Suoramyynti kasvattaa suosiotaan

Maa- ja metsätalousministeriön TNS Kantar Agri Oy:ltä tilaaman ”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” -selvityksen mukaan maatilojen harjoittama suoramyynti on vahvistunut ja kaikkiaan noin 1 500 kotieläintilaa myy suoraan tuotteitaan. Vuonna 2017 kotieläintiloista jo 13% harjoitti suoramyyntiä, kun vastaava luku pari vuotta aiemmin oli 9%. Lihanaudat, maito ja sianliha myydään nyt ja jatkossakin lähinnä jalostavaan teollisuuteen, mutta suoramyyntiä harjoittavien emolehmätilojen osuus oli 27%. Emolehmätiloilla suoramyyntiä aiotaan myös lisätä (44% tiloista vuonna 2025). Emolehmätiloilla myös myynti ruokapiireille (3 % -> 8%) ja REKO-renkaille (10%->21%) tulee kasvamaan. Lampaanlihaa myy tiloista suoraan nyt 51% ja jatkossa 58% lammastiloista aikoo harjoittaa suoramyyntiä. 

Suoramyyntikanavista myynti tilalta on kaikissa tuoteryhmissä edelleen suosituin. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna myynti REKO-renkaiden kautta on vahvistunut kaikissa tuoteryhmissä ja REKOt ovat ruokapiirejä yleisempi myyntitapa. Verkkokaupan kautta ei tällä hetkellä myydä oikeastaan muuta kuin vähäisiä määriä lampaan- ja sianlihaa. Verkkokaupalla ei nähty kasvavaa roolia myöskään jatkossa.

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 6% tiloista, kasvua edelliseen tutkimukseen on tullut 1%:n verran. Näitä tiloja oli eniten Ahvenanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun edellisessä tutkimuksessa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä oli eniten Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Luomukasvitiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti ovat selvästi yleisempiä verrattuna tavanomaisiin tiloihin (6%<11% tiloista) ja luomukotieläintiloilla vielä yleisempää. Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat ovat suhteellisen pieniä (5-20 ha), mutta lähivuosina ennakoidaan lisäystä tapahtuvan erityisesti kokoluokassa 5-50 ha. Tiloilta löytyy myös investointihalukkuutta: yli tuhat maatilaa suunnittelee investointeja elintarvikkeiden jatkojalostus- ja myyntitiloihin. Eniten investointisuunnitelmia on kasvi- ja emolehmätiloilla. Suurimmiksi laajennusinvestointien esteiksi mainittiin tuotannon heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koulutus- ja neuvontatarpeita. Eniten kaivattiin apuja markkinointiin, suoramyyntiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyen.

”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” –selvitys on osa laajempaa Maatilojen kehitysnäkymät 2015 –tutkimusta*. Sen mukaan maatilojen lukumäärän alenema jatkuu 2 v. takaiseen tutkimukseen nähden loivemmin. Vuonna 2025 tiloja on noin 36 100 ja keskikoko yltää 64 hehtaariin. Vaikka kannattavuusnäkymät olivat keväällä paremmat kuin kaksi vuotta aiemmin, kotieläintuotannosta luopuu selvästi yli kolmannes; maitotiloista puolet. Useimmat lopettavat kotieläintilat jatkavat kasvintuotannossa ja kokonaispeltoala pysyy ennallaan noin 2,3 milj. hehtaarissa. Tilojen lopettamistahti kiihtyy vuosien 2022-25 välillä.

Kannattavuutta haetaankin maatalouden ulkopuolelta. 51% tiloista harjoittaa muuta yritystoimintaa koneurakoinnin, polttopuun tai hakkeen myynnin ja elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin ollessa yleisimmät yritystoiminnat. Elintarvikkeiden jalostus ja myynti on kasvattanut hieman osuuttaan kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, kun taas esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalveluiden tarjonnan määrä on hieman vähentynyt. Maatalouden heikkoa kannattavuutta paikataan myös palkkatyöllä, sillä 31% pääasiallisista viljelijöistä ilmoitti käyvänsä tilan ulkopuolella töissä täysipäiväisesti, 8% osa-aikaisesti ja 9% satunnaisesti.

*Maatilojen kehitysnäkymät 2025 –tutkimus on laaja erilaisia tiloja ja tuotantosuuntia kattava tutkimus (n=4 442). Koko tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-ulotteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala vuoden 2017 tukihaun mukaisilla tiedoilla (MMM/MAVI). Tiedot kerättiin internetkyselyllä maalis-huhtikuussa 2018 ja tutkimus valmistui kesäkuun lopussa.

Tekstin poimi tutkimusaineistosta + kuva: Kirsi Viljanen

Kesäherkkuja myös REKOn kautta!

Kuvituskuva: MMM:n kuva-arkisto

Thomas Snellmanin Suomeen tuoma ja meidän käytänteihin soveltama REKO (Rejäl konsumption) on ollut yksi lähiruoan lähiajan menestyneimmistä kärjistä. Toiminnan räjähdysmäinen kasvu osoittaa sen, että kuluttajat kaipaavat lähellä tuotettua ruokaa, haluavat kohdata ruoan tuottajan kasvoista kasvoihin ja ovat valmiita näkemään vaivaa hankkiessaan ruokaa. REKO ei toimisi ilman toimintaan sitoutuneita tuottajia, jotka saavat tuotteilleen parempaa kannattavuutta välikäsien jäädessä pois - olkootkin, että toiminta vaatii myös tuottajilta paljon uudenlaisen myynti- ja jakelukäytännön vuoksi. Toiminta kattaa tällä hetkellä 130 REKO-rengasta ja lähes 180 000 kuluttajaa, joten ihan pienestä ilmiöstä ei voida enää puhua. Turhaan ei siis vuoden 2015 lähiruokateko -kilpailun voitto mennyt Snellmanille! Kts. tästä lisää ao. kilpailusta.

REKO-toiminnan kantavia periaatteita ovat alusta lähtien olleet paikallisuus, oman tuotannon tuotteiden myynti, jälleenmyyntikielto, avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka velvoittavat tuottajaa kertomaan tuotteistaan ja tuotantotavoistaan, eettisyys ja luomupainotteisuus. Ja selvää on, että ulkomaista alkuperää olevat tuotteet kuuluvat ihan muualle kuin REKO-renkaassa myytäväksi, vaikka ne omalla alueella olisikin jalostettu. Periaatteita käydään jatkuvasti läpi REKO-renkaiden ylläpitäjien kesken, jotka myös vastaavat siitä, että toimijoilla on tiedossa ao. periaatteet ja alan yhteistyössä laatimat ohjeet.

REKO-jakotapahtuma talvisessa illassa. Kuva: Jonas Harald / Dynamo Yritystalo

REKO-toiminta on suomalainen innovaatio siitä, miten lähiruokaa voi myydä ilman raskasta byrokratiaa tai järjestelmiä. Elintarvikelainsäädäntöämme kritisoidaan, mutta siinä on myös paljon joustoja pienimuotoisesti paikallismarkkinoille toimittaville. REKO-toiminnan kehittäjät ovat hienosti osanneet hyödyntää ja ohjeistaa nämä joustot niin tuottaja- kuin kuluttajaystävälliseksi. Kun tuottaja itse vastaa Facebookissa myynnistä, ja tuotteiden kuljettamisesta jakopaikalle, säästytään jo paljolta byrokratialta eikä esimerkiksi kuljetuksiin isompien autojen osalta tarvita ammattiliikennöintilupaa tai erillisiä ilmoituksia kuljetusten sisältyessä toimijan alkutuotantoilmoitukseen. Ja kun elintarvikkeita myydään vain ennalta tilattu määrä, säästytään muuten pakolliselta jakopaikan elintarvikeviranomaiselle tehtävästä ennakkoilmoitukselta liikkuvasta elintarvikehuoneistosta samalla kun hävikin määrä pienenee toimitusten ollessa juuri ennakkotilatun mukaisia. Facebookin kautta tehtävät tilaukset ovat kevyt tapa tilausten hallinnointiin, ja ilmaisalustaa käytettäessä säästyy myös rahaa esimerkiksi verkkopohjaisiin räätälöityihin tilausjärjestelmiin verrattuna.

REKO-toimintamme on myös noteerattu maailmalla, ja ensimmäiset ulkomaalaiset REKOt on perustettu Tukholman lähistölle. Vaikka idea toimintaan haettiin Ranskasta, niin nyt sieltä käydään Suomessa ihmettelemässä, miten me olemme onnistuneet saamaan toiminnan niin helpoksi ja joustavaksi. Myös EU:n komissio nostaa Suomen REKOa esiin hyvänä mallina lyhyistä, väliportaattomista jakeluketjuista. Olen ylpeä siitä, että voimme tässäkin asiassa toimia esimerkkinä muille.

Lähiruoan kulta-aika on käsillä ja sesonginmukaiset kesäherkut täyttävät REKOnkin myyntilistat. Levitetään edelleenkin tietoa REKOsta, jotta se tavoittaa myös sankoin joukoin maakuntiin lomille suuntaavat kesälomalaiset! Oman alueesi REKO-renkaan löydät Facebookista REKO Lähiruokarengas -ryhmästä .

Teksti: Kirsi Viljanen