Lähiruokaohjelma

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Lähiruoka puolueiden kuntavaaliohjelmissa

Kuntavaalitunnelma alkaa viimein tiivistyä. Puolueet ovat julkaisseet omat kuntavaaliohjelmansa (jatkossa ohjelma), ja ehdokasasettelu on loppusuoralla. Kävin eduskuntapuolueiden ohjelmat lähiruoka -silmälasien kanssa läpi; lähiruoka kytkeytyy kuntapolitiikkaan erityisesti elinkeinotoiminnan mahdollistamisen ja julkisten hankintojen kautta.

Yleisenä huomiona voi todeta, että ylipäätään julkiset hankinnat ja niiden merkitys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistajana on nostettu esiin kaikissa ohjelmissa, osalla laajasti kuvaten, mutta parissa ohjelmassa (Kok., Liik.) hankinnat/kilpailutukset kuitataan vain 1-2 lauseella. Eri puolueilla on erilaisia näkökulmia hankintoihin, ja muun muassa työllisyys, laatu, ekologisuus, innovatiivisuus, aluetalous (SDP), suomalaisuus, kotimaisuus, laatu, paikallisuus ja ympäristö- ja työllisyysvaikutukset (Kesk.), ekologisuus, eettisyys ja globaali vastuullisuus (Vihr.), ympäristökestävyys, yhteiskuntavastuu, työehdot (Vas.), laatu, ilmastovaikutukset (RKP), kestävyys, paikallisuus, laatu- ja ympäristövaatimukset (KD), paikallisuus (Liik.), paikallisuus, kotimaisuus (PS), nousevat teksteissä esiin. Hankintaosaamisen parantamista perättiin kolmessa ohjelmassa (SDP, Kesk., Vihr.) ja hankintojen pilkkomista pienempiin osiin/pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua kunnan tarjouskilpailuihin nostivat esiin keskusta, RKP, KD, kokoomus, PS – SDP:kin välillisesti korostamalla paikallisia yrityksiä ja niiden kanssa käytävää markkinavuoropuhelua. Laajimmin julkisia elintarvikehankintoja ohjelmassaan käsittelevät kristillisdemokraatit ja keskusta.

Seuraavaan olen ohjelmista poiminut mukaan suoraan ruokaan liittyvät maininnat.

Keskusta: … kunnissa tehdään tekoja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta sekä energia- ja ruokaomavaraisuutta. Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa. Kunnat käyttävät kotimaisia raaka-aineita aina, kun se on mahdollista sekä mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa. Parantamalla kuntien hankintaosaamista pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetus - palveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä.

Vihreät: Suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa vähäpäästöisiä ja ekologisesti kestäviä raaka-aineita, luomu- ja lähiruokaa sekä vähennetään eläinperäisen ruoan osuutta. Huolehditaan vegaanivaihtoehdon saatavuudesta. … suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa ilman torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita.

Vasemmistoliitto: Eläinten oikeuksien toteutumisessa tärkein askel on siirtyä käyttämään julkisten ruokapalveluiden hankinnassa yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita. Niiden osuutta nostetaan vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.

RKP: Vastuullisen elintarviketuotannon pitää olla itsestäänselvyys.

Suomen kristillisdemokraatit: Valtuustossa vaikutetaan hankintojen kautta jopa siihen, syödäänkö kouluissa ja päiväkodeissa oman maakunnan lähiruokaa vai ulkomaista tuontitavaraa. Julkisissa hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa, esimerkiksi suosimalla terveellistä luomu- ja lähiruokaa. Hankintalaki mahdollistaa lähiruuan suosimisen sekä pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn muun muassa tekemällä osatarjouksia kilpailutuksiin. Kunnan hankintastrategiassa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua. Kouluruokailuun on panostettava. Oppilaille on tarjottava jokaisena työpäivänä täysi- painoinen ravitseva maksuton ateria, jossa on suosittava lähellä tuotettuja raaka-aineita. Otetaan käyttöön neljän takuun malli; ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu ... Ruokailutakuu mahdollistaa sen, että voi syödä rauhassa ja saa tarvittaessa apua syömiseen. Luodaan suunnitelma ruokajakelun toteuttamisesta kriisitilanteissa. Ympäristöterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa ja kansanterveystyötä, ja sen vastuulla on huolehtia alueillaan turvallisista ruuan tuotantoketjuista pelloilta pöytään saakka.

Perussuomalaiset: Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta. Omavaraisuuden merkitys etenkin ruuantuotannossa on maailman muuttuessa epävarmemmaksi entistä tärkeämpää. Kotimaisen tuotannon mahdollistamisesta hyötyy sekä kansantalous että työllisyys.

SDP:n, kokoomuksen ja Liike Nyt:n ohjelmissa ei ruokaan liittyviä asioita oltu mitenkään erikseen mainittu.

Kuntapäättäjät ovat merkittävässä asemassa siinä, mitä ruokaa kuntien vastuulla olevissa ruokapalveluissa tarjotaan, ja mitkä ovat ruokaketjun toimijoiden toimintamahdollisuudet. Kysy omalta ehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää lähiruokaa omassa kunnassaan!



Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Tekstissä käytetyt lyhenteet ja linkit kuntavaaliohjelmiin

SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kuntavaaliohjelma

Kesk., Suomen Keskusta kuntavaaliohjelma

Vihr., Vihreä liitto kuntavaaliohjelma

Vas., Vasemmistoliitto kuntavaaliohjelma

RKP, Suomen ruotsalainen kansanpuolue kuntavaaliohjelma

Kok., Kansallinen Kokoomus  kuntavaaliohjelma

KD, Suomen Kristillisdemokraatit kuntavaaliohjelma

Liik., Liike Nyt kuntavaaliohjelma

PS, Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen


maanantai 18. tammikuuta 2021

Herrankukkaro – yksi ruokamatkailumme helmistä



Haaga-Helia on tänään avannut kansallisen ruokamatkailukilpailun. Kilpailulla etsitään ruokamatkailun kärkiä, jotka omalla toiminnallaan voivat toimia myös esimerkkeinä muille ja ovat loistava lisä myös maakuvaamme. Kilpailun järjestää Haaga-Helia yhteistyössä Helsingin kaupungin, Lomalaidun ry:n, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, maa- ja metsätalousministeriönMikseiMikkelin, MTK ry:n, Suomen Keittiömestareiden ja Visit Finlandin kanssa. Lue lisätietoja avautuneesta kilpailusta tästä

Herrankukkaro Oy ja sen ”Villiä ja läheltä - Ruokamatka tarinoiden saaristoon” –tuote palkittiin edellisessä ruokamatkailukilpailussa merkittävänä ruokamatkailutekona. Kilpailun arviointiraadin kuvaus ja perustelut tunnustukselle olivat: 

Naantalin Rymättylässä sijaitseva vanha kalastajatorpparitila, Herrankukkaro, tarjoaa ruokamatkan tarinoiden saaristoon. Tuotteeseen kuuluva villikalan käsittely ja sen opettelu. Valmistus toteutetaan meren äärellä kauniissa saaristolaismaisemassa nuotiotulen loimutessa. Herrankukkaron liiketoiminta perustuu luonnon kunnioitukseen ja toimintaa kehitetään ja laajennetaan ympäröivän luonnon ehdoin. Yrityksen ruokatarjonta nojautuu paikallisiin lähiruokatuotteisiin saariston kalojen ollessa pääosassa. Yrityksen toiminnassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kestävyys ja vastuullisuus. 

Herrankukkaro on palkittu myös muun muassa Baltic Sea Tourism Centerin järjestämässä Sustainable Tourism Award –kilpailussa kestävän, vastuullisen matkailun kehittämisestä. Kts. lisätietoja tästä.

Itse olin mukana Herrankukkarossa arviointiraadin jäsenenä, ja nostan tähän kuvien kera asioita, joihin kiinnitimme huomiota arviointikriteereihin (Asiakaslähtöisyys; Elämyksellisyys, sisältäen paikallisuuden, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntämisen; Liiketoiminnallisuus ja kannattavuus; Verkostot; Myynti- ja markkinointikanavat) peilaten. Näihin seikkoihin jokaisen kilpailuun tuotteitaan lähettävien tulee kiinnittää huomiota.

Jo parkkipaikalta Herrankukkaron alueelle kulkiessa oli kuin olisi astunut lumoavaan elämysmaailmaan: joka puolella riittää katsottavaa ja tutkittavaa. Luonnon kunnioittaminen näkyy kaikkialla, eikä alueelta ole kuulemma kaadettu yhtäkään puuta rakennusten ja rakennelmien tieltä.











