Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

Katsaus tulevan vuoden ja vuosikymmenen ruokatrendiennusteisiin

Aina näin vuoden vaihtuessa yritän selailla tulevan vuoden - ja pidemmällekin katsovia - ruokatrendeihin liittyviä linkkejä. Niin nytkin, ja kokosin niitä yhteen muidenkin katsottavaksi.

Aloitetaan kotimaasta. K-ryhmä (muilta en ole nyt vielä huomannut vastaavia yhteenvetoja tulleen - vinkatkaa, jos niitä kuitenkin on julkaistu) julkaisi jälleen kerran oman listauksensa 10 tärkeimmästä vuoden 2020 trendistä. Tiedostava kuluttaminen jatkaa vahvana ykkösenä, ja K-ryhmän mielestä se tulee näkymään lähiruuan ja eettisen ruuan suosimisena ja ympäristöystävällisinä valintoina. Kasvisruoka jatkaa vahvaa kasvuaan, ja niiden tuoteinnovaatioita nähdään varmasti.

Kespro teki selvityksen, miten suomalaiset syövät ravintoloissa vuonna 2020. Selvityksen mukaan ulkonasyöminen lisääntyy, syömisen rutiinit muuttuvat, asiakastarpeet hajautuvat ja elämyksellisyys nousee tärkeäksi hyvän ruuan ja asiakaskokemuksen lisäksi. 

Sitten hyppy maailman katsauksiin. Innova Market Insights kokoaa globaalisti ruoka- ja juomateollisuuden raportteja ja myös julkaisee aina oman kymmenen kohdan trendikatsauksensa.  Ensi vuoden suurimmaksi trendiksi se ennustaa tarinallistamisen. Sen muutostekijänä on kuluttajien halu tietää ruokansa alkuperästä, joka elintarvikepakkauksissa tuodaan esille sanoilla maalaamalla. Tarinat, kasvisperusteisuus, kestävyys, terveellisyys ja ruuan tunteminen eri aistien kautta ovat viisi ensimmäistä raportin trendeistä, katso muut täältä.

Nielsen nostaa esiin brändien luotettavuuden, ja miten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa luotettavuutta pystytään maalittamalla horjuttamaan. Kuluttajat kaipaavat läpinäkyvyyttä ja ilmastonmuutokseen vastaamista. Nielsen ennustaa myös paikallisen ruuan merkityksen kasvua kautta maailman, älykkäiden jakeluketjujen ja 5G:n vahvistumista ja koko vähittäiskaupan isoa murrosta. Kts. yhteenveto täältä.

FoodBev Media katsoo yhteenvedossaan tulevaisuutta ruoka- ja juomapakkausten näkökulmasta. Kestävyys, teknologian hyödyntäminen ja läpinäkyvyys pakkausten tuotantoketjussa ovat sen mukaan keskiössä.

Whole Foods Market (WFM) on monen mielestä yksi suunnannäyttäjä ruokasektorilla. Sen vuoden 2020 katsauksessa korostuvat regeneratiivisen maatalouden vahvistuminen, uusien jauhovaihtoehtojen esiinmarssi, välipalojen "tuoreistuminen", soijattomuus, kasvisruokien nousun jatkuminen, kasvipohjaisten levitteiden trendi, huomion kiinnittäminen yhä parempiin lasten ruokiin, sokerin vähentäminen muilla luonnosta saatavilla makeutusaineilla, liha-kasvis -yhdistelmät, alkoholittomat juomat ja Länsi-Afrikan maut. Kts. yhteenveto täältä. Juomapuolelta Nielsen ennustaa hard selzers -kategorian eli terästettyjen porevesien vahvaa kasvua. MTV Uutiset / Makuja käytti myös omassa artikkelissaan WFM:n raporttia, sekä muutamaa muuta ennustetta, ja sen voit lukea täältä.

Sitten pidemmän aikavälin katsauksiin. Mintel mainitsee Global Food and Drink Trends 2030 -raportissaan maatalouden olevan isojen muutosten edessä, ja kuluttajien olevan yhä valmiimpia teknologioita hyödyntäviin ruokainnovaatioihin. Valistunut kuluttaja miettii ruokavalionsa merkitystä myös osana maapallomme terveyttä. Raportti nostaa esiin myös kuluttajatietojen merkityksen osana yhä personoidumpaa ruokavaliota.

Koska ruokatrendit tulevat tutuiksi ja kuluttajien keskuuteen valtavirtaistetuksi usein ravintolamaailman kautta, etsin käsiini yhdysvaltalaisen National Restaurant Accociationin perinteisen trendiraportin, joka ulottuu nyt vuoteen 2030. Raportti ennustaa ylipäätään ravintolasektorin rajua muutosta tulevina vuosina, ja tärkeimpinä muutostekijöinä se mainitsee teknologian kehityksen ja datan hyödyntämisen (ja tätä myötä esimerkiksi personoidun markkinoinnin lisääntymisen) yhä terveellisempien annosten lisäksi. Toisaalta se nostaa esiinnousevaksi myös esimerkiksi tarpeen alan lisäsääntelyyn, jäljitettävyyden lisäämiseen, tarkastustietojen julkisuuteen, allergeenien ilmoittamiseen jne., jotka meille täällä koto-Suomessa ja yhtenäisessä, tiukkojen normien EU-yhteisössä ovat jo ihan arkipäivää. Järjestön tulevaa vuotta koskeva ennuste on vielä julkaisematta, tämän vuoden ennusteesta monikin asia on meilläkin tuttu ja vahvistunut.

Kun vilkuilin aiemmin tekemiäni yhteenvetoja, ei niihin verrattuna isoja muutoksia ole. Vastuullisuus, kestävyys, terveellisyys, jäljitettävyys, kasvisruoka, ruuan elämyksellisyys ym. ovat teemoja, jotka listoilla ovat olleet jo vuosia ja vahvistaneet merkitystään. Nyt muita vuosia enemmän ehkä kuitenkin nousevat esiin myös teknologian mahdollisuudet ja tiedon hallinta ja käyttö.

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Kiitos kaikille tästä vuodesta sekä vastuullista, hyvää ja maukasta uutta vuosikymmentä!
Nostetaan sille yhdessä malja vaikka kotimaisilla lehti- tai kerkkäkuohuilla!

Kuva: MMM:n kuva-arkisto