Vastuullisuusviesti vie viestiä kuntiin ja koteihin

Viestin koordinoijat Anu Arolaakso (vas.) ja Sari Väänänen Joroisten stopilla

Ekocentrian koordinoima ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama Vastuullisuusviesti polkaistiin eilen käyntiin Varkaudesta. Vastuullisuusviestin tarkoituksena on herättää kuntapäättäjät miettimään vastuullisia ruokahankintoja, ruokahankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja kertoa uuden hankintalain tuomista mahdollisuuksista. Viestillä myös herätellään kuluttajia miettimään ruokaostostensa kestävyyttä ja vaikutuksia. Viesti kulkee tiistaista torstaihin Varkaudesta pysähdyspaikkojen kautta Hyvinkäälle, ja matkan varrella on erilaisia tapahtumia. Viestillä kulkee mukana myös bussi, jossa pidetään ”Pykäläbaaria”. Sieltä voi käydä kysymässä juridista neuvoa ja vinkkejä elintarvikehankintoihin liittyen. Viestin aikana kerätään myös kentän terveisiä, jotka luovutetaan MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle viestin päätepysäkillä. Kts. lisää viestistä tästä.

Vastuullisuusviestin avasi lehdistölle pidetty mediatilaisuus. Hankepäällikkö Anu Arolaakso Ekocentriasta valotti kuulijoille viestin taustoja. Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti, että Suomi ei tule pärjäämään bulkilla, vaan laatuun ja erikoistumiseen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen perustuvilla tuotteilla. -Ruokaturvallisuuden on jatkossakin oltava Suomen kansainvälinen vahvuus. Ruokateollisuuden keskittyessä globaalisti tulee entistäkin tärkeämmäksi säilyttää kuluttajien luottamus elintarvikkeiden alkuperään, tuotantotapaan ja koostumukseen, elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseksi on lisättävä avoimutta ja näkyvyyttä, muistutti Rajamäki. MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoi alueen maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykytilasta ja muistutti, että vain kannattava alkutuotanto mahdollistaa elintarvikesektorin tulevaisuuden Suomessa.

Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve kantoi huolta luonnonvara-alojen koulutuksesta tulevaisuudessa, sillä niihin on jo kohdistunut äkillisiä ja rajuja valtion rahoituksen leikkauksia. -Nyt puhutaan vähintään 12,5 %:n leikkauksesta, millä tulee olemaan pysyviä vaikutuksia Suomen koulutustasoon ja toteuttamismahdollisuuksiin. Mikäli suunnitellut koulutuskohtaiset yksikköhintojen leikkaukset toteutuisivat, niin nyt tapahtuvan leikkauksen päälle maatalousopetuksen rahoitus vähenisi yli 20 %. Tällöin vaarantuisi koko maan maatalousopetus ja samalla osaavan uuden työvoiman koulutus vastuullisen tuotantoprosessin alkupäästä, kertoi Helve. Oman puheenvuoroni voit lukea tästä.

Ravintola Kaks Ruusua piha-alueella oli viestin avauspäivän ajaksi rakennettu lähiruokatori, josta sai monenlaisia herkkuja.

Varkaudesta viesti suuntasi Joroisille, jossa koulukeskuksen alueelle oli järjestetty mukava tapahtuma. Paikalla oli lapsien rapsuteltavana aasi, lammas ja kanoja, ja yrittäjä kertoi maatilan toiminnasta. 

Lapset opettajien kera olivat itse sanoittaneet ”Muu-muu-muu-muu-maitoa” -kappaleen, joka esitettiin meille viestiläisille koulun ruokailutiloissa. Siellä saimme nauttia 100% kotimaisen koululounaan, jonka liha, kasvikset, peruna ja leipä tulivat lähialueelta, muut raaka-aineet muualta Suomesta.

Joroisten koulukeskuksessa valmistetaan noin 800 ateriaa päivittäin. Lounaan kokonaishinta on keskimäärin 2,65 euroa, josta 34% on raaka-aineen hintaa. Tiukasta budjettiraamista huolimatta kouluruoan kotimaisuusaste on lähes 100%. Muun muassa lihatuotteet, leivät ja vihannekset hankitaan omalta lähialueelta - lähituotteiden osuus budjetista on 14%, kertoi Joroisten puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Pia Mäkeläinen.

Aarre Damsk, Joroisten elinkeinoasiamies, kertoi ruokatuotannon kehittämisestä ja merkityksestä alueella. Alkutuotannon muutokset ovat nähtävissä myös Joroisilla, ja esimerkiksi sianlihan- ja kananmunien tuotanto ovat loppuneet. Alueelle kaivattaisiin myös teurastamoa, jotta aidon lähilihan saanti varmistuisi, Damsk toi esiin.

Pirkko Hämäläinen-Parviainen nosti esiin lähiruoan merkityksen matkailussa ja muistutti, että maisema on osa ruokaelämystä = puitteiden oltava kunnossa. Hänen matkailutoimintaa harjoittavassa Vanamolassa lähiruokaa on tarjottu jo yli 30 vuotta, ja raaka-aineet tulevat max. 50 kilometrin säteeltä. Itse korostin omassa puheenvuorossani ruokakasvatuksen merkitystä ja koulun roolia siinä.

MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio muistutti julkisten elintarvikehankintojen merkityksestä maamme alkutuotannolle ja esitteli järjestönsä teesit kuntapäättäjille ja hankintoja tekeville. Ne voit lukea tästä.

Koulu tuo esiin alkutuotannon merkitystä mm. ala-aulan kivoilla kuva- ja tekstikollaaseilla Alatalon tilasta.

Viesti pysähtyi Muurinkosken palvelukodissa, jossa käytetään paljon lähiruokaa sekä itse poimittuja ja jalostettuja tuotteita. Kiinteistöllä on myös pieni silkkikanojen tarha.

Seuraava stoppi oli Juvalla, jossa kuultiin ruokapalvelupäällikkö Annikki Tarvaisen puheenvuoro lähiruoan merkityksestä kunnan ruokapalveluissa. Lähiruokaa käytetään paljon ja esimerkiksi vihannekset, marjat ja kananmunat saadaan omalta alueelta. Myös järvikalaa käytetään, samoin oman kunnan sianlihaa ja luomulihaa naapurikunnasta. Juvalaisen Kruunu Herkku Oy:n tuotteita on myös listoilla, ja niistä kuulimme ja niitä saimme myös maistella Juvan torilla. -Kunnan keskuskeittiötä voisi tuottajat käyttää iltaisin tuotteidensa jatkojalostukseen, kannusti Tarvainen. Omassa puheenvuorossani herättelin kuuntelijoiden huomiota miettimään ruokaostostensa vaikutuksia. Toin myös esiin, miten paljon laatua ja vastuullisuustyötä kotimaisen tuotteen hintaan sisältyy. Juvan uusi kunnanjohtaja muistutti Juvan olevan edelläkävijä luomutuotannossa, ja antoi Taipaleen tilalla leivottua ruisleipää vietäväksi viestillä eteenpäin.

Juvalta viesti suuntautui Tertin kartanoon, jossa kuulimme ruoka- ja majoituspalveluja tarjoavan maatilan kuulumisia. Kartanolla on myös herkkupuoti.

Viesti suuntasi kulkunsa päivän päätteeksi Mikkeliin Graanin kauppakeskukseen, jossa kuulijoille kerrottiin suurten toimijoiden eli Prisman ja K-Citymarketin yrittäjien ajatuksia lähiruoasta. Paikallisuus, lähiruoka ja luomu näkyvät kummassakin kaupassa yhä enemmän, ja vastuullisuuteen ml. ruokahävikki kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tilaisuudessa kuultiin myös tutkimuksesta, jonka mukaan lähiruoka kiinnostaa Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaita, tutkimuksesta oli kertomassa Pekka Turkki MAMK:sta.

Ehdit vielä itsekin loistavasti viestille! Tule mukaan polkemaan tai pysähdyspaikoille keskustelemaan vastuullisista ruokavalinnoista, saamaan lisätietoa uudesta hankintalaista ja tapaamaan tuttuja! Tänä iltana on esimerkiksi Heinolan Heilassa lähiruokaillallinen, suuntaa kulkusi vaikka sinne!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen
Linkkejä viestin uutisointiin: Sykkeessä -lehti, Länsi-Savo, STT, Savon Sanomat, Aamuposti, Itä-Savo,
Aiheeseen liittyviä Vastuullisuusviikolla julkaistuja muita artikkeleita: Karjalainen,  
Vastuullisuusviestin toteuttaminen on tehty maa- ja metsätalousministeriön tukemana.

Lähiruokaohjelman terveiset Vastuullisuusviestille

Vastuullisuusviesti on polkaistu käyntiin. Ohessa on oma puheenvuoroni viestin aloittaneessa Varkaudessa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

*************************

Kirsi Viljanen/maa- ja metsätalousministeriö, lähiruokakoordinaattori

Vastuullisuusviestin lehdistötilaisuus 6.9.16 Varkaus

Vastuullisuusviesti haastaa ihmiset pohtimaan ruoan alkuperää, alkutuotannon kannattavuutta, elintarvikesektorin merkitystä yhteiskunnallemme, lähiruoan ja luomun lisäämistä julkisten keittiöiden lautasille - vastuullisuutta kokonaisuudessaan. Vastuullisuusviestin yksi päätavoitteista on nostaa esiin julkisten elintarvikehankintojen merkitys aluetaloudellemme, ja uuden hankintalain mahdollisuudet.

Miksi lähiruokaa?

•         Aluetaloudelliset vaikutukset: työtä ja verotuloja

•         Kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen mahdollisuuksien turvaaminen

•         Huoltovarmuus ja kriisivalmius

•         Parantaa ruoan jäljitettävyyttä =>elintarvike-turvallisuusnäkökulma

•         Alueellisen ruokakulttuurin huomiointi

•         Kestävä yritystoiminta, vihreä talous

•         Lisäarvoa kuluttajille =>trendistä vakiintuneeksi tavaksi tuottaa ja kuluttaa

•         Tuottajille kasvot tuotteiden takana=>ruoan arvostus

Näitä merkityksiä on haluttu nostaa esille todellisiksi vahvuuksiksi hallituksen Lähiruokaohjelmassa, joka hyväksyttiin Valtioneuvoston periaatepäätöksenä toukokuussa 2013 linjaten sektorin tavoitteet yli hallituskausien vuoteen 2020 saakka. Ohjelman tavoitteet kiteytetysti: lisää lähiruokatuotantoa, tuotteiden jalostusasteen nostaminen, valikoimien monipuolistaminen, markkinointikanavien monipuolistaminen ml suoramyynti, lainsäädännön perkausta ja neuvontaa, ruoan arvostuksen lisääminen.

Lähiruokaohjelma linjasi, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Kuten tiedämme, julkiset hankinnat ovat merkittävä kansantalouden moottori. Vuositasolla niiden volyymi on yli 30 miljardia euroa, ja ruokahankintojen osalta yli 300 miljoonaa euroa. Julkisilla elintarvikehankinnoilla voimme todellakin vaikuttaa alueen talouteen - jos niin vain halutaan.

Julkiset hankinnat tulee nähdä myös strategisena kehittämisvälineenä, innovaatioiden ja elinkeinotoiminnan vahvistajana ja ne tulee sisällyttää kuntien strategioihin. Myös lähiruokaohjelman tavoitetasoihin on kirjattu, että kuntien hankinta- ja muihin strategioihin tulee saada mukaan lähiruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus. Tässä Suomen kuntasektorilla riittää työtä, sillä maa- ja metsätalousministeriön tilaaman, huhtikuussa 2016 julkaistun selvityksen mukaan 35%:lla vastaajista oli kunnassaan lähiruokastrategia ja luomuruoan käyttöön liittyvä strategia vain 17%:lla.

Lähiruoan merkitystä kunnan strategisena painopisteenä ja paikallistalouden vahvistajana pitää nostaa entisestään esille. Tässä esimerkkeinä voidaan käyttää niitä kuntia, jotka määrätietoisesti ovat lähteneet nostamaan lähellä tuotettujen elintarvikkeiden osuutta hankinnoissaan, ja näitä esimerkkejä Vastuullisuusviestilläkin kuulemme.

Suomalainen ruokaketju toimii tunnetusti vastuullisesti. Se kantaa vastuuta ympäristöstä, tuoteturvallisuudesta, ravitsemuksesta, työhyvinvoinnista, eläinten hyvinvoinnista, paikallisesta elinvoimasta ja taloudesta. Tutkimukset vahvistavat, että suomalaista ruokaa arvostetaan, mutta kauppataseemme osoittaa, että tuontiruoka syö sijaa kotimaisilta tuotteilta samaan aikaan kun elintarvikevientimme takkuaa. Yksi Vastuullisuusviestin tehtävistä onkin kiinnittää huomiota siihen, miten meistä jokainen kuluttajana omilla valinnoillamme ruokaostoksia tehdessä voi vaikuttaa suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuuteen.

Valtion pitää toimia esimerkkinä myös vastuullisuuden edistäjänä. Tästä syystä Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen Vastuullisista elintarvikehankinnoista. Periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Vaikka periaatepäätös on vain valtion toimijoita sitova, haluaa hallitus antaa vahvan signaalin myös kunnille ottaa periaatteet käyttöön niiden hankintatoimessa.

Vastuullisuusviesti pureutuu siis niihin teemoihin, joita maamme poliittisissa ja strategisissa ruokaan liittyvissä asiakirjoissa on vahvasti esillä. Siksi maa- ja metsätalousministeriö on Vastuullisuusviestissä mukana myös rahoittajana mahdollistamalla viestin suunnittelun ja kokoonjuoksun, josta lämmin kiitos jo tässä vaiheessa Ekocentrialle!

Lisätietoja:

Kirsi Viljanen

Lähiruokakoordinaattori

Maa- ja metsätalousministeriö

Ruokaosasto

Markkinayksikkö

PL 30

00023 VALTIONEUVOSTO

puh. 0295 16 2142

Gsm 040 509 8986

kirsi.viljanen@mmm.fi

www.mmm.fi/lahiruoka

lahiruokaohjelma.blogspot.fi

www.facebook.com/Lahiruokaohjelma

Twitter: ViljaKirsi

Valtioneuvoston periaatepäätös Vastuullisista elintarvikehankinnoista:

http://mmm.fi/documents/1410837/1880296/periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+julkisista+ruokahankinnoista_su.pdf/7115f133-a4d9-4e2d-a729-2486f76df2ce

Lähiruokaohjelmassa lähiruoka rajattiin oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineesta, ja joka jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi tässä yhteydessä on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Lähiruokaan liittyy vahvasti myös lyhyet jakeluketjut, joita luonnehtii väliportaiden väheneminen ruokaketjussa, tuottajien ja kuluttajien yhä tiiviimpi yhteys, sosiaalisen vastuun kanto ja yhteisöllisyys.

Vuoden Lähiruokateko -palkinto Sodankylään

Lähiruoka&Luomu-messujen yhteydessä jaettiin Vuoden Lähiruokateko -palkinto, jonka tänä vuonna sai Sodankylän kunta. Palkinnon vastaanotti Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola. 2000 euron palkinnon on lahjoittanut Suomen Messusäätiö.

Kuva: Johanna Suni/Messukeskus/mediapankki

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia. Tänä vuonna kilpailuun tuli yhteensä 29 ehdotusta kaikkiaan 25 ehdokkaasta.

Ehdotetuissa palkinnonsaajissa oli mukana yksittäisiä lähiruokayrittäjiä ja maatiloja, tuote- ja yritysinnovaatioita, ravintoloita, kuntia, lähiruoan markkinakanavia, lähiruokatapahtumia ja lähiruokaa eri medioissa esiin nostavia tahoja. Eli hyvin monipuolisesti koko lähiruokaketju.

Valitsijaraati oli kuitenkin yksimielinen päätöksestään, sillä kaikki raatilaiset nostivat Sodankylän palkinnon ykkösehdokkaaksi. Raati kirjasi ylös seuraavia perusteluita:

·         Sodankylällä on strateginen ote lähiruokasektorin kehittämiseen ja se on järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti ja ansiokkaasti kasvattanut lähiruoan osuutta kunnan ruokapalveluissa ja edistänyt näin lappilaisten ruoantuottajien tuotteiden pääsyä kunnan ruokahankintoihin.

·         Kunnan keskuskeittiön uusiminen tehtiin lähiruoan lisäämisen ehdoilla. Keittiöön rakennettiin erilliset tilat ja erilainen tuotantotekniikka, jotka mahdollistavat lähiruoan vastaanottamisen suoraan tuottajilta. Lisäksi keittiössä käytetään menetelmiä, joilla lähiruoasta tehdään puolivalmisteita ja komponentteja myöhemmin hyödynnettäväksi.

·         Nämä toimenpiteet ovat mahdollistaneet kunnan irrottautumisen isosta hankintarenkaasta viime vuonna ja lähiruoan paremmat hankintaedellytykset. 

·         Sodankylän kunta toimiikin tässä valtavirtaa vastaan kun tyypillisesti kunnissa hankinnat tehdään suurten hankintarenkaiden kautta.

Sodankylän kunta on strategisesti lähtenyt edistämään lähiruokaa osana biotalousohjelmaansa. Lähiruoka nähdään osana elinvoimaista aluetaloutta ja monipuolisempaa elinkeinoelämää. Kehitys ei tapahdu nopeasti, mutta kunta on uskaltanut ottaa ensimmäiset, määrätietoiset askeleet lähituotannon toimintaedellytyksien parantamiseksi. Tästä iso kiitos myös lähiruokakoordinaattorina!

Suomessa on menty kohti isompia tuotantokeittiöitä ja suuret, useiden kuntien yhteiset hankintarenkaat on nähty usein ainoaksi keinoksi toteuttaa hankinnat. Sodankylän esimerkki osoittaa, että myös toisin voi toimia.

Onnittelut Sodankylälle ja erityisesti sen ruokapalvelupäällikölle Merja Aholalle Vuoden Lähiruokateko -palkinnosta niin omasta kuin palkinnon valintaraadin puolesta!

Teksti: Kirsi Viljanen, joka toimii Lähiruoka&Luomu -messujen suunnitteluryhmän ja Vuoden Lähiruokateko -kilpailun valintaraadin puheenjohtajana. Oheinen teksti on mukailtu palkinnonjakotilaisuuden puheesta.