Lähiruokapäivä on juhla suomalaiselle ruoantuottajalle ja maaseudulle

Mistä suomalainen ruoka tulee? Millaisia tuotteita ja palveluita sinun kotiseudullasi tuotetaan? Mitä muuta mielenkiintoista maaseudulta löytyy? Muun muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen Lähiruokapäivänä, jolloin maatilat ja muut maaseudun toimijat ympäri Suomea avaavat ovensa vierailijoille. 

Jo perinteeksi muodostunut Lähiruokapäivä juhlistaa paikallista ruokaa, sen tuottajia ja maaseutua. Lähiruokapäivä on paljon muutakin kuin lähiruokaa – se on yhteisöllisyyden, kestävyyden ja paikallisen kulttuurin juhla, joka tuo alkutuottajat lähemmäs loppukäyttäjää. Otetaan hetki aikaa sen juhlinnalle, että maaseudulla tuotetaan ruokaa suomalaisten pöytään, näytetään tukemme ruoantuottajille ja nautitaan maaseudun antimista.

Lähiruokapäivän kohteissa vierailijat pääsevät tutustumaan, mitä nykyajan alkutuotanto on ja mitä kaikkea maaseudulta löytyy. Jokavuotisella, koko perheen tapahtumalla on jo pitkät perinteet, sillä se järjestetään yhdeksättä kertaa. Vuosi vuodelta kasvanut Lähiruokapäivä kasvaa taas tänä vuonna: tapahtuma on ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen 7.-8.9.2024. Viikonlopun aikana noin 300 maatilaa tai maaseudulla toimivaa yritystä pääsevät kertomaan toiminnastaan innokkaille vierailijoille.

Lähiruokapäivän kohteissa vierailijat pääsevät lähelle ruoan alkutuottajaa. He voivat esimerkiksi ostaa laadukasta ja puhdasta ruokaa suoraan tuottajalta, herkutella lähiruoalla sekä ihastella maatilan eläimiä, ihmetellä maatalouskoneita, kuokkia itse perunoita tai haastaa itseään keppihevosradalla. Alkutuottajien ja maatilojen lisäksi päivää ovat järjestämässä myös monet kyläyhdistykset ja muut järjestöt, jotka tarjoavat monenlaista tekemistä koko perheelle. Monipuolinen Lähiruokapäivä on siis kohteissa vieraileville varsinainen maaseudun aarreaitta, etenkin kun useassa maakunnassa päivän aikana ehtii kokea useampia eri kohteita.

Lähiruoka ja sen arvostaminen ovat tietysti Lähiruokapäivän keskiössä. Monilla paikkakunnilla järjestetään Lähiruokapäivänä yhteisiä lähiruokatilaisuuksia, joissa juhlitaan parhainta sadonkorjuukautta. Lähiruokapäivä kokoaa yhteen myös lähiruoan myyjiä, jolloin yhdestä kohteesta pääsee ostamaan lähiruokaa monipuolisesti. 

Vuonna 2021 päivitetty kansallinen Lähiruokaohjelma luo puitteet sektorin kehittämiselle. Yksi ohjelman tavoitteista on ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen. Kotimaisen ruuan ja ruuantekijöiden arvostus on sinällään erittäin korkealla ja vahvistunut vuosi vuodelta. Arvostus ei kuitenkaan aina konkretisoidu kuluttajien ostokäyttäytymiseen, sen osoittaa tuontiruuan iso määrä.

Ruuan alkuperä kiinnostaa, ja kuluttaja haluaa tietää, kuka hänen ruokansa tuottaa. Tuottaja taas pääsee enää harvoin kohtaamaan tuotteensa loppukäyttäjää ketjun moniportaisuuden vuoksi. Lähiruoka lyhyine jakeluketjuineen on yksi keino lähentää tätä yhteyttä. Lähiruokapäivästä hankittu ruoka on taatusti lähiruokaa.

Lähiruokapäivän suojelijana toimiva Sofia Latvajärvi puhuu tehtävässään suomalaisen ruuan, lähiruuan ja puhtaiden raaka-aineiden arvostuksen puolesta. Latvajärvi on toiminut ruuantuotannon parissa jo pitkään ja kertoo huomanneensa, että suomalaiset eivät ymmärrä arvostaa riittävästi puhdasta ruokaa ja vettä. Suomalaisten olisi hyvä muistaa, että on ainutlaatuista, että puhdasta, lähellä tuotettua kotimaista ruokaa on helposti saatavissa. Maaseudulla tuotettu puhdas ruoka pitää myös maaseudun elinvoimaisena: ruoantuottajat perheineen tarvitsevat kouluja ja palveluita, Latvajärvi muistuttaa. 

Me tarvitsemme maahamme positiivista, toista kunnioittavaa ja ymmärtävää ruokapuhetta sekä kotimaisen ruuan kampanjoita. Lähiruokapäivä on loistava esimerkki siitä, miten voimme tuoda esiin hyvää työtä, loistavia tuotteita ja ammattiylpeydellä työtään tekeviä alkutuottajia ja muita maaseudun yrittäjiä ja toimijoita.

Halusta tuoda esiin arvokasta työtä, jota alkutuottajat puhtaan ja lähellä tuotetun ruuan eteen tekevät kertoo myös se, että moni Lähiruokapäivään osallistuvista kohteista on mukana Lähiruokapäivässä vuosi toisensa jälkeen. Pohjolan tila Haminassa on yksi heistä. Ylämaankarjaa tilallaan kasvattavat Pasi Piispanen ja Sini Ylämäki kokoavat pihapiiriinsä Lähiruokapäivänä myös muita toimijoita, jotka myyvät lähellä tuotettuja tuotteita. Lähiruokapäivästä on muodostunut pariskunnalle tärkeä, jopa vuoden isoin tapahtuma, jolloin pihapiirissä on mukavaa toritunnelmaa.

Jos olet lähiruoan tuottaja tai muu maaseudun toimija, voit liittyä mukaan Lähiruokapäivän järjestäjien joukkoon. Ilmoittautuminen on auki tapahtumapäivään asti. Lisätietoa lähiruokapäivästä sekä kaikki käyntikohteet löydät osoitteesta www.lahiruokapaiva.fi

Blogiteksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 4.9.2024. Linkki.

Kirjoittajat

Anna Mäkinen

Talous- ja tapahtumakoordinaattori

Maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto

Fanni Alavuotunki

Viestintäkoordinaattori

Maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto

Kirsi Viljanen

Erityisasiantuntija

Ruokaosasto, Maa- ja metsätalousministeriö

Viron maaseutu houkuttaa kävijöitä - Avatud talude päev 2024

 

Maaseutuverkostoyksikkömme järjesti jo perinteeksi muodostuneen tutustumismatkan Suomen lähiruokapäivän taustaryhmäläisille Viron Avatud talude päev -kohteisiin. Matkan tarkoitus oli kerätä kokemuksia ja ideoita Virossa jo pitkään järjestetystä tapahtumasta. Matka suuntautui tällä kertaa Itä-Viron maaseudulle. Matkaseurueeseemme kuului myös Viron maaseutuverkostoyksikön ja EU:n CAP Network –yksikön edustajia.

Avatud talud –päivät ovat Viron maatilojen ja muiden maaseutukohteiden avoimet ovet -tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012 lähtien. Siitä on muodostunut Viron suurin yleisötapahtuma ja tänä vuonna tapahtumassa oli kävijäennätys: lähes 310 000 kävijää 358 kohteessa.

Viron maaseutuverkostoyksikkö oli suunnitellut meille todella monipuolisen kattauksen tutustumiskohteista. Kävimme 2,5 päivän aikana lypsykarja-, lammas- ja hevostiloilla, tattarimyllyllä, pienpanimoissa ja tilaviinitilalla, hunajayrityksessä sekä maatilalla, jolla koulutettiin koiria.

Ohessa kuvakerrontaa matkaltamme.

Avatud talud -tapahtuman avajaistilaisuus järjestettiin Koolmeistrin tilan upealla piha-alueella. Tilalla pääsi tutustumaan muun muassa kaneihin ja ankkoihin, ratsastamaan tai hevosajelulle ja lapsille oli oma maalauspaja. Pihalla oli myös myynnissä paikallisia lähiruokatuotteita. Avajaisten ruokapöytä notkui paikallisia herkkuja.

Avatud talud -tapahtuman avasi alueiden ja maatalouden kehittämisestä vastaava ministeri Piret Hartman. Paikalla oli onneksi telttakatoksia, sillä vähän aikaa satoi hyvinkin reippaasti.

Jälkiruuassa oli perinteistä kamaa.

Tilan naapurissa oli EU:n investointitukea uuteen, viime vuonna valmistuneeseen tuotantolaitokseen saanut metalliyritys.

Mikumardin lypsykarjatila on mukana Epiim -meijerin hyvinvointi -ohjelmassa. Tilalla tarjotaan myös matkailupalveluja. Tila edistää ruokakasvatusta tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa.

Wiru mill -tattarimylly valmistaa jauhojen lisäksi tattaripohjaisia myslejä, leivonnaisia, hunajaa ja erilaisia hyvinvointituotteita. Myllyn pihapiirissä oli musiikkiesityksiä, traktoreita ja muita koneita näytillä sekä lapsille pallomeren sijaan tattarinkuoriallas.

Lammas ja Roos yrityksessä kasvatetaan lampaita, joiden lihaa myydään niin yrityksen ravintolassa kuin omassa lihakaupassa. Tilalla on myös poneja ja valtavan upea puutarha ruusuineen ja erikoiskasveineen.

Lammas ja Roos yrittäjä Jaak Arm on Virossa suosittu kokki. Saimme syödäksemme muun muassa valtavan hyvää borssikeittoa.

Kaevuri maja on monipuolinen maaseutuyritys, joka tarjoaa majoitusta sekä sauna-, ohjelma-, baari- ja cateringpalveluita. Majan pihassa on suvun ja siihen kiinteästi liittyvästä alueen kaivostoiminnasta kertova kuvataulunäyttely. Ulkorakennuksissa on erilaisia teemakohtaisia näyttelyitä ja upea piha itsessään oli jo elämys.

Purtse panimon tuotteita voi ostaa omasta myymälästä, lisäksi panimolla on pihalla pieni ravintola, toinen löytyy Tallinnasta. Tuotteita on myynnissä myös kaupoissa ja ravintoloissa.  

Kaldan tilalla ollaan vasta aloittamassa pienpanimotoimintaa kaverusten harrastusten pohjalta.

Kaldan tilalla on Tuulepealne -niminen esiintymis- ja ohjelmatila. Tapahtumassa oli mukana suosittu kokki Mihkel Ruus ja yrityksensä Taube Catering, jonka ruoka-annoksia saimme ostaa.

Körtsin tilalla harrastustoiminnasta alkunsa saanut marja- ja hedelmäviinien valmistus on muuttunut ammattimaiseksi uusien tuotantotilojen myötä, viinit myydään RaJuVe -brändillä. Viinien raaka-aineet saadaan lähiympäristöstä. Itse pääsin testaamaan viinin pullotusta, korkitusta ja etiketin laittoa. 

Seurueemme RaJuVen edessä. Kuva: Ann-Sofi Backgrenin albumi.

Tapahtuma maatilalla, jossa koirakoulu BEST esitteli toimintaansa. Koiratarvikkeiden lisäksi myynnissä oli paikallisia herkkuja ja käsitöitä.

Siimumäen hevostilalla pääsi rapsuttamaan hevosia ja ratsastamaan niin aidoilla kuin keppihevosilla. Piha-alueella oli esillä maatalouskoneita ja buffetista sai ostaa ruokaa ja leivonnaisia. Kuva: Siimumäki.

Mesi24 -hunajatilalla kasvatetaan mehiläisiä ja jatkojalostetaan hunajatuotteita, joita on oman myymälän ja verkkokaupan lisäksi myynnissä isoissa Tallinnan päivittäistavarakaupoissa. Tilalla on myös Kangakoi -yritys, joka tekee laserleikkaus-, kaiverrus- ja brodeeraustuotteita.

Avatud talude päev -järjestäjille oli jaettu muun muassa tienvarsikylttejä, rintamerkkejä ja merkintänauhaa. Markkinointimateriaalia on jaossa myös Suomen lähiruokapäivän toteuttajille, mikäli he ilmoittautuvat ajoissa.

Siimumäen tilalla kävijämäärää seurattiin karttaan laitettavien nastojen avulla ja jossain kuulemma kävijät hakkasivat nauloja pölkkyyn. Muissa käymissämme paikoissa oli nimilistoja tai -lappuja sekä vieraskirjoja. Tästä ideaa myös Suomeen.

Meille oli järjestetty myös opaskierros Sillamäen kaupungissa. Kuva: Anna Mäkisen albumi.

Ensimmäisen yön vietimme Rakveressä. Osa meistä kipusi linnakkeelle ihailemaan vanhaa linnaa ja Rakveren härkää.

Ohessa muutama tunnelmakuva.

Kuva: Sanna Koivumäen albumi.

Suomen Lähiruokapäivää vietetään tänä vuonna 2-päiväisenä 7.-8.9.2024. Lauantai on tapahtuman varsinainen päivä, jolloin on myös avajaistilaisuus, mutta halukkaat voivat pitää kohteensa auki myös sunnuntaina. Vielä ehtii ilmoittautua tapahtuman järjestäjäksi. Ja toivottavasti tänä vuonna rikomme taas kävijäennätykset!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Blogit aikaisemmista tapahtumista:

Avatud talude -päev - ikkuna Eestin maatiloille ja maaseutuun

Eestin maaseudulla on tekemisen meininki