Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

Elintarviketeollisuuden tilanne tilastotietojen valossa

Tilastokeskus julkaisi 18.12.14 yritysten tilinpäätöstilaston vuodelta 2013. Elintarvikeyritysten osalta maa- ja metsätalousministeriö tilasi tilinpäätöstiedoista erillisajona tarkemman, yritysten kokoluokittain alan kilpailukyvyn mittareita kuvaavan tilaston.

Vuoden 2012 tilasto osoitti taantuman iskeneen myös elintarviketeollisuuteen, tuolloin niin toimipaikkojen lukumäärässä kuin alan henkilöstömäärässä tapahtui notkahdus alaspäin, ja jalostusarvokin nousi vain 3,5% suhteessa vuoteen 2011.

Taantuma näyttää onneksi kääntyneen jonkin verran positiivisempaan suhdanteeseen vuoden 2013 aikana. Toimipaikkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9,2% (ja vuoteen 2011 verrattuna 8,95%). Suurinta kasvu oli kokoluokassa "pienet", jossa kasvua tapahtui 16,43%. Mikroyrityksissä kasvua oli 8,2% ja keskisuurissa 6,84%. Suomessa on vähän suuria elintarvikealan yrityksiä, joten kolmen toimipaikan vähennys kokoluokassa "suuret" vuonna 2013 näkyy prosentuaalisesti suurena laskuna -16%.

Edellisvuoteen verrattuna elintarvikealan jalostusarvo kasvoi 5,12% vuonna 2013 (8,84% vuoteen 2011 verrattuna). Suurinta kasvu oli kokoluokissa "pienet" ja "keskisuuret", jossa kummassakin kasvuprosentti oli 15. Suurin jalostusarvon lasku, -17%, oli kokoluokassa "mikrot", samoin suurteollisuuden jalostusarvo laski -14%.

Henkilöstön lukumäärä oli suurin kokoluokassa "keskisuuret", joka työllisti lähes 13000 henkilöä vuonna 2013. Ao. kokoluokan henkilöstössä tapahtui myös kasvua yli 4%. Henkilöstöään kasvattivat myös pienet yritykset, lähes 14%, mikroyrityksissä sen sijaan laskua oli prosentin verran. Irtisanomiset ja lomautukset kohdentuivat erityisesti suuriin yrityksiin, sillä niissä henkilöstön lukumäärässä tapahtui raju lasku: yli -19%.

Suurin kasvu em. tunnuslukujen valossa näyttää siis olleen kokoluokassa "pienet", jossa vuonna 2012 oli notkahdus kaikkien indikaattoreiden mukaan, mutta kovat kasvuprosentit vuonna 2013. Kasvu on ollut vahvaa myös kokoluokassa "keskisuuret". Taantuma onkin iskenyt erityisesti elintarvikealan suuryrityksiin, jossa on huolestuttavan isot jalostusarvon ja henkilöstön määrän alenemat.

Lähiruokaohjelman osalta seuraamme virallisesti elintarvikealan mikro- ja pienyritysten tunnuslukuja, sillä ao. kokoluokan yritykset ovat lähes luonnostaan lähiruoan tuottajia ja jalostajia. Laskien tunnusluvut yhteen ao. kokoluokissa kasvua on lähes 10% sekä toimipaikoissa että henkilöstössä ja jalostusarvossakin yli 5%.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuva: Marianne Laitinen / MMM-kuva-arkisto