Oppilaitos lähiruokasektorin kehittämisen ajurina

 

Artesaaniruuan SM-kilpailujen yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Tervolassa Louen kylässä sijaitsevaan ammattiopisto Lappian alueelle rakennettuun Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen. Oppilaitoksella on vahva tahtotila, että siitä muodostuu Lapin elintarviketaloverkoston veturi, ”Lapin Fiskars”.

Louen koulutilalla on noin 170 hehtaaria luomupeltoja, joilla nurmen lisäksi viljellään kauraa, hernettä ja erikoiskasveja (mm. humala, tyrni, pohjannokkonen). Tyrniä on tällä hetkellä 4000 tainta 2 hehtaarin alalla, ja tyrnin osalta tehdään tutkimusyhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja kasviöljyjä ruoka- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin tuottavan AromTechin kanssa. Tornion panimolle tuotetaan humalaa 650 humalaköynnöksellä. Tarkoitus olisi tuottaa myös mallasohraa, jotta saataisiin aidosti paikallista, lappilaista olutta. Pohjannokkosen kysyntä on ollut huimassa kasvussa, ja sitä menisi enemmän kuin nyt pystytään tuottamaan. Louella on myös geenipankkikasvi ryvässipulia. Ryvässipuli on vanha erityisesti pohjoisten alueiden viljelykasvi, jonka kasvatus ja käyttö kuitenkin hiipui 1950-60 luvuilla. Ryvässipulin merkityksestä alueelle kertoo se, että se on kuvattu myös Tervolan vaakunaan.

Alueella on myös biokaasulaitos

Louelle on opiskelijatyönä rakennettu viime vuonna kuntouttava arktinen viheralue, joka jakaantuu kolmeen osaan. Yhdellä alueista kasvaa 55 pohjoisen harvinaista kasvia, mukaan lukien vain Lapissa menestyvä pohjan punaherukka, yksi alueista on hyötypuutarha ja kolmas on hoitava viheralue, jossa puron, lammen, penkkien ja kasvien ympäröimänä voi pitää esimerkiksi rauhoittavia terapiaistuntoja. Katso lisää esimerkiksi täältä.

Louen Lappia toimii myös suomenlampaan ja Kainuun harmaksen sekä lapinlehmän geenipankkina. Koulutilalla kasvatetaan myös pohjolan mustia mehiläisiä. Tilalla on 150 lapinlehmää, joista 60 lypsävää. Tilan luomumaito joudutaan myymään tällä hetkellä tavanomaisena, sillä alueella ei ole riittävästi muita luomumaitotiloja, jotta luomun erilliskeräily onnistuisi. Koulutilan tavoitteena kuitenkin on, että maito voitaisiin myydä ja hyödyntää nimenomaan luomuna. Yksi keino tähän on opetustilalla toimiva Arctic Ice Cream Factory, joka valmistaa artesaanijäätelöä lapinlehmän maidosta sekä pohjoisista marjoista mukaan lukien koulutilan tyrni.

Alueelle on muodostunut pikkuhiljaa yrityskeskittymä. Pihapiirissä toimii muun muassa Pirtin kehräämön vastaanottopiste, johon tuodaan lampaan villoja ympäri Lapin aluetta. Alueella on myös Peräpohjolan Leader ry:n toimisto. Myös lappilaisia lihatuotteita ja lihanjalostuspalveluita tuottavan Meän Liha Oy:n jalostuslaitos sijaitsee koulutilalla. Meän Lihan tuotteita on myynnissä laajasti ympäri Lappia ja myös Lappian opiskelijat pääsevät nauttimaan herkullisista, paikallisista liha-aterioista. Pihapiirissä on myös taimi- ja lähiruokamyymälä, jossa on myynnissä paitsi edellä mainittujen yritysten, mutta myös muiden lappilaisten lähiruokayritysten tuotteita.

Koulutilalle suunnitellaan pienyrittäjiä hyödyntäviä investointeja kuten ensi asteen jalostustilaa sekä kylmä- ja pakkasvarastoja. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, hyödyntäisi se varmasti koko Lapin lähiruokayrittäjyyttä.

Louen Lappia tekee myös arvokasta ruokakasvatustyötä, sillä koulutilalle oli tulossa yli 200 kemiläistä 2-4 luokan oppilasta tutustumaan koulutilan toimintaan.

Päällimmäisenä vierailusta jäi koulutilan vahva visio toimia lähiruokasektorin osaamiskeskuksena, monipuolinen yritys- ja tutkimuslaitosyhteistyö ja tahtotila auttaa alueen lähiruokayrityksiä kehittymään. Hyvä toimintamalli otettavaksi käyttöön myös muissa oppilaitoksissa!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Artesaaniruuan SM-kilpailun voittajat selvillä

 

Tämän vuoden Artesaaniruuan SM-kilpailut järjestettiin 17.-19.10.2023 Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa. Kilpailun lisäksi toimijoille oli oheisohjelmia: toimialatreffit, seminaari ja tutustumismatka Tervolaan Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen Lappian Louelle sekä Korpihillan tuotantolaitokseen.

Kilpailuun osallistui 49 yritystä. Monet yrityksistä osallistui useilla tuotteilla, sillä kilpailutuotteita oli yli sata. Kilpailuun jätettyjen tuotteiden tuomarointiin osallistui lähes 40 henkilöä. Tuomarointi oli tarkkaan ohjeistettua ja se kesti koko keskiviikkopäivän. Jokaisesta tuotteesta kirjattiin ylös kehuja ja kehittämiskohteita, jotka yrittäjä saa myöhemmin itselleen.

Tapahtumanjärjestäjien edustaja Eija Lamsijärvi ohjeisti tuomaristoa.

Seuraavissa kuvissa kuvatunnelmia eri tuomaristoista työnsä äärellä. 

Joulupukkikin kävi katsomassa, miten tuomarointi sujuu.

Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa oli keskiviikkona 18.10 myös Syysmarkkinat, joissa yleisölle oli tarjolla lähiruokaa ja luonnontuotteita sekä käsitöitä niin Lapista kuin muualtakin Suomesta. 

Voittajat julkistettiin torstai-iltana keloravintola Santamuksen upeissa tiloissa Napapiirillä. Voittajat löydät täältä.

Paikalla olleiden kultamitalistien oli helppo hymyillä.

Kävimme ennen palkintojen jakoa yleiskeskustelua siitä, miltä kilpailutuotteet kokonaisuutena tuntuivat. Tänä vuonna vastuullisuus ja sivuvirtojen innovatiivinen hyödynnys olivat ehkä se suurin seikka, mikä oli uutta aiempiin vuosiin verrattuna. Jotkut tuotteet olivat osallistuneet aiemminkin, mutta tuotteita oli kehitetty eteenpäin tuomareiden tai asiakkaiden antamien palautteiden perusteella. Kilpailuihin kannattaakin osallistua paitsi markkinoinnin, mutta erityisesti tuotekehityksen näkökulmasta.

Vuonna 2024 ei Artesaaniruuan SM-kisoja järjestetä, vaan seuraavan kerran näissä merkeissä tavataan 2025 Länsi-Uudellamaalla. Samalla kilpailu on avoin kaikille pohjoismaisille artesaaneille ja tapahtumaan liitetään myös Slowfood-liikkeen Terra Madre.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen 

https://artesaaniruokasm.fi/

Suomiruoka -reseptiikkaa ruokadiplomatian tueksi

 

Suurlähetystöverkosto on ikkuna Suomeen ja suomalaisuuteen. Lähetystöillä on iso merkitys kaupallistaloudellisten suhteiden luomisessa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Osana tehtäväkenttää suurlähetystöt edistävät suomalaisten tuotteiden vientiä ja Suomi-kuvan tunnettuutta.

Ruualla ja ruokatarjoiluilla on merkittävä rooli lähetystöjen edustustilaisuuksissa, edustamisessa sekä Suomi-kuvan muodostamisessa edustuston vieraille, ja sitä kautta koko kohdemaalle. Ruokadiplomatia lisää maan kiinnostavuutta ja sillä on merkitystä paitsi maakuvan ja vienninedistämisen, mutta myös maamme matkailullisen vetovoiman lisäämiseksi. Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen kiteytti asian suurlähetystöjen kokeille ja ruokasektorin toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa toteamalla, että diplomatia tehdään niissä pöydissä, joissa on ruokaa tarjolla.

Suurlähetystöjen kokit ovat usein paikan päällä palkattuja eikä heillä välttämättä ole mitään tietoa suomalaisesta ruuasta ja ruokakulttuurista. Ulkoministeriö onneksi järjestää heille Suomessa kokkikursseja, joilla tietoutta ja taitoja valmistaa suomalaista ruokaa lisätään. Lisäksi ulkoministeriö ehdotti Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa yhteistyötä, jossa lähestystökokeille suunniteltaisiin suomalaista ruokaa kunnioittavaa reseptiikkaa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti aineiston tuottamisen.

Suomen keittiömestarit keräsivät reseptiikkaa alueyhdistystensä kautta ja alkukarsinnan jälkeen niistä tehtiin maaliskuussa koeannokset Turun ammatti-instituutin (TAI) tiloissa. Alan opiskelijoille avautui hieno mahdollisuus verkostoitua ja tehdä diplomatia-tasoisia annoksia, sillä koeannosten valmistaminen tapahtui TAI:n ja jyväskyläläisen Gradian ravintola-alan opiskelijoiden toimesta. Itselläni oli onni päästä seuraamaan koeannosten kokkailua ja arvioimaan annoksia.

Kuvassa työtä vetäneet keittiömestarit Leena Pölkki (vas.) ja Riikka Mantila (oik.)

Tässä myös pari videoklippiä koeannosten valmistelusta.

Tämän jälkeen annoksia karsittiin lisää ja reseptiikkaa tarkennettiin. Suomiruoka-reseptiikkaan mukaan päässeet annokset valmistettiin keittiömestareiden toimesta juhannusviikolla Gradian tiloissa, annokset myös kuvattiin ammattikuvaaja Pekka Rötkösen toimesta.

Annariina Kukkonen UM:stä seuraa kuvaaja Pekka Rötkösen työskentelyä. Kuva: Riikka Mantila

Aineisto koostuu vuodenaikojen ja juhlapyhien ympärille rakennetuista menukokonaisuuksista sekä muista suomalaista ruokakulttuuria esiin nostavista ruuista ja leivonnaisista. Reseptiikan lisäksi pienin tarinoin on kerrottu siitä, miksi suomalaiset syövät kuten syövät. Ja koska suomalaisia raaka-aineita ei joka maassa ole saatavilla, voi reseptiikkaa muuntaa kohdemaassa oleviin raaka-aineisiin sopivaksi.

Aineisto on julkaistu Suomen Keittiömestareiden sivuilla kaikkien hyödynnettäväksi sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi ulkoministeriö jakaa aineistot suoraan suurlähetystöihin.

Kiitän Suomen keittiömestareita upeasta lopputuloksesta! Erityisesti keittiömestarit Riikka Mantila, Jukka Mäkinen, Riitta Palho ja Leena Pölkki, jotka vastasivat työstä. Kiitos myös ulkoministeriölle, erityisesti konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen, joka työn ideoi ja antoi itsekin suurlähetystöissä työskennelleenä arvokkaita neuvojaan.

Toivon, että nyt työstetty reseptiikka tulee suurlähetystöissä aktiiviseen käyttöön ja antaa myös muille inspiraatiota tutustua suomalaisen keittiön antiin! Toivon myös, että reseptiikka jalkautuu suomalaisiin HoReCa -alan yrityksiin, jotta Suomessa ymmärrettäisiin tarjota suomalaista ruokaa niin kotimaisille kuin ulkomaisille kokousvieraille.

Reseptiikka löytyy täältä.

Lue maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Suomen Keittiömestarit ry:n yhteistiedote täältä.

Lue ulkoministeriön uutinen täältä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

Suurlähetystökokit suomiruoka-opissa

Suomessa on parhaillaan suurlähettiläspäivät. Osana tapahtumaa ulkoministeriö järjestää Haaga-Helian toteuttamana Suomen ulkomaan suurlähetystöjen kokeille koulutusta, jossa tutustutaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, ruokiin ja niiden raaka-aineisiin sekä valmistustapoihin. MTK ry mahdollisti kokeille myös maaseutuvierailun Kettulan tilalleen.

Ulkoministeriö järjesti tiistaina verkostoitumisillan kokeille ja suomalaisille ruoka-alan toimijoille. Tilaisuudessa puhuneet ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostivat ruuan merkitystä osana diplomatiaa ja mikä tärkeä rooli lähetystökokeilla tässä on.

Tarjolla oli suomalaista ruokaa, jota kokit ennen herkuttelua innokkaasti kuvasivat. Kasvikset eri muodoissaan, lihat, kalat, kanttarellikastike, tyrnijälkiruoka ja kahvin kanssa marja- ja porkkanapiirakat maistuivat maailman eri puolilta Suomeen tulleille kokeille.

Iltaan Suomen paras baarimestari -23 Jussi Alatalo oli suunnitellut isoäidin omenapiiraasta innoituksen saaneen omenaisen signature drinkin

Kiitän ulkoministeriötä siitä, miten tärkeänä se pitää suomalaisen ruokakulttuurin ja ruokien merkitystä osana maakuvan rakentamista. Suomen suurlähetystöihin eri maissa paikan päältä palkatut kokit eivät ole ennen pestiään välttämättä kuulleetkaan suomalaisesta ruuasta ja on hienoa, miten ulkoministeriö mahdollistaa heille koulutuksen täällä autenttisessa ympäristössä.

Yhteistyö jatkuu! Suomen keittiömestarit ja ulkoministeriö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja sen tuloksena julkaistaan aivan pian suomalaista ruokakulttuuria, raaka-aineitamme, vuodenaikojamme ja juhliamme kunnioittavaa reseptiikkaa suurlähetystöjen käyttöön. Stay tuned!

Kuva: Leena Pölkin albumi

Lue MTK:n uutinen kokkien vierailusta Kettulaan täältä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita