Vastuullisuusviesti vie viestiä kuntiin ja koteihin

Viestin koordinoijat Anu Arolaakso (vas.) ja Sari Väänänen Joroisten stopilla

Ekocentrian koordinoima ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama Vastuullisuusviesti polkaistiin eilen käyntiin Varkaudesta. Vastuullisuusviestin tarkoituksena on herättää kuntapäättäjät miettimään vastuullisia ruokahankintoja, ruokahankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja kertoa uuden hankintalain tuomista mahdollisuuksista. Viestillä myös herätellään kuluttajia miettimään ruokaostostensa kestävyyttä ja vaikutuksia. Viesti kulkee tiistaista torstaihin Varkaudesta pysähdyspaikkojen kautta Hyvinkäälle, ja matkan varrella on erilaisia tapahtumia. Viestillä kulkee mukana myös bussi, jossa pidetään ”Pykäläbaaria”. Sieltä voi käydä kysymässä juridista neuvoa ja vinkkejä elintarvikehankintoihin liittyen. Viestin aikana kerätään myös kentän terveisiä, jotka luovutetaan MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle viestin päätepysäkillä. Kts. lisää viestistä tästä.

Vastuullisuusviestin avasi lehdistölle pidetty mediatilaisuus. Hankepäällikkö Anu Arolaakso Ekocentriasta valotti kuulijoille viestin taustoja. Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti, että Suomi ei tule pärjäämään bulkilla, vaan laatuun ja erikoistumiseen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen perustuvilla tuotteilla. -Ruokaturvallisuuden on jatkossakin oltava Suomen kansainvälinen vahvuus. Ruokateollisuuden keskittyessä globaalisti tulee entistäkin tärkeämmäksi säilyttää kuluttajien luottamus elintarvikkeiden alkuperään, tuotantotapaan ja koostumukseen, elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseksi on lisättävä avoimutta ja näkyvyyttä, muistutti Rajamäki. MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoi alueen maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykytilasta ja muistutti, että vain kannattava alkutuotanto mahdollistaa elintarvikesektorin tulevaisuuden Suomessa.

Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve kantoi huolta luonnonvara-alojen koulutuksesta tulevaisuudessa, sillä niihin on jo kohdistunut äkillisiä ja rajuja valtion rahoituksen leikkauksia. -Nyt puhutaan vähintään 12,5 %:n leikkauksesta, millä tulee olemaan pysyviä vaikutuksia Suomen koulutustasoon ja toteuttamismahdollisuuksiin. Mikäli suunnitellut koulutuskohtaiset yksikköhintojen leikkaukset toteutuisivat, niin nyt tapahtuvan leikkauksen päälle maatalousopetuksen rahoitus vähenisi yli 20 %. Tällöin vaarantuisi koko maan maatalousopetus ja samalla osaavan uuden työvoiman koulutus vastuullisen tuotantoprosessin alkupäästä, kertoi Helve. Oman puheenvuoroni voit lukea tästä.

Ravintola Kaks Ruusua piha-alueella oli viestin avauspäivän ajaksi rakennettu lähiruokatori, josta sai monenlaisia herkkuja.

Varkaudesta viesti suuntasi Joroisille, jossa koulukeskuksen alueelle oli järjestetty mukava tapahtuma. Paikalla oli lapsien rapsuteltavana aasi, lammas ja kanoja, ja yrittäjä kertoi maatilan toiminnasta. 

Lapset opettajien kera olivat itse sanoittaneet ”Muu-muu-muu-muu-maitoa” -kappaleen, joka esitettiin meille viestiläisille koulun ruokailutiloissa. Siellä saimme nauttia 100% kotimaisen koululounaan, jonka liha, kasvikset, peruna ja leipä tulivat lähialueelta, muut raaka-aineet muualta Suomesta.

Joroisten koulukeskuksessa valmistetaan noin 800 ateriaa päivittäin. Lounaan kokonaishinta on keskimäärin 2,65 euroa, josta 34% on raaka-aineen hintaa. Tiukasta budjettiraamista huolimatta kouluruoan kotimaisuusaste on lähes 100%. Muun muassa lihatuotteet, leivät ja vihannekset hankitaan omalta lähialueelta - lähituotteiden osuus budjetista on 14%, kertoi Joroisten puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Pia Mäkeläinen.

Aarre Damsk, Joroisten elinkeinoasiamies, kertoi ruokatuotannon kehittämisestä ja merkityksestä alueella. Alkutuotannon muutokset ovat nähtävissä myös Joroisilla, ja esimerkiksi sianlihan- ja kananmunien tuotanto ovat loppuneet. Alueelle kaivattaisiin myös teurastamoa, jotta aidon lähilihan saanti varmistuisi, Damsk toi esiin.

Pirkko Hämäläinen-Parviainen nosti esiin lähiruoan merkityksen matkailussa ja muistutti, että maisema on osa ruokaelämystä = puitteiden oltava kunnossa. Hänen matkailutoimintaa harjoittavassa Vanamolassa lähiruokaa on tarjottu jo yli 30 vuotta, ja raaka-aineet tulevat max. 50 kilometrin säteeltä. Itse korostin omassa puheenvuorossani ruokakasvatuksen merkitystä ja koulun roolia siinä.

MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio muistutti julkisten elintarvikehankintojen merkityksestä maamme alkutuotannolle ja esitteli järjestönsä teesit kuntapäättäjille ja hankintoja tekeville. Ne voit lukea tästä.

Koulu tuo esiin alkutuotannon merkitystä mm. ala-aulan kivoilla kuva- ja tekstikollaaseilla Alatalon tilasta.

Viesti pysähtyi Muurinkosken palvelukodissa, jossa käytetään paljon lähiruokaa sekä itse poimittuja ja jalostettuja tuotteita. Kiinteistöllä on myös pieni silkkikanojen tarha.

Seuraava stoppi oli Juvalla, jossa kuultiin ruokapalvelupäällikkö Annikki Tarvaisen puheenvuoro lähiruoan merkityksestä kunnan ruokapalveluissa. Lähiruokaa käytetään paljon ja esimerkiksi vihannekset, marjat ja kananmunat saadaan omalta alueelta. Myös järvikalaa käytetään, samoin oman kunnan sianlihaa ja luomulihaa naapurikunnasta. Juvalaisen Kruunu Herkku Oy:n tuotteita on myös listoilla, ja niistä kuulimme ja niitä saimme myös maistella Juvan torilla. -Kunnan keskuskeittiötä voisi tuottajat käyttää iltaisin tuotteidensa jatkojalostukseen, kannusti Tarvainen. Omassa puheenvuorossani herättelin kuuntelijoiden huomiota miettimään ruokaostostensa vaikutuksia. Toin myös esiin, miten paljon laatua ja vastuullisuustyötä kotimaisen tuotteen hintaan sisältyy. Juvan uusi kunnanjohtaja muistutti Juvan olevan edelläkävijä luomutuotannossa, ja antoi Taipaleen tilalla leivottua ruisleipää vietäväksi viestillä eteenpäin.

Juvalta viesti suuntautui Tertin kartanoon, jossa kuulimme ruoka- ja majoituspalveluja tarjoavan maatilan kuulumisia. Kartanolla on myös herkkupuoti.

Viesti suuntasi kulkunsa päivän päätteeksi Mikkeliin Graanin kauppakeskukseen, jossa kuulijoille kerrottiin suurten toimijoiden eli Prisman ja K-Citymarketin yrittäjien ajatuksia lähiruoasta. Paikallisuus, lähiruoka ja luomu näkyvät kummassakin kaupassa yhä enemmän, ja vastuullisuuteen ml. ruokahävikki kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tilaisuudessa kuultiin myös tutkimuksesta, jonka mukaan lähiruoka kiinnostaa Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaita, tutkimuksesta oli kertomassa Pekka Turkki MAMK:sta.

Ehdit vielä itsekin loistavasti viestille! Tule mukaan polkemaan tai pysähdyspaikoille keskustelemaan vastuullisista ruokavalinnoista, saamaan lisätietoa uudesta hankintalaista ja tapaamaan tuttuja! Tänä iltana on esimerkiksi Heinolan Heilassa lähiruokaillallinen, suuntaa kulkusi vaikka sinne!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen
Linkkejä viestin uutisointiin: Sykkeessä -lehti, Länsi-Savo, STT, Savon Sanomat, Aamuposti, Itä-Savo,
Aiheeseen liittyviä Vastuullisuusviikolla julkaistuja muita artikkeleita: Karjalainen,  
Vastuullisuusviestin toteuttaminen on tehty maa- ja metsätalousministeriön tukemana.

Lähiruoan suurta juhlaa 25 vuotta Kauhajoella

Kauhajoen Ruokamessut ovat Suomen pitkäikäisin varsinainen lähiruokatapahtuma, ja Kauhajoella nyt viikonloppuna pidetyt ruokamessut olivat 25. järjestykseltään. Maa- ja metsätalousministeriö oli mukana ensimmäistä kertaa vastaten messujen ohjelmalavan ohjelmasta, jonka näet kokonaisuudessaan tästä.

Ruokamessut avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Avajaispuheessaan hän kiitti kauhajokilaisia siitä, että olivat liikkeellä jo ennen kuin muut edes lähiruoasta puhuivatkaan. Husu-Kallio toi esiin, että tutkimusten mukaan lähiruuassa kiinnostaa tuoreus ja maku, mutta ennen kaikkea kaupankäynnin reiluus: tuottajalle ja lähiruokayrittäjälle halutaan turvata elinkeino ja kohtuullinen osuus tuotteen hinnasta. Husu-Kallio myös lupasi maatiloille ja elintarvikealan yrityksiin byrokratian purkutalkoita ja kertoi parhaillaan kiertävänsä ympäri Suomea erilaisissa yrityksissä kuuntelemassa tarkalla korvalla lainsäädännön ongelmista.  Hän peräsi myös kunnilta arvokeskustelua siitä, mistä kuntien ruokapalveluissa tarjottava ruoka tulee: "valitkaa kotimainen - samalla edesautatte hallituksen tuottavuushyppytavoitteita ja kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden elinmahdollisuuksia!"

Kauhajoen kaupungin valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala antoi kunniaa Ruokamessujen pitkäjänteiselle työlle. Hän myös kantoi huolta kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kannattavuudesta, jotka johtuvat muun muassa Venäjä-pakoitteista. Hän peräsikin uusia avauksia vientiin.

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Keittiömestari Jaakko Kolmonen esiintyi Kauhajoen ruokamessuilla 12 vuoden ajan. Avajaisvieraat saivat kuulla hänen tervehdyksensä videon välityksellä. 

Kauhajoella myös jaettiin lähiruoka-raaka-aineita ja sesonkeja kunnioittaneen reseptikilpailun palkinnot, palkinnon voitti Kaija Nieminen Kausalasta tyrni-jääkellarinsiiallaan. Palkinnon jakoivat keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander sekä Tarja Tapanainen Kauhajoen Ruokamessuilta. 

Maa- ja metsätalousministeriön grillausnäytöksissä keskusteltiin ajankohtaista kysymyksistä lähiruokaan, luomuun, alkutuotantoon ja maaseudun kehittämiseen liittyen. Puhujia oli varsinkin Etelä-Pohjanmaalta, mutta myös muualta Suomesta. Kunnia-asemassa näissä haastatteluissa olivat grillattavien tuotteiden tuottajat, jotka samalla kertoivat tuotannostaan ja ajatuksiaan lähiruoan tulevaisuudesta. Keskustelut ja grillausnäytökset veti sujuvaan tapaansa MMM:n viestintäjohtaja Pekka Väisänen.

Grillausnäytös / yrittäjä Jyri Tanner, Laidun Hereford / lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM ja maaseutuverkostopalveluiden johtaja Teemu Hauhia. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös / Kujalan tila / yrittäjä Timo Ranta / maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös / Lakeuden Highland / yrittäjä Kirsi Huhtala. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös / Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös / Kalastaja Tom Blom, entinen Miss Suomi Anna Strömberg, perunatuotteet

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös - Villisianlihantuottaja Simon Norrvik / ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK

Grillausnäytös – Kasvis + juusto / myynti ja markkinointikoordinaattori Eva Lillmangs, Närpiön Vihannes / yrittäjä Janne Tolvi, Kolatun juustola

Grillausnäytös / kalastaja Tom Blom / toiminnanjohtaja Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Grillausnäytös / Kyyttötila Ylikallio / Anne Rintamäki / maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM / näyttelijä Heikki Vainionpää, Seinäjoen kaupunginteatteri / koordinaattori Suvi-Mäki Pirilä, Ruokaprovinssi. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Juurella ravintolan keittiömestari Jari Unkeri opetti bearnaise-kastikkeen tekoa

Grillausnäytös / Kalkkunantuottaja Kristian Bengts / Jani Unkeri, Ravintola Juurella / Riitta Alapiha, Kauhajoen Ruokamessut. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma järjesti messuille keskustelutilaisuuksia, joiden aiheet olivat julkiset elintarvikehankinnat, lähiruoan merkitys kuluttajalle ja tuottajalle, lähiruoan saaminen HoReCa-sektoreille ja tukkuportaaseen, REKO-renkaat lähiruoan hankintakanavana, lähiruoan näkyminen kirjatarjonnassa sekä EVL:n kirkon maaseutulinjaukset. Keskustelutilaisuuksia oli lisäksi luomusta, luomukeruusta ja luonnontuotteista. Ohessa muutama nosto hyvistä keskusteluista.

Keskustelussa lähiruoan saamisesta julkisiin hankintoihin korostui, että lähiruokaa on täysin mahdollista saada julkisten keittiöiden lautasille. Yhteistyötä kuitenkin tarvittaisiin tuottajien kesken, jotta voitaisiin tarjota riittävä määrä riittävän laadukasta tavaraa. 
 
Marjami Oy:n toimitusjohtaja Mika Ruutiainen kertoi kokemuksistaan yrittäjän näkökulmasta. Yksi ongelmista on, että yrittäjille ei tule suoraan tietoa avautuvista tarjouskilpailuista. Vaikka tarjouskilpailut yleisesti Hilmasta löytyvätkin, niin yrittäjien on hankalaa seurata palvelua koko ajan. Muuriainen korosti myös ennakoivan vuoropuhelun ja osatarjousten merkitystä. Joonas Peura ratkoo ammatikseen lähiruoan logistiikkahaasteita, ja keskustelussa yhteiskuljetusten ja niiden järkevöittämisen todettiin olevan yksi keskeisimmistä alan pullonkauloista. Leena Viitaharju kertoi tutkimusryhmänsä tuloksiin viitaten lähiruoan aluetaloudellisista merkityksistä. Terttu Majamäki ja Anne Niemelä toivat keskusteluun kuntien ruokapalveluiden näkökulmaa. Suupohjan alueella lähiruokaa hankitaan, vaikka kunnat kuuluvatkin isompaan hankintarenkaaseen.

Sunnuntaiaamun kansanlaulujumalapalveluksen jälkeen runsaan yleisön kuunnellessa keskusteltiin  EVL:n kirkon maaseutulinjauksista, niiden taustoista ja sisällöstä sekä kirkon merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kauhajoella kirkko toimii niin keskustassa kuin vahvasti kylissäkin ja kiinteässä yhteistyössä alueen eri järjestöjen kanssa jalkautuu tehokkaasti asukkaiden pariin. Kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä ja kappalainen Antti Ala-Opas korostivat yhteisöllisyyttä niin maaseudun kuin kirkonkin voimavarana ja toivat esiin, että menestyäkseen maaseutu  tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja. Maaseudun merkitys tulee korostumaan erityisesti ilmastonmuutoksen edetessä ja maailman ruokakriisien lisääntyessä. -Alkutuottajat eivät tee pelkkää agribusinesta, vaan palvelevat koko yhteiskuntaa. He tarvitsevat kuitenkin myös tunnustettua arvostusta, muistutti Ala-Opas. -Luonnon varjeleminen on ihmisyyden kutsu, kiteytti Ala-Opas. Keskusteluun nousi myös ajankohtainen uutisaihe pakolaisuudesta. -Emme pääse ulkoistamaan lähimmäisyyttä itsestämme pois, muistutti Ala-Prinkkilä.
 

 
REKO-renkaat ovat jalkautuneet Suomeen vauhdilla: kun niitä vuoden 2014 alussa oli kaksi, niin määrä on noussut jo yli 70 renkaaseen. Hanna Kohtala-Mäkinen ja Mari Viljanmaa kertoivat Suupohjan ja Seinäjoen alueilla käynnistyneiden REKO-renkaiden toiminnasta ja Kirsi Huhtala Lakeuden Highland -tilalta ja Anne Rintamäki Ylikallion kyyttötilalta REKOn merkityksestä tuottajalle. -REKOn kautta menee todella paljon tuotteita. On hyvä, jos REKO on riittävän iso, pienten kuntien pienille REKOille on hankalampaa ja kustannustehotonta kuljettaa, kertoi Huhtala.

Perjantain keskustelutilaisuudessa käsiteltiin hallitusohjelmaa, ruokaa ja biotaloutta / kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM / toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi, MTK / kansanedustaja Lasse Hautala. Keskusteluissa biotaloudessa nähtiin suuria mahdollisuuksia, mutta todettiin myös alkutuotannon kannattavuushaasteet ja tarpeet byrokratian purulle

Keskustelutilaisuus - Lähiruoka / lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM / ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK / projektipäällikkö Päivi Töyli, Turun yliopisto, Aitoja makuja. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Keskustelutilaisuus - Mistä lähiruoan löytää ja miten se saadaan kauppoihin ja ravintoloihin? / lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM / projektipäällikkö Päivi Töyli, Turun yliopisto, Aitoja makuja

Keskustelutilaisuus - Lähiruokatrendi näkyy myös kirjatarjonnassa: Onneks on lähiruokaa! -kirjan kirjoittaja Merja Koski. Keskustelussa mukana myös lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen. Kuva: Kirsi Viljasen arkisto

Keskustelutilaisuus - Keruuluomun kysyntä kasvaa / ylitarkastaja Sampsa Heinonen, Evira / sertifiointivastaava Eija Vuorela, Suomen 4H-liitto / johtaja Samuel Granholm, Granholms / maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM. Myös lauantaina oli luomuaiheinen keskustelutilaisuus teemasta: "Luomuvalikoima laajenee". Siinä maatalousylitarkastaja Leena Sepän haastateltavina olivat toimitusjohtaja Taina Laitinen, Vavesaaren tila ja Ekoviljelijöiden puheenjohtaja Sini Hakomäki. Kuva: MMM-kuva-arkisto

Keskustelutilaisuus - Villiyrtit / luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja, ELY-keskus. Keskustelussa mukana myös lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen. Kuva: Kirsi Viljasen arkisto

Yleisöä veti puoleensa myös kalastaja Tom Blomin kalan käsittelynäytökset, joissa hän kertoi kalan pyynnistä ja käsittelystä sekä antoi valmistusvinkkejä. Näytöskeittiön päälle asetetun peilin kautta yleisö pystyi seuraamaan tarkasti, miten fileet syntyivät.

Hämes-Havusen historiallinen pihapiiri loi upeat puitteet ruokamessuille, joille kokoontui tänäkin vuonna tuhansia ja taas tuhansia kävijöitä. Näytteilleasettajia oli kaikkiaan 150.

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Kuva: MMM-kuva-arkisto

Kuva: MMM-kuva-arkisto

 

 
Kaikkien näiden ohjelmien jälkeen ja kaikki keskustelut kuunnelleena, tai niihin osallistuneena, voi vain sanoa lähiruoan olevan nyt kaikkien agendalla. Sen tulevaisuuteen uskotaan, ja sen eteen halutaan tehdä töitä. Kiitos kaikille grillaajillemme ja keskustelijoille! Kiitos Kauhajoen Ruokamessut kaikesta lähiruoan eteen vuosien varrella tekemästänne työstä, hyvästä messuorganisaatiosta ja siitä, miten lämpimästi MMMläiset vastaan otitte! Kiitos näytteilleasettajat ja yleisö: te teette ruokamessujen tunnelman upean Hämes-Havusen lisäksi!

Onnistuneiden messujen jälkeen järjestäjien on helppo hymyillä! Messupäällikkö Riitta Alapiha, keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander sekä Tarja Tapaninen.

Jaakko Kolmosen videoterveyhdyksen ja muita kuva- ja videomateriaaleja sekä tunnelmia messuilta löydät Ruokamessujen facebook-sivuilta. 
Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita