Lähiruokaohjelma

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ELO-säätiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ELO-säätiö. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Innostavaa, osallistavaa, laadukasta kouluruokailua omalla PopUp -viikolla - ja jokainen muukin päivä!

Kuva: Nuorten Akatemia / Oma Valinta -hanke


Tällä hetkellä vietetään ELO-säätiön koordinoiman Kouluruokailuverkoston ja Nuorten Akatemian Oma valinta -hankkeen yhteistä Kouluruokailun PopUp -viikkoa. Kouluruokailun PopUp -viikon tavoitteena on kouluruokailun kehittäminen oppilaita osallistavilla tavoilla, uusista kouluruokailusuosituksista innostuminen sekä koulujen hyvien käytäntöjen jakaminen. Teemaviikolla nostetaan esiin kouluruokailua eri näkökulmista. Teemaviikon tempauksista nousseet ajatukset ja onnistuneet kokeilut voidaan siirtää koulun jokapäiväiseen toiminta- ja ruokailukulttuuriin. 
 
Maa- ja metsätalousministeriö ei tehnyt PopUp-viikolle mitään omaa tempausta tms. mutta kouluruokailun kehittämisen taustalla olemme olleet monessakin mahdollistajan roolissa. Näistä muutama nosto seuraavaksi.

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädännön lisäksi ravitsemussuositukset, ja erityisesti kouluruokailusuositukset. Näitä laatii Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, joka on MMM:n alainen asiantuntijaelin. Koska kouluruokailu on hieno suomalainen innovaatio, jonka ilosanomaa haluamme viedä kaikkialle maailmaan, niin MMM resurssoi myös englanninkielisen version alkuvuodesta julkaistulle uudelle kouluruokailusuositukselle. Englanninkielinen suositus palvelee myös yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa omaa väestöämme tietotaito -viennin lisäksi. MMM rahoittaa myös ao. suositusten jalkauttamista. 

Kouluruokailua ja laajasti koko kouluympäristössä tapahtuvaa ruokakasvatusta perää myös uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden jalkauttamiseen MMM rahoitti Edu.fi -sivustolta löytyvän Ruokataju -opetusmateriaalin opettajien tueksi.

Kouluruokailu on tärkeä hetki oppilaiden päivässä, joka ei ole pelkkää ravitsemista ja tankkausta. Kouluruokailun pitää olla rauhoitettu tuokio koulupäivän keskellä, jolloin nautitaan maukas, ravitsemuksellisesti tasapainoinen ja vastuullinen ateria yhdessä koulukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa. Tuokion onnistuminen on pitkälti kiinni ravitsemuspalveluiden henkilökunnasta, joka meillä Suomessa on hyvin koulutettua ja ammattiylpeydellä työnsä tekevää. Kouluruokailusuosituksiin vahvasti liittyvä ajatus yhdessä syömisestä ja oppimisesta osana ruoan arvostuksen lisäämistä ja ruokakasvatusta on mukana myös hallituksen helmikuussa 2017 eduskunnalle antamassa ruokapoliittisessa selonteossa.

Ravitsemushenkilökunnan täydennyskoulutuksia on toteutettu eri keinoin, esim. MMM:n rahoittamilla hankkeilla ja ostopalveluilla kouluttajinaan mm. Edutaru ja Primedu. Edelläkävijäkouluille Ammattikeittiöosaajat ry on MMM:n varoin kehittänyt Kouluruokadiplomin, jonka kautta halutaan kehittää ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävää ruokapalvelua. MMM on ollut resurssoimassa myös Ruokatieto ry:n Ruokavisa- ja Kouluagentti -toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

MMM:n hallinnonalan kautta on jo pitkään rahoitettu EU:n koulumaitojärjestelmää, joka nyt on laajentumassa kattamaan myös kouluhedelmät. Kts. MMM-tiedote tästä. Järjestelmän tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisätä ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Uuden järjestelmän kautta Suomi tavoittelee myös eri poliittisissa asiakirjoissa asetettuja luomun edistämisen tavoitteita tiettyjen luomutuotteiden saadessa korkeampaa tukea hankittaessa niitä kouluihin.

Kouluruokailuteeman lisäksi MMM on vuosien varrella rahoittanut useita lasten ja nuorten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Niihin voit tutustua esimerkiksi Laatuketjun ja Mavin sivuilla.  


Kuva: SREn kuva-arkisto, kuvaaja: Jaakko Martikainen



Hyvää kouluruokailun PopUp-viikon jatkoa! Muistetaan myös arvostaa kouluruokaamme ja -ruokailuamme aivan joka päivä! Kouluruokailu on ainutlaatuisen hieno innovaatio, joka on siivittänyt lapsiamme kasvun ja oppimisen tielle jo lakisääteisesti yli 70 vuoden ajan, ja sitäkin ennen jo vapaaehtoisesti tarjottuna. Ollaan ylpeitä tästä!

Teksti: Kirsi Viljanen






 





torstai 19. tammikuuta 2017

Ruisleipä Suomen #kansallisruoka



ELO-Säätiön ja MTK:n viime vuonna käynnistämä #kansallisruoka -äänestys sai tänään Matka2017 -messuilla huipentumansa, kun kansan ja raadin valinta Suomen kansallisruoaksi julkistettiin. Ja ruisleipähän se oli!

Kaikkiaan prosessi keräsi 50 000 suomalaista ehdottamaan ja äänestämään Suomen kansallisruokaa. ELO-Säätiön johtaja Seija Kurunmäki kertoi myös, että ehdotettuja ruokalajeja oli yli 1000. Jos kuka kehtaa vielä väittää, että meillä on ohut ruokakulttuuri, niin voi katsoa peiliin, ja luvata perehtyä asiaan vähän tarkemmin!


Ruisleipä on itse asiassa itsestäänselvyys valinnaksi. Ruis ja siitä tehty leipä ovat aina kuuluneet ruokakulttuuriimme. Ruis soveltuu viljeltäväksi pohjoisissa olosuhteissamme, se on terveellistä ja siitä tehtävä leipä on hyvää ja säilyvää. Ruis on myös osa sielunmaisemaamme, joka on päässyt lauluihimme, runoihimme.. Kukapa ei tuntisi lämpimää läikähdystä, kun kuulemme esimerkiksi sanat: "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu..."

Huippukokki ja raadin jäsen Henri Alen omassa puheenvuorossaan korosti, että ruisleipä on paras valinta kuvaamaan suomalaisuutta ja kaikkea mitä osaamme. Hän myös harmitteli, miten oman sukupolvensa kokit ovat unohtaneet rukiin ja ruisleivän. Hän peräsi kokeilta ymmärrystä nähdä se, joka on meitä lähellä ja joka kiinnostaa esimerkiksi matkailijoita suunnattomasti.


Lisää kansallisruoka -äänestyksestä voit lukea ELO-Säätiön sivuilta.

Raadin jäseniltä kerättiin ruisleipään liittyviä tarinoita