Elämyksellisyys jatkui lounaalla, joka kuvasti saaristolaisaluetta ja -kulttuuria ja jonka kaikki raaka-aineet tulivat lähialueelta. Ruoka oli erittäin hyvin tehtyä ja aidot saaristolaismaut erottuivat selvästi. Kalalajitelman kalat, sienet ja salaatit sekä riistapadan peura ja kaskinauriit nautittuna itse leivotun saaristolaisleivän ja tyrnivoin kera loivat uskomattoman makunautinnon. Herrankukkaron perustaja Pentti Oskari Kangas kertoi aterian raaka-aineista ja saariston ruokaperinteistä.








Ruuan jälkeen suuntasimme laiturialueelle, jossa meitä odotti kalankäsittelyn opettelua. Kävimme ensin läpi erilaisia kalalajeja, ja sitten pääsimme niitä perkaamaan. Käsittelemistämme kaloista kokki kokosi ihania nyyttejä kypsennettäväksi nuotiolla. Ja nyyttejä pääsimme herkuttelemaan päivän päätteeksi.











Herkullisen päivän jälkeen kiersimme vielä alueella ja kuuntelimme Pentti Oskarin tarinointia niin Herrankukkarosta kuin ympäröivästä saaristosta. Kävimme myös kurkkaamassa vanhan torpan alla ollutta pirtukätköä, sillä saaristossa oli kieltolain aikaan hyvinkin aktiivista salakuljetustoimintaa ja tarinoita siitä riittää.



Käyntimme aikana saimme kuulla siitä moninaisesta paikallisyrittäjien verkostosta, jota Herrankukkaro hyödyntää niin raaka-aineiden saannissa kuin palvelujen tarjonnassa. Yritystoiminnan vakaudesta ja taloudesta kertoo se, että alueelle on suunnitteilla rohkeita investointeja. 

Yrityksen toiminnan ytimessä ovat nimenomaan ryhmille suunnatut palvelut, ja tuotteet ovat pitkälti räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaan. Yksittäinen alueesta kiinnostunut henkilö pääsee alueelle lähinnä avoimien saunatapahtumien kautta. Herrankukkaron tuotteet ovat varattavissa sekä suoraan yritykseltä että esimerkiksi Naantalin ja Turun matkailutoimistojen kautta.

Herrankukkaron ruokamatkailutuote osuu myös moneen ruokamatkailustrategian perään kuuluttamaan menestyvän ruokamatkailutuotteen ominaisuuteen. Siinä asiakas pääsee itse osallistumaan ja tekemään, oppii uutta ja kokee kokonaisvaltaisen elämyksen, jossa loistava palvelu ja ainutlaatuinen maku ovat kärkinä.


Toivon, että tänäkin vuonna saamme mahdollisimman monipuolisia ehdotuksia mukaan ruokamatkailukilpailuumme!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen, ruokamatkailukilpailun arviointiraadin puheenjohtaja


torstai 31. joulukuuta 2020

Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

tiistai 20. lokakuuta 2020

Näin Suomi syö - lähiruokaa ostetaan yhä useammin

 


Tämä poikkeuksellinen koronauhan värittämä vuosi on nostanut kotimaisen ruuan arvostuksen todella korkealle. Tämän ovat osoittaneet monet selvitykset kuten Vaasan Oy:n teettämä tutkimus, jonka mukaan ruuan kotimaisuus on erittäin tai melko tärkeää 87 prosentille vastaajista ja lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista kertoi, että pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

 

Sama näkyy myös Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Suomi syö –tutkimuksessa. Sen mukaan 80 % ilmoitti tärkeäksi syödä suomalaista ruokaa. Trendi on ollut nouseva jo monen vuoden ajan. Kotimaisuustrendi näkyy myös ostokäyttäytymisessä, ja erityisesti leipä, liha- ja maitotuotteissa ostetaan ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä valintaperusteena tukea kotimaista työtä ja teollisuutta. Yhä useampi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden alkuperään.

Suomi syö -tutkimukseen sisältyneen lähiruoka –osion mukaan 84 % vastaajista piti lähiruokana ruokaa, joka on tuotettu omalla asuinseudulla tai maksimissaan 100 kilometrin päässä. Vastaajista vain 12 % piti lähiruokana yleisesti Suomessa tuotettua ruokaa. Lähiruuan kiinnostavuus on selvästi noussut, samoin ostouseus. Lähiruuan ostoperusteissa korostuu halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta. Nämä ostomotiivit nousevat esiin muissakin selvityksissä, katso esimerkiksi täältä.

 

Suomi syö –tutkimuksen mukaan lähiruuan saatavuuden koettiin parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta vastaajista 43 % koki, ettei lähiruokaa löydä kaupasta ja 75 % haluaakin selkeät lähiruokamerkinnät tuotteeseen/kaupan hyllyyn.

Suomi syö -tutkimus osoittaa, että lähiruokaa ostetaan edelleenkin eniten tavallisesta päivittäistavarakaupasta, jonka osuus on vain vahvistunut. Onkin tärkeää, että lähiruokatuotteiden valikoima on kaupoissa monipuolinen ja kasvava. Myös REKOista ostaminen on vahvistunut, vaikka sen osuus on edelleen pieni. Korona-aika nosti esiin verkkokaupan vahvistumisen, mutta sen osuus lähiruuan ostamisen tapana on kuitenkin vielä 6 prosentin luokkaa.

 

Kuva ja tutkimustulosten referointi: Kirsi Viljanen

 

Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus. Suomi Syö- tutkimussarjan tavoitteena on tarjota muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan käyttöön tietoa, jota voidaan käyttää avuksi strategisessa suunnittelussa, tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2020 kirjekyselyn ja 3 verkkokyselyn avulla. Suomi syö –tutkimus kattaa seuraavat kokonaisuudet: Trendiraportti: Ruokaan liittyvät asenteet ja trendit; Kotimaisuus ja ympäristö –raportti; Ostoraportti; Tuoteryhmäraportti: Leipä ja leivänpäälliset, Kasvi- ja maitoproteiinituotteet, Makeiset, snacksit ja jäätelöt, Jogurtit, Food to go –ruoka; Ravintolaraportti: Käyntiuseus, Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelut ym.

 

Suomi syö –tutkimuksesta voit kysellä lisää ja tilata tutkimuksen Taloustutkimukselta.

https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-ja-palvelut/suomi-syo.html

 

 

perjantai 4. syyskuuta 2020

Suomen ruokamatkailustrategia päivitetty

 

 

Tänään Suomalaisen ruoan päivänä julkaistaan Suomen ruokamatkailustrategian päivitys. Ajankohta on tarkkaan mietitty, sillä ruokamatkailun perustana ovat kohdealueen ruokakulttuuri ja paikallisuuteen perustuvat ruokatuotteet – siis meidän tapauksessa suomalainen ruoka alueellisine rikkauksineen.

Jokainen syö matkallaan joka päivä, joten ruoan merkityksen nosto osana matkailun laatua on yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Globaalisti ruokamatkailu on jo pitkään ollut yksi matkailun vahvistuvista trendeistä ja varsinainen ruokamatkailija kokoaa matkansa ruokatuotteiden ja –elämysten varaan. Strategia pureutuukin näiden kahden näkökulman edistämiseen.

Strategian tavoitteena on kehittää Suomen ruokamatkailua yhteistyöllä kärkituotevetoisesti, kannustaa yhdistelmätuotteiden ja ruokareittien luomiseen, edistää matkailu- ja elintarvikealan kilpailukykyä sekä laatutasoa, parantaa suomalaisen ruokakulttuurin imagoa sekä rakentaa aktiivinen kansallinen ruokamatkailuverkosto.

Strategiassa määritellään kolme keskeistä ruokamatkailun kehittämisen ja viestinnän ydinteemaa:

1.     Taste of place
Eat local and sense Finland!

Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat.

 2.     Pure & Natural
Eat slow and healthy in Finland!

Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja keholle.

 3.     Cool & Creative
Eat wild and happy in Finland!

Uudenlaiset, rennot ja luovat ruokamatkailutuotteet.

Ydinteemat perustuvat maamme ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Olemme arktinen, pohjoinen maa, jonka valtteina ovat puhtaus, luonto, hiljaisuus, rikas alueellinen ruokakulttuuri, upeat raaka-aineet mukaan lukien luonnonantimet ja tietynlainen eksoottisuus, jopa outous. Olemme täällä Pohjolan perukoilla luoneet innovatiivisia ruokailmiöitä, jotka ovat levinneet myös globaalisti. Näitä elementtejä pitää osata hyödyntää kannattavan liiketoiminnan osana ja lisäarvon tuottajana.

Tänä vuonna kotimaan matkailu on lisääntynyt koronatilanteen pysäyttäessä ulkomaanmatkailun lähes täysin. Kotimaan upeat ruokamatkailukohteetkin on löydetty, mutta yrityksillä on vielä kehittämisen tarpeita ruokamatkailutuotteiden löydettävyydessä, saavutettavuudessa ja ostettavuudessa - tietysti myös online. Näihin asioihin myös strategia pureutuu.

Strategian punaisena lankana voidaan pitää yhteistyötä, jotta ruokamatkailu kytkeytyy yhä tiiviimmin muihin toimialoihin, erityisesti elintarviketalouteen, matkailuun, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Alan sisällä tarvitaan yritysten ja toimijoiden välisiä kumppanuuksia ja linkittymistä erilaisiin verkostoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Strategian mission taustalla onkin ympärivuotinen yhteistyö: Mitä useampi kokki, sen maukkaampi soppa!

Strategia jää vain paperiksi, ellei se jalkaudu kentälle saakka ja jos toimijat eivät löydä omaa rooteliaan kehittämisen kentällä. Toivon, että jokainen ruokamatkailusektorin toimija ottaa strategian ja sen linjaukset omaksi jokapäiväiseksi työvälineekseen, ja yhdessä suuntaamme kohti maistuvampaa Suomea.

Strategia on luettavissa täältä.

 

 Kuva: Kirsi Viljanen

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

maanantai 10. elokuuta 2020

Maatilojen suoramyynnin ja lähiruokatoiminnan laajuus selvitetty



Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Kantar TNS:lta Maatilojen kehitysnäkymät 2027 –tutkimuksen, jossa oli myös omat osionsa maatilojen suoramyyntiin, lähiruokatoimintaan sekä luomuun liittyen.
Tutkimuksen mukaan noin 3 300 maatilaa harjoittaa suoramyyntiä, määrä on parissa vuodessa kasvanut noin 300 tilalla. Luomukasvitiloilla suoraan myynti on selvästi yleisempää verrattuna tavanomaisiin tiloihin, sillä joka kuudes tila, jolla on kasvintuotanto luomussa harjoittaa suoramyyntiä, kun kaikista maatiloista vain 7 prosenttia. Luomukotieläintiloilla suoramyynti on vielä yleisempää, noin joka kolmas luomukotieläintila harjoittaa tilan omien tuotteiden suoramyyntiä (kaikista kotieläintiloista noin joka seitsemäs).

Tuotantosuunnittain eniten suoraan kuluttajille myydään lampaan lihaa, sitten vihanneksia, marjoja ja juureksia sekä perunoita ja kananmunia. Suoramyynnistä saatavien tulojen osuus maatalouden myyntituloista oli lähes puolella tiloista alle 10%.

 
  
Suoramyyntitulojen merkitys on kotieläintiloista suurin lammastiloilla. Eniten suoramyyntiä harjoitetaan Ahvenanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Tulevaisuudessa suoramyyntiosuuden ennakoidaan kasvavan erityisesti Ahvenanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla.

Yrittäjäominaisuuksien osalta suoramyyntiä harjoittavat tilat ovat muita tiloja yrittäjähenkisempiä.
 

Maatiloista noin 800 tilaa harjoitti tuotteiden jatkojalostusta vuonna 2019. Jatkojalostusinvestointeja eniten rajoittavaksi tekijäksi katsottiin tuotannon heikko kannattavuus sekä epävarmuus tulevasta.

Suoramyyntitiloilla koulutusta on hankittu muita tiloja enemmän. Suoramyyntiä harjoittavilla tiloilla tuleviksi koulutustarpeiksi nostettiin talousasiat, tilan kokonaisuuden johtaminen, markkinointi, energia-asiat ja elintarvikelainsäädäntö. Kehittämistarpeissa esiin nousee myös suoramyyntiin liittyvä osaaminen. 

Maatilojen kehitysnäkymät 2027 - Lähiruokapalvelut ja suoramyynti –raportin voit lukea tästä.

Yhteenvetoteksti ja kuva: Kirsi Viljanen