvipohjainen ruoka, lähiruoka ja luomu sekä omalle terveydelle ja maapallolle hyvää tekevä ruoka vahvistuvat trendinä edelleen. Kestävyyteen liittyy myös vertikaaliviljelyn lisääntyminen. Ruokaketjulta odotetaan läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä.

Keskolle on muodostunut jo perinteeksi julkaista seuraavaa vuotta koskeva Ruokailmiöt –raportti. Uusimmassa tutkimuksessa vuoden 2023 ilmiöinä mainitaan omaan budjettiin sopivat arjen perusruuat, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lohturuoka eli herkkuhetket ja mielihyvää ja turvallisuutta antavat ruuat sekä arjessa ruuan nopea valmistus sekä verkkokauppojen ja ruokaostosten kuljetusratkaisut. Samat teemat näkyvät myös S-ryhmän ostodataan perustuvassa selvityksessä.

Yhdysvaltalainen Whole Foods Market –ketju ennakoi 2023 osalta, että ilmastotietoisuuden myötä ilmastoystävälliseen tuotantoon ja siitä kertomiseen panostetaan yhä enemmän, jotta voidaan vastata kuluttajien vaateeseen saada tuotannon vaikutuksista lisää tietoa. Toisaalta isobritannialainen CLEAR tuo esiin eko-leimojen haasteen ja sen, ettei globaaleja yhteneväisiä laskentatapoja ole. Whole Foods ennakoi myös retroruuan paluuta ts. kaivataan lapsuuden makuja, mutta ruokia tuunataan esimerkiksi terveellisimmiksi. Siipikarjatuotteilta vaaditaan parempaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista ja lemmikkien hyvinvointituotteisiin ja laadukkaaseen ruokaan satsataan entistä enemmän. Ruuan raaka-aineiden sivuvirtojen hyödyntäminen elintarvikkeiksi luo uusia tuotteita. Uudet kasvipohjaiset pastan korvikkeet nostavat suosiotaan. Yksittäisistä tuotteista Whole Foods nostaa esiin rakkolevän, avocadoöljyn, taatelit ja floridanorjalaakerin.  

Kasvipohjaista pastankorviketta esiteltiin Gastro Helsinki -tapahtumassa.  

Isobritannialainen Waitrose & Partners nostaa raportissaan esiin 6 ilmiötä. Säästäväiseen keittiöön liittyen kuluttajien hintatietoisuus kasvaa, ostetaan enemmän tarjoustuotteita, säilykkeitä ja pakasteita sekä kokataan isompia satseja kerralla. Ruokahävikkiä vältetään. Syötävä pako –teemassa syödään herkkuja ja tuttua lohturuokaa, mutta ollaan myös valmiita testaamaan uusia, eksoottisia makuja. Kolmantena teemana korostetaan sosiaalisen median, erityisesti TikTok, merkitystä. Neljäs ilmiö on vastakohta kakkoselle. Vähemmän on enemmän –teemassa halutaan tuotteita, jotka ovat terveellisiä ja jotka sisältävät entistä vähemmän suolaa, sokeria, rasvaa jne. tai ovat alkoholittomia. Viides ilmiö myötäilee neljättä: halutaan ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa, joka tekee hyvää paitsi keholle, mutta myös mielelle. Globaali kansalainen –ilmiössä kannetaan huolta maapallon tilasta, luonnosta ja ympäristöstä, eläinten hyvinvoinnista ja tuottajien saamasta reilummasta hinnasta. Myös pakkausten pitää olla vastuullisia. Regeneratiivinen maatalous mainitaan tässäkin raportissa.

Regeneratiivisen maatalouden periaatteet Elaine Inghamin mukaan.

Isobritannialainen Thefoodpeople nostaa omassa ennusteessaan esiin 10 teemaa, jotka vaikuttavat ostokäyttäytymiseen tulevina vuosina. Ruuan hinnan nousu vaikuttaa ostoksiin, joita tehdään yhä harkitummin. Ruokareseptejä muokataan ja ruokahävikkiä vältetään. Energiaa säästetään ja siirrytään pois fossiilista energialähtestä sekä hyödynnetään maa- ja elintarvikesektorin sivuvirtoja energiatuotannossa. Paluu perusasioihin –teemassa korostuu regeneratiivinen maatalous sekä perinteiset ruuan valmistustavat kuten hapatus ja pikkelöinti sekä ylijäämäsadon hyödynnys. Uusi ilmasto – uudet lajikkeet –teemassa perätään ilmastomuutokseen sopeutuvia uusia hybridilajikkeita sekä vanhojen alkuperäislajien ja -lajikkeiden laajempaa käyttöä. 

Lapin lehmä eli pohjoissuomen karja on yksi suomalaisista alkuperäroduista. Kuva: MMM kuva-arkisto

Thefoodpeoplen Fygitaalinen maailma –teemassa korostuu digitaalisuus ja metaversumin roolin kasvu. 3D virtuaalitodellisuus, somen kuten TikTokin merkitys ruoka-alan vaikuttajana ja virtuaaliravintolat ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarkkuuskäymisessä hyödynnetään ikivanhaa käymismenetelmää niin perinteisessä tarkoituksessa kuten oluen valmistuksessa, mutta myös proteiinipitoisten tuotteiden kuten Quornin valmistuksessa tai mikro-organismien käyttämisessä funktionaalisten ainesosien valmistukseen. Tähän liittyy myös solumaatalouden merkityksen kasvu. Aito ja tunnistettava –trendissä näkyy kuluttajien kiinnostus vähemmän prosessoituja tuotteita kohtaan. Ruuan raaka-aineiden pitää olla tunnistettavia, aitoja ja ”clean label” –merkittyjä. Keinotekoisista makeutusaineista siirrytään takaisin luonnollisiin makeuttajiin sekä suositaan kuituja ja proteiineja. Tässä korostuu myös aivojen hyvinvointia edistävä ruoka. 8. trendi on Mamma mia! eli italialainen keittiö trattorioineen ja yksinkertaisine, mutta maukkaine kotikokkauksineen. Lohturuoka –trendi nostaa esiin voileivät ja toastit, puurot, ja monet tutut kotiruuat, mutta tuunatulla twistillä. Trendilistan 10. sijalta löytyy ranskalaiset leivonnaiset, jotka tuovat luksusta arkeen. Ne antavat sävynsä myös jälkiruokiin.

Kansainvälinen ruoka- ja ravintola-alan konsultointiyhtiö Baum+Whiteman nostaa raportissaan esiin huolen nykyisestä talouskehityksestä, mutta myös sen, että monilla on kuitenkin varaa kuluttaa luksukseen. Osana tätä kasvaa yksityisklubien suosio – klubien, joiden jäsenyys maksaa satoja tuhansia. Myös huippuravintolat menestyvät. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi luksusmatkailun suosion kasvaessa ulkomaisten matkailijoiden puolelta. Toisaalta pikaruokapaikkojen suosio ja menestys jatkuvat. Ruokahallien suosio kasvaa ja niissä näkyy 2 trendiä: etniset ruuat ja toisaalta ”leipää ja sirkushuveja” -ruokahallit, joissa ruuan lisäksi on tarjolla erilaisia elämyksiä. 

Oslon Mathallenissa on ruoka- ja juomatarjoomusten lisäksi mm. ruokaan liittyviä tapahtumia ja ruokateatteria. 

Yksittäisistä ruuan raaka-aineista ja tuotteista Baum+Whiteman mainitsee pistaasit ja mordadellan, joka mainittiin myös esimerkiksi Thefoodpeoplen ennusteessa. Tuoreen kalan lisäksi raakakypsytetyn kalan ja suolatun kalan ennustetaan nousevan yhdeksi trendiksi. No, meillä on pitkät perinteet graavatusta kalasta… Tekstuureista raportti nostaa esiin kermaisuuden ts. erilaiset levitteet niin ruuissa kuin esimerkiksi leikkelelautasilla. Raportti pohtii, onko kasvipohjaisissa lihankaltaisissa tuotteissa saavutettu nyt saturaatiopiste ja houkutteleeko kuluttajaa enää ultraprosessoidut tuotteet. Ao. markkinan pelastamiseksi kaivataan jotain todella uutta, kuten täysin oikeaa kalaa vastaavat kasviperäiset innovaatiot. Toimintatavoissa korostuu robotiikan ja tekoälyn hyödynnys sekä noutopisteiden suosion kasvu toiminnan tehostamiseksi.

Tähän loppuun vielä huomio matkailupuolelta. Ympäri maailmaa toimiva matkailualan arkkitehtiyritys WATG and Wimberly Interiors ennakoi maatilamatkailun ja tilojen pellolta pöytään –tuotteiden olevan yksi kahdeksasta vuoden 2023 matkailun trendeistä. Erityisesti luomutilojen merkitys korostuu. 

Itselleni jäi näistä raporteista ja artikkeleista päällimmäisenä mieleen vastuullisuusnäkökulmat sekä huoli ostovoiman kehityksestä ja sen vaikutuksesta ruokamarkkinoihin. Lohturuokaan turvaudutaan, mutta muokaten ruokia terveellisemmiksi. Uudistava maatalous mainittiin useissa teksteissä, ja sen merkitys on myös Suomessa tunnistettu. TikTok nousi vahvasti esiin ilmiöiden kuten cockteiden, kalasäilykkeiden, vatkatun fetan ja levitelautasen räjähdysmäisen suosion synnyttäjänä. Digitaalisuus on kaikkialla ja metaversumi tulee muokkaamaan tapaamme ostaa ruokaa tai käydä ravintoloissa, tässä asiakaskohtaisen datan kerääminen ja  hyödyntäminen on erittäin merkittävää.

Hyvää ja maistuvaa uutta ruokavuotta 2023 kaikille!

Ps. Olen ottanut omaa vapautta joidenkin ilmiöiden termien suomenkielisistä käännöksistä.

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Ruokadiplomatia maakuvan rakentajana ja elintarvikeviennin edistäjänä

 

Valtioiden välisiä monenmuotoisia suhteita hoidetaan diplomatian keinoin. Ruoka on oiva diplomatian työkalu ja sen merkitys tulisi ymmärtää laajasti. Suurlähetystöverkostomme maailmalla välittää tietoa Suomesta ja lisää maamme kiinnostavuutta kohdemaassa tavoitteena vahvistaa muun muassa elinkeino- ja vientitoimintaamme. Suurlähetystöt järjestävät vuosittain lukuisia edustustilaisuuksia. Niissä tarjottavan ruuan ja juomien tulisi kuvastaa Suomea, luontoamme, maamme loistavia raaka-aineita ja rikasta ruokakulttuuriamme sekä niitä innovaatioita, joita maallamme on tarjota.

Suurlähetystöillä ympäri maailmaa on erilaisia käytäntöjä edustustilaisuuksien järjestämiseksi: osalla on suomalainen kokki, osalla on paikan päältä palkattu kokki, osalla on yhteinen kokki jonkun muun maan suurlähetystön kanssa, osa taas ostaa kaikki catering –palvelut ulkopuolisilta tarjoajilta. Mikäli suurlähetystön ymmärrys ruokadiplomatiasta ja ohjaus tilaisuuksien suomalaista ruokakulttuuria korostavasta ja suomalaisia tuotteita esiin tuotavasta tarjonnasta ei ole riittävän vahvaa, ei suomalaisuuden ydin sitten välity vieraan lautaselle saakka.

Aikanaan Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisessa Uusi pohjoismainen ruoka –ohjelmassa valmisteltiin pohjoismaisten suurlähetystöjen käyttöön työkalupakki ruokadiplomatian vahvistamiseksi. Siinä ruoka kytkettiin paitsi suurlähetystöjen työhön, mutta myös laajemmin kulttuuriin ja sen tapahtumiin. Työkalupakin löydät täältä.

Suomessa ruokadiplomatiaa on edistetty muun muassa tarjoamalla suurlähetystöjen kokeille koulutuksia, joissa on käyty läpi suomalaista ruokakulttuuria, alkutuotannon erityispiirteitä, luonnonantimien mahdollisuuksia ja suomalaiseen ruokaan kuuluvia raaka-aineita, valmistustapoja ja reseptiikkaa. Koulutuksia on toteutettu tähän mennessä viisi. Koulutuksia on suunniteltu jatkettavan, mutta koronan tuoma globaali epävarmuus, matkustuskiellot ja muut rajoitteet ovat siirtäneet toteutusta nyt jo parina vuonna.

Kokkikoulutuksen tueksi ja suomalaisen ruuan esiinnostamiseksi ulkoministeriö ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma julkaisivat aikanaan eri kieliversioina Makupaloja Suomesta–viestintäaineiston. Vuoden 2019 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tilaisuuksien toteuttamisen tueksi ELO-säätiö kokosi Valtioneuvoston kanslian ja sidosryhmien kanssa ohjeistuksen, jonka tavoite oli tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten tilaisuuksien järjestäjät voivat tehdä valintoja kestävän ruokakulttuurin puolesta.

Parhaimmillaan suomalainen ruokadiplomatia on suomalaisista raaka-aineista valmistetun ruuan tarjontaa ja ruokakulttuurin esilletuontia. Suomella ei kuitenkaan ole kaikkiin lähetystömaihin elintarvikkeiden vientiä, ainakaan laajassa mittakaavassa tai kaikkien raaka-aineiden osalta. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoministeriö rahoittivat pilotin, jossa etsittiin keinoja kustannustehokkaaseen tilaus- ja logistiikkaratkaisuun suomalaisten elintarvike- ja juomaerien saamiseksi suurlähetystöjen käyttöön. Lue pilotista lisää täältä. Pilotin myötä toivotaan suomalaisten elintarvikkeiden ja juomien laajempaa käyttöä edustustilaisuuksissa, ja sen kautta yhä parempaa ja maistuvampaa Suomen maakuvaa. 

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: 1. kuva: ELO-Säätiö. 2. kuva: MMM-kuva-arkisto

 

Vuoden 2022 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

 

Vuosi 2022 kolkuttelee jo ovella. Miltä se näyttää ruokatrendien valossa? Siihen yritin paneutua erilaisten eri puolilla maailmaa julkaistujen trendiraporttien ja artikkeleiden kautta.

Aloitetaan Suomesta. Kesko on perinteisesti julkaissut syksyisin oman trendikatsauksensa. Sen mukaan vuotta 2022 leimaa kotimaisen ruuan arvostus ja suosiminen, monipuolisen ruokavalion korostaminen, tuotteiden vastuullisuus, paikallisuus, sesonginmukaisuus sekä verkkokaupasta ostaminen.

S-ryhmä perustaa katsauksensa tämän vuoden tilastoihin, joista ennakoidaan ensi vuodenkin käyttäytymistä. Tällä hetkellä korostuvat isoina trendeinä ruuan elämyksellisyys ja kotona syöminen, kasvis- ja kalaruokailmiö, ruuan ostamisen helppous ja yksilöllisyys sekä hyvinvoiva elämäntapa.

Kespro, joka on foodservice –alan iso toimija Suomessa, ennakoi paikallisen ruuan, soluviljellyn ruuan, ravintoloiden hiilijalanjälkien laskennan ja ketoruuan suosion kasvamista. Kespro nostaa esiin myös sieni-cocktailit. Sienijuomien suosion kasvua ennakoivat myös monet muut toimijat kuten tanskalainen Niras sekä yhdysvaltalaiset Ladders ja ravintolayhdistys.

Kansainvälistä markkinainformaatiota tarjoava Mintel kytkee ennusteensa seitsemään trendiajuriin: hyvinvointi, arvot, kokemuksellisuus, oikeuksien kunnioitus, identiteetti, kytkeytyminen ympäristöön (surroundings) ja teknologia. Oman elämänsä kontrollointi, nautinnollisuus ja eettisyys ovat kaikkea kulutusta ohjaavia. Näiden myötä ruoka- ja juomateollisuuden on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota eettisyyteen, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen sekä kokemusten ja ilon tuottamiseen muun muassa uusien tuotteiden kautta.

Yhdysvaltalainen Food and wine –lehti ennustaa, että ravintoloiden aukioloajat tulevat kaventumaan, ravintola-annosten hinnat nousevat ja menujen valikoima tulee pienentymään. Liiketoimintamallit muuttuvat ja kotiin tilattavien ravintola-annosten suosio kasvaa entisestään. Myös ulkona syömisessä jatkuu yksityisyyden suojaaminen. Valikoimissa tulee korostumaan paikallisesti tuotetut raaka-aineet ja hyperpaikallisuus. Avotulen käyttö, fermentoidut tuotteet, ”ancient food” (alkuperäislajikkeiden käyttö, vanhat ruokalajit), lohtusyöminen, kasvikset, siementen suosio, mocktailit ja persoonallisuus ovat myös avainteemoja. Perunamaidon todettiin täyttävän kaikki ekologisuuden vaatimukset ja sen suosion ennustetaan kasvavan. Perunamaitoa on kehitetty Lundin yliopistossa ja se on jo tuotteistettu Ruotsissa Dug-tuotemerkillä. Ao. tuote palkittiin vuonna 2021 World Food Innovation awards –kilpailussa. Perunamaidon nousua ennustivat myös esimerkiksi Waitrose & Partners (raportti) saaden kansainvälisen kiinnostuksen ja medianäkyvyyden nousemaan (kts. esim. intialainen uutinen).

Kansainvälinen ruoka- ja ravintola-alan konsultointiyhtiö Baum+Whiteman nostaa ennusteessa esiin samoja asioita kuin Food and wine -lehti ravintola-alan muun muassa supistetummasta tarjonnasta, sosiaalisten kontaktien välttämisestä ja toiminnan muutoksista. Näiden lisäksi ao. yritys nostaa esiin 4 vahvistuvaa tulevaisuuden suuntaa. Robotit ja automatiikka tulevat lisääntymään ravintola-alalla, koska henkilökuntaa ei ole saatavilla tarpeeksi. Kasvisruuan suosio kasvaa ja vegaaninuggetit tulevat olemaan pikaravintoloiden hitti. Myös vegaanisia äyriäisiä ja kalaa korvaavia tuotteita kehitetään. Tähän tuotekategoriaan liittyen esimerkiksi Apetit-yhtiön kukkakaaliwingsit valittiin mukaan Anugan merkittävimpiä tuoteinnovaatiota esittelevään Innovation Showhun. Ravintolatrendeissä vahvistuu erilaisia aitoja paikallisia ruokakulttuureja ja –perinteitä hyödyntävät ravintolat. Ravintolakonsepteissa yleistyvät haamuravintolat ts. ravintolat, joista myydään ruokaa ulos vain verkkokaupan kautta. Näistä on Suomessakin nähty jo ensikokeiluja. Alkoholittomien juomien lisäksi luomuviinien asema vahvistuu. Yksittäisistä raaka-aineista yhtiö nostaa esiin chilin nousun.

Ravintola-alan konsultointiyhtiö AARONALLEN & associates ennustaa raportissaan pikaruokaravintoloiden vahvan markkina-aseman jatkuvan, sen sijaan rennot casual dining –ravintolat ovat kärsimässä. Ruuan kuljetuspalveluyritykset vahvistuvat, mutta majoitusalan ravintolamyynti putoaa entisestään. Kuluttajatrendeistä yhtiö nostaa esiin helppouden ja mukavuuden, jotka lisäävät muun muassa drive-in paikkojen ja automaattikioskien suosiota. Suomessa tästä esimerkkinä on vaikkapa Fizzan pizza-automaatit. Kuluttajat preferoivat yhä enemmän ajansäästämistä, joka vahvistaa ruuan kotiinkuljetuspalveluiden asemaa. Yritysten odotetaan myös tekevän hyvää ja kantavan yhteiskunnallista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta.

Amerikkalainen kansallinen ravintolayhdistys kerää raporttiinsa vuosittain keittiömestareilta näkemyksiä tulevan vuoden trendeistä. Kestävyys, kasvipohjaiset ruuat, lohturuoka, terveellinen ja immuunivastetta vahvistava ruoka ja globaalin keittiön ja makujen eli eri maiden ruokakulttuurien näkyminen nostettiin esiin. Immuunivasteen vahvistamisen nosti esiin myös englantilainen Speciality food –lehti.

Saksalaisen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Hanni Rützler nostaa omassa raportissaan esiin kestävyyden ja ruokahävikin torjunnan. Paikallisruoka vahvistuu. Siltä odotetaan elämyksellisyyttä ja paikallisten erikoisuuksien esillenostoa. Ruualta odotetaan paitsi hyvinvointia itselle, mutta myös koko planeetallemme. Korona-ajan jälkeistä aikaa leimaa kasvisten käyttö ja vegaaniruuan vahvistuminen. Tähän liittyy myös sisäelinten, levien ja hyönteisten hyödynnys, samoin laboratorioissa kasvatettu liha. e-Food on paitsi verkkokauppaa, mutta uudenlaisia sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita koko ruokaketjussa.

Englantilainen Waitrose & Partners -kauppayhtiö arvioi kotikeskeisyyden pysyvän. Etätöitä tehdään jatkossakin, millä on vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Ruokajuhlia järjestetään läheisten kanssa, ja ulkotiloja hyödynnetään ruuan laitossa ja nauttimisessa. Ruuan verkkokauppa lisääntyy, mutta toisaalta taas fyysisissä kaupoissa halutaan käydä rajoitusten jälkeen. Ruuasta on tullut sosiaalisen median ilmiö, ja sen vuoksi nuoret ovat entistä kiinnostuneempia ruuasta. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä, ja pakkauksiin ja hävikkiin kiinnitetään huomiota. Trendaaviksi asioiksi yhtiö arvioi aamiaisen merkityksen nousun, ilmastokysymykset, luonnon monimuotoisuuden huomioimisen ja  ruokakulttuurirajojen häviämisen (globaali keittiö) ja trendaaviksi tuotteiksi umamin, perunamaidon ja valmiit cocktail-sekoitukset.

Australialainen ruoka-alan konsulttiyhtiö Futurefood kuvaa raportissaan korona-ajan vaikutuksia ruokasektorille ja miten ne muuttavat myös tulevaisuutta. Teknologia ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen muuttaen ruuan valmistus-, osto- ja kuljetustapoja. Ruuan merkityksellisyys kasvaa, ja sen ilmastovaikutuksiin ja muun muassa kiertotalouteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ravintoloissa ruokalistat supistuvat ja ruokia tehdään vähemmällä työvoimalla ja kustannustehokkaammin. Kestävyys, paikalliset raaka-aineet, tuoreus, eettisyys ja sesonkiluonteisuus korostuvat entisestään. Lifestyle –keskukset korvaavat perinteisiä ostoskeskuksia, ja ruualla on niissä merkittävä rooli elämysten tuottajana. Ihmiset kaipaavat helppoutta ja mukavuutta ja kotiin kuljetettavien laadukkaiden ravintola-annosten osuus tulee kasvamaan entisestään.

Englantilainen Speciality food –lehti mainitsee artikkelissaan vuonna 2022 ruokasektoriin vaikuttaviksi seikoiksi kestävyyden, kasvisruuat, pakkausinnovaatiot, hyvinvoinnin sekä aitouden ja jäljitettävyyden. Lisäksi se nostaa erikseen esille pakkausmerkintöjen ml. ravitsemusväitteet oikeellisuuden, ruuan verkkokaupan ja kuljetuspalveluiden hygieniavaateet sekä ruokaketjun digitaalisuuden tietoturvahaasteet.

Tanskalainen Niras ennakoi artikkelissaan seuraavien tuoteryhmien nousua: korkealaatuisemmat pakasteruuat, vegaaniset lihankorvikkeet, CBD-ruuat, ateriakassit, kotiinkuljetettavat premium –ravintola-annokset, suoraan valmistajalta tilattavat tuotteet ja kierrätettävät pakkaukset. Artikkelissa nostetaan esiin myös ruuan hinnan nousu ja pienemmät valikoimat. Myös Niras ennakoi sienipohjaisten juomien menestystä.

Yhdysvaltalainen Delish –media listaa omassa artikkelissaan pitkälti samoja tuotteita ja ilmiöitä, joita olen tähän jo kerännyt. Myös se ennakoi sienten ja kasvisruokien suosion vahvistumista, ja nostaa esiin haamukeittiöt, robotiikan ja supistetut ravintolamenut. Tuotekategorioista artikkelissa mainitaan trendaaviksi alkoholittomat juomat, auringonkukkaöljy, pakatut cocktailit, perunamaito ja espresso-martinit. Lisäksi niiden ravintoloiden ennakoidaan lisääntyvän, jotka sallivat lemmikkieläinten sisäänpääsyn.

Useat eri lähteet nostivat erikseen umamin trendaavaksi, mitä kuvastaa varmasti myös povattu sienituotteiden suosion nousu. Tätä saumaa on hyödyntämässä myös suomalainen Nordic Umami Company Ltd., joka kehittää umamituotteita niin kuluttajille kuin teollisuudelle alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

Maukasta tulevaa vuotta 2022 kaikille!

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuva: Tero Takalo-Eskola

 

Lähiruoka puolueiden kuntavaaliohjelmissa

Kuntavaalitunnelma alkaa viimein tiivistyä. Puolueet ovat julkaisseet omat kuntavaaliohjelmansa (jatkossa ohjelma), ja ehdokasasettelu on loppusuoralla. Kävin eduskuntapuolueiden ohjelmat lähiruoka -silmälasien kanssa läpi; lähiruoka kytkeytyy kuntapolitiikkaan erityisesti elinkeinotoiminnan mahdollistamisen ja julkisten hankintojen kautta.

Yleisenä huomiona voi todeta, että ylipäätään julkiset hankinnat ja niiden merkitys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistajana on nostettu esiin kaikissa ohjelmissa, osalla laajasti kuvaten, mutta parissa ohjelmassa (Kok., Liik.) hankinnat/kilpailutukset kuitataan vain 1-2 lauseella. Eri puolueilla on erilaisia näkökulmia hankintoihin, ja muun muassa työllisyys, laatu, ekologisuus, innovatiivisuus, aluetalous (SDP), suomalaisuus, kotimaisuus, laatu, paikallisuus ja ympäristö- ja työllisyysvaikutukset (Kesk.), ekologisuus, eettisyys ja globaali vastuullisuus (Vihr.), ympäristökestävyys, yhteiskuntavastuu, työehdot (Vas.), laatu, ilmastovaikutukset (RKP), kestävyys, paikallisuus, laatu- ja ympäristövaatimukset (KD), paikallisuus (Liik.), paikallisuus, kotimaisuus (PS), nousevat teksteissä esiin. Hankintaosaamisen parantamista perättiin kolmessa ohjelmassa (SDP, Kesk., Vihr.) ja hankintojen pilkkomista pienempiin osiin/pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua kunnan tarjouskilpailuihin nostivat esiin keskusta, RKP, KD, kokoomus, PS – SDP:kin välillisesti korostamalla paikallisia yrityksiä ja niiden kanssa käytävää markkinavuoropuhelua. Laajimmin julkisia elintarvikehankintoja ohjelmassaan käsittelevät kristillisdemokraatit ja keskusta.

Seuraavaan olen ohjelmista poiminut mukaan suoraan ruokaan liittyvät maininnat.

Keskusta: … kunnissa tehdään tekoja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta sekä energia- ja ruokaomavaraisuutta. Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa. Kunnat käyttävät kotimaisia raaka-aineita aina, kun se on mahdollista sekä mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa. Parantamalla kuntien hankintaosaamista pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetus - palveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä.

Vihreät: Suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa vähäpäästöisiä ja ekologisesti kestäviä raaka-aineita, luomu- ja lähiruokaa sekä vähennetään eläinperäisen ruoan osuutta. Huolehditaan vegaanivaihtoehdon saatavuudesta. … suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa ilman torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita.

Vasemmistoliitto: Eläinten oikeuksien toteutumisessa tärkein askel on siirtyä käyttämään julkisten ruokapalveluiden hankinnassa yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita. Niiden osuutta nostetaan vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.

RKP: Vastuullisen elintarviketuotannon pitää olla itsestäänselvyys.

Suomen kristillisdemokraatit: Valtuustossa vaikutetaan hankintojen kautta jopa siihen, syödäänkö kouluissa ja päiväkodeissa oman maakunnan lähiruokaa vai ulkomaista tuontitavaraa. Julkisissa hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa, esimerkiksi suosimalla terveellistä luomu- ja lähiruokaa. Hankintalaki mahdollistaa lähiruuan suosimisen sekä pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn muun muassa tekemällä osatarjouksia kilpailutuksiin. Kunnan hankintastrategiassa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua. Kouluruokailuun on panostettava. Oppilaille on tarjottava jokaisena työpäivänä täysi- painoinen ravitseva maksuton ateria, jossa on suosittava lähellä tuotettuja raaka-aineita. Otetaan käyttöön neljän takuun malli; ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu ... Ruokailutakuu mahdollistaa sen, että voi syödä rauhassa ja saa tarvittaessa apua syömiseen. Luodaan suunnitelma ruokajakelun toteuttamisesta kriisitilanteissa. Ympäristöterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa ja kansanterveystyötä, ja sen vastuulla on huolehtia alueillaan turvallisista ruuan tuotantoketjuista pelloilta pöytään saakka.

Perussuomalaiset: Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta. Omavaraisuuden merkitys etenkin ruuantuotannossa on maailman muuttuessa epävarmemmaksi entistä tärkeämpää. Kotimaisen tuotannon mahdollistamisesta hyötyy sekä kansantalous että työllisyys.

SDP:n, kokoomuksen ja Liike Nyt:n ohjelmissa ei ruokaan liittyviä asioita oltu mitenkään erikseen mainittu.

Kuntapäättäjät ovat merkittävässä asemassa siinä, mitä ruokaa kuntien vastuulla olevissa ruokapalveluissa tarjotaan, ja mitkä ovat ruokaketjun toimijoiden toimintamahdollisuudet. Kysy omalta ehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää lähiruokaa omassa kunnassaan!

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Tekstissä käytetyt lyhenteet ja linkit kuntavaaliohjelmiin

SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kuntavaaliohjelma

Kesk., Suomen Keskusta kuntavaaliohjelma

Vihr., Vihreä liitto kuntavaaliohjelma

Vas., Vasemmistoliitto kuntavaaliohjelma

RKP, Suomen ruotsalainen kansanpuolue kuntavaaliohjelma

Kok., Kansallinen Kokoomus  kuntavaaliohjelma

KD, Suomen Kristillisdemokraatit kuntavaaliohjelma

Liik., Liike Nyt kuntavaaliohjelma

PS, Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma