Suomiruoka -reseptiikkaa ruokadiplomatian tueksi

 

Suurlähetystöverkosto on ikkuna Suomeen ja suomalaisuuteen. Lähetystöillä on iso merkitys kaupallistaloudellisten suhteiden luomisessa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Osana tehtäväkenttää suurlähetystöt edistävät suomalaisten tuotteiden vientiä ja Suomi-kuvan tunnettuutta.

Ruualla ja ruokatarjoiluilla on merkittävä rooli lähetystöjen edustustilaisuuksissa, edustamisessa sekä Suomi-kuvan muodostamisessa edustuston vieraille, ja sitä kautta koko kohdemaalle. Ruokadiplomatia lisää maan kiinnostavuutta ja sillä on merkitystä paitsi maakuvan ja vienninedistämisen, mutta myös maamme matkailullisen vetovoiman lisäämiseksi. Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen kiteytti asian suurlähetystöjen kokeille ja ruokasektorin toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa toteamalla, että diplomatia tehdään niissä pöydissä, joissa on ruokaa tarjolla.

Suurlähetystöjen kokit ovat usein paikan päällä palkattuja eikä heillä välttämättä ole mitään tietoa suomalaisesta ruuasta ja ruokakulttuurista. Ulkoministeriö onneksi järjestää heille Suomessa kokkikursseja, joilla tietoutta ja taitoja valmistaa suomalaista ruokaa lisätään. Lisäksi ulkoministeriö ehdotti Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa yhteistyötä, jossa lähestystökokeille suunniteltaisiin suomalaista ruokaa kunnioittavaa reseptiikkaa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti aineiston tuottamisen.

Suomen keittiömestarit keräsivät reseptiikkaa alueyhdistystensä kautta ja alkukarsinnan jälkeen niistä tehtiin maaliskuussa koeannokset Turun ammatti-instituutin (TAI) tiloissa. Alan opiskelijoille avautui hieno mahdollisuus verkostoitua ja tehdä diplomatia-tasoisia annoksia, sillä koeannosten valmistaminen tapahtui TAI:n ja jyväskyläläisen Gradian ravintola-alan opiskelijoiden toimesta. Itselläni oli onni päästä seuraamaan koeannosten kokkailua ja arvioimaan annoksia.

Kuvassa työtä vetäneet keittiömestarit Leena Pölkki (vas.) ja Riikka Mantila (oik.)

Tässä myös pari videoklippiä koeannosten valmistelusta.

Tämän jälkeen annoksia karsittiin lisää ja reseptiikkaa tarkennettiin. Suomiruoka-reseptiikkaan mukaan päässeet annokset valmistettiin keittiömestareiden toimesta juhannusviikolla Gradian tiloissa, annokset myös kuvattiin ammattikuvaaja Pekka Rötkösen toimesta.

Annariina Kukkonen UM:stä seuraa kuvaaja Pekka Rötkösen työskentelyä. Kuva: Riikka Mantila

Aineisto koostuu vuodenaikojen ja juhlapyhien ympärille rakennetuista menukokonaisuuksista sekä muista suomalaista ruokakulttuuria esiin nostavista ruuista ja leivonnaisista. Reseptiikan lisäksi pienin tarinoin on kerrottu siitä, miksi suomalaiset syövät kuten syövät. Ja koska suomalaisia raaka-aineita ei joka maassa ole saatavilla, voi reseptiikkaa muuntaa kohdemaassa oleviin raaka-aineisiin sopivaksi.

Aineisto on julkaistu Suomen Keittiömestareiden sivuilla kaikkien hyödynnettäväksi sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi ulkoministeriö jakaa aineistot suoraan suurlähetystöihin.

Kiitän Suomen keittiömestareita upeasta lopputuloksesta! Erityisesti keittiömestarit Riikka Mantila, Jukka Mäkinen, Riitta Palho ja Leena Pölkki, jotka vastasivat työstä. Kiitos myös ulkoministeriölle, erityisesti konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen, joka työn ideoi ja antoi itsekin suurlähetystöissä työskennelleenä arvokkaita neuvojaan.

Toivon, että nyt työstetty reseptiikka tulee suurlähetystöissä aktiiviseen käyttöön ja antaa myös muille inspiraatiota tutustua suomalaisen keittiön antiin! Toivon myös, että reseptiikka jalkautuu suomalaisiin HoReCa -alan yrityksiin, jotta Suomessa ymmärrettäisiin tarjota suomalaista ruokaa niin kotimaisille kuin ulkomaisille kokousvieraille.

Reseptiikka löytyy täältä.

Lue maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Suomen Keittiömestarit ry:n yhteistiedote täältä.

Lue ulkoministeriön uutinen täältä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

Suurlähetystökokit suomiruoka-opissa

Suomessa on parhaillaan suurlähettiläspäivät. Osana tapahtumaa ulkoministeriö järjestää Haaga-Helian toteuttamana Suomen ulkomaan suurlähetystöjen kokeille koulutusta, jossa tutustutaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, ruokiin ja niiden raaka-aineisiin sekä valmistustapoihin. MTK ry mahdollisti kokeille myös maaseutuvierailun Kettulan tilalleen.

Ulkoministeriö järjesti tiistaina verkostoitumisillan kokeille ja suomalaisille ruoka-alan toimijoille. Tilaisuudessa puhuneet ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostivat ruuan merkitystä osana diplomatiaa ja mikä tärkeä rooli lähetystökokeilla tässä on.

Tarjolla oli suomalaista ruokaa, jota kokit ennen herkuttelua innokkaasti kuvasivat. Kasvikset eri muodoissaan, lihat, kalat, kanttarellikastike, tyrnijälkiruoka ja kahvin kanssa marja- ja porkkanapiirakat maistuivat maailman eri puolilta Suomeen tulleille kokeille.

Iltaan Suomen paras baarimestari -23 Jussi Alatalo oli suunnitellut isoäidin omenapiiraasta innoituksen saaneen omenaisen signature drinkin

Kiitän ulkoministeriötä siitä, miten tärkeänä se pitää suomalaisen ruokakulttuurin ja ruokien merkitystä osana maakuvan rakentamista. Suomen suurlähetystöihin eri maissa paikan päältä palkatut kokit eivät ole ennen pestiään välttämättä kuulleetkaan suomalaisesta ruuasta ja on hienoa, miten ulkoministeriö mahdollistaa heille koulutuksen täällä autenttisessa ympäristössä.

Yhteistyö jatkuu! Suomen keittiömestarit ja ulkoministeriö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja sen tuloksena julkaistaan aivan pian suomalaista ruokakulttuuria, raaka-aineitamme, vuodenaikojamme ja juhliamme kunnioittavaa reseptiikkaa suurlähetystöjen käyttöön. Stay tuned!

Kuva: Leena Pölkin albumi

Lue MTK:n uutinen kokkien vierailusta Kettulaan täältä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Avatud talude -päev – ikkuna Eestin maatiloille ja maaseutuun

 

Kuva: Soile Vahela

Eestissä on vuodesta 2012 lähtien järjestetty Avatud talude–tapahtumaa, ensin paikallisesti ja vuodesta 2015 lähtien valtakunnallisesti. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda virolaista maataloutta ja maaseutua tutuksi kaikille maatilojen ja muiden maaseutukohteiden avoimilla ovilla. Tapahtuma kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Tänä vuonna vierailukohteita oli lähes 360 ja kahden päivän aikana kohteissa vieraili lähes 280 000 henkilöä.

Itsellä oli mahdollisuus käydä tänä vuonna tapahtumassa Maaseutuverkostoyksikön järjestämällä matkalla, jonka tarkoitus oli selvittää tapahtuman järjestämistapoja, jakaa molempien maiden kokemuksia ja tuoda mahdollisia uusia ideoita toteutettavaksi täällä Suomessa omassa Lähiruokapäivässämme.

Matka suuntautui tällä kertaa Saarenmaalle ja Muhunsaarelle. Ennen hotelliin majoittumista pysähdyimme Muhulla Liivan kylässä, jossa paikallisessa COOPin kyläkaupassa kävimme katsomassa, miten valikoimissa oli eestiläisiä ja paikallisia tuotteita - ja olihan niitä.

Ensimmäinen varsinainen ”kohteemme” oli itse asiassa SaaremaaRannahotell, jossa yövyimme. Sen omistaja kertoi hotellin toiminnasta ja esitteli hotellissa tehtyjä laajennusinvestointeja. Hotelli satsaa nimenomaan perhematkailuun ja hotelliin on rakennettu isoja perhehuoneita ja –sviittejä. Toiminnan kehittämiseen ja investointeihin on saatu Leader-tukea.

Hotellilta lähdimme Kuresaareen sen linnan kupeessa sijaitsevaan Ehtne kesätupaan, jossa on myynnissä vain Ehtne Saaremaa toode –alkuperämerkin saaneita tuotteita. Alkuperämerkin taustalla yli 10 vuotta sitten oli isompien Saarenmaan ja Muhun elintarvike- ja juomayritysten halu erottautua markkinoilla paremmin, myöhemmin mukaan otettiin myös pienempiä yrityksiä. Merkki myönnetään niille Saarenmaalla ja Muhun saarella tehtyihin tuotteisiin, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita. Merkin voi elintarvikkeiden ja juomien lisäksi saada myös käsityö- ja kosmetiikkatuotteisiin sekä palveluihin, jotka pohjautuvat paikallisiin tuotteisiin. Alkuperämerkin saaneita tuotteita on kesätuvan lisäksi myynnissä toreilla sekä muutamassa kaupassa verkkokaupan lisäksi. Kesätuvan myyntitoiminnasta vastaavat alkuperämerkin saaneet yrittäjät, jotka ovat myös lahjoittaneet kauppaan huonekaluja. Myös tämän toiminnan kehittäminen on saanut Leader-tukea. Kesätupa oli paitsi Avatud talude –kohde, mutta sieltä sai tietoa kaikista Saarenmaan tapahtumaan osallistuvista kohteista. Merkkiä hallinnoiva yhteenliittymä oli myös järjestänyt kohteita reittinä kiertävän bussin, johon sai ostaa 25 euron lipun. Lapset pääsivät ihailemaan pupuja ja mehiläisiä kesätuvan pihapiirissä.

Tämän jälkeen suuntasimme Pihtlan kylään Tõlluste Mõis–luomutilalle, jonka puistossa oli useita lähiruuan ja käsitöiden myyjiä, poniratsastusta ja erilaisia eläimiä aitauksissaan. Kartanon päärakennusta korjataan parhaillaan, mutta pihapiirin vanha kivitalo oli jo upeasti restauroitu. Pihalla olevaan vanhaan viljavarastoon on suunnitteilla mittavat investoinnit sen muuttamiseksi spa-rakennukseksi. Kartanon omistaa nykyään Eurobio Lab –kosmetiikkafirma, joka tuottaa luonnonmukaisia ja luomulaatuisia kosmetiikka- ja hyvinvointituotteita. Tilan peltoja käytetään raaka-aineiden kasvatukseen ja uusien kasvien koekasvatukseen, mutta yritys hankkii sertifioituja raaka-aineita ympäri maailman. Yrityksen tuotteita on myynnissä globaalisti.

Ryhmämme Tõllusten yli 500-vuotiaan tammen alla. Kuva: Heidi Kohtalan albumi.

Päivän herkullisen lähiruokalounaan söimme Laimjalan metsästysmajalla, jossa pitoemäntämme kertoivat myös alueen kulttuurista ja perinteistä.

Koska matkamme oli suunnitellut Eestin maaseutuverkosto, joka on vahvasti mukana Leader-toiminnassa, niin Avatud Talude –kohteiksemme oli valittu erityisesti Leader-tukea saaneita paikkoja. Seuraavaksi suuntasimmekin kissojen Nurrunurk –turvataloon, joka on Suomesta Saarenmaalle muuttaneet Tuula Pennasen intohimo. Pennanen hankki aikanaan Audlan kylästä vanhan kyläkaupan, jonka hän remontoi kissojen hoitopaikaksi. Remontin yhteydessä taloon valmistui myös aluetta palveleva pieni eläinlääkärin vastaanotto, jossa voi tehdä jopa leikkauksia. Lue lisää Nurrunurkista täältä.

Nurrunurkista kaarsimme Viron vanhimmalle pienpanimolle Pihtlan Õlleköökin panimolle, jossa toimintaa esitteli Alo Väli. Panimo laajentaa valikoimaansa harkiten, mutta systemaattisesti. Panimolta voi tilata tutustumiskäyntejä ja maisteluja ja tuotteita voi ostaa mukaan panimon myymälästä. Panimo osallistuu aktiivisesti myös useisiin oluttapahtumiin, myös Suomessa SOPP-tapahtumaan. Panimo oli saanut investointeihinsa Leader-tukea.

Kaunis, lämmin kesäpäivä päättyi lähiruokaristeilyyn 1926 valmistuneella kahvelikuunari Hoppetilla. Tarjolla oli upeita makuja paikallisista kasviksista, kaloista ja lihoista laivakoiran seuratessa tiiviisti vieressä.

Sunnuntaiaamuna lähdimme kohti Muhun saarta ja Liivan kylässä saimme kyytiimme paikallisen oppaan. Hän johdatti meidät ensin 1267 valmistuneeseen Pyhän Katariinan kirkkoon. Kirkon vieressä oli Leader-rahoitusta saanut ruusutarha.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Päivän teemana oli lampaan kasvatus, ja suuntasimme Liivan keskustassa pidettyyn Lammasfestivaali –tapahtumaan. Tapahtuman taustalla on Muhun liha, mutta tapahtuma oli toteutettu usean eri toimijan kanssa. Festivaaleilla Muhun liha maistatti eri lammastuotteita, ruokatorilla oli myynnissä erilaisia lammasherkkuja, lammassektorista oli erilaisia tietoiskuja, lapsille oli askartelupaja, jossa opeteltiin vanhoja käsityöläistaitoja, torilla oli laulu- ja tanssiesityksiä ja runsaasti lammastuotteiden ja käsitöiden myyjiä. Aitauksissa oli ihailtavana eri rotuisia lampaita. Torilla keskustelimme Muhun lihan edustajien kanssa, mutta tarkemmat keskustelut kävimme yrityksen aivan uudessa teurastamossa, jossa meille esiteltiin teurastuslinjat ja toimintaa muutenkin. Teurastamoinvestointi oli saanut Leaderin kautta 50% investointituen.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Kävimme myös tilalla, johon on perustettu Muhun strutsitila. Oli hyvin hämmentävää törmätä strutsien lisäksi emuihin, nanduihin, seeproihin ja kenguruihin keskellä rehevää Muhun maaseutua. Tilalla oli myös alpakoita, piikkisikoja ja pupuja. Tilamyymälästä sai ostaa strutsinmunia ja muita strutsituotteita.

Muhun saarella ajellessa paikallisoppaamme pysäytti meidät keskelle muhulaista maaseutukylää, ja ohjasi meidät paikalliseen kyläkauppaan. Yhden huoneen puotia piti iloinen ja virkeä 90-vuotias rouva, joka oli aidosti ilahtunut meidän ostoskäynnistä. Puodissa oli myynnissä ruuan ja juomien lisäksi myynnissä pesuaineita ja muita päivittäistavaroita.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Matkamme päätteeksi kokoustimme Eestin maaseutuverkostoyksikön, alue- ja maatalousministeriön ja EU CAP Networkin edustajien kesken kuullen tarkemmin, miten Avatud Talude –päev nykyään organisoidaan ja miten EU-tason verkostoitumista edistetään. Eestissä ministeriö vastaa tapahtuman tiedottamisesta ja kampanjoinnista, jota maaseutuverkosto tukee omalla tiloille suuntautuvalla tiedottamisella ja materiaalien jakamisella. Eestissä Leader-ryhmät ovat vahvasti mukana tapahtuman järjestämisessä verkottaen toimijoita ja hoitamalla esimerkiksi yhteismarkkinointia kävijöiden suhteen. Tiloille tuotetaan yhtenäisen ilmeen mukaista markkinointimateriaalia sekä tienvarsi- ja parkkipaikkakylttejä, joiden käytöstä on myös ohjeistusta.

Monta kokemusta ja uusia ajatuksia rikkaampina suuntasimme koti-Suomeen, jossa kovaa vauhtia valmistaudutaan tämän vuoden Lähiruokapäivään 9.9.2023. Tilat ja muut maaseutuyritykset voivat ilmoittautua aina kalkkiviivoille asti, mutta materiaalipaketin saadakseen ilmoittautuminen vaaditaan 14.8.2023 mennessä. Lähiruokapäivä.fi –sivuilta löytyy kaikki ilmoittautuneet kohteet, ja sivun myötä on helppo suunnitella omaa vierailupäivää tiloille. Toivon, että yhä useampi löytää tiensä upean maaseutumme hienoihin kohteisiin!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

ps. Edellisen Avatud Talude –tapahtumakäyntini tunnelmiin pääset tästä blogikirjoituksesta.

Lopuksi vielä tunnelmia Saarenmaan ja Muhun maaseutukylistä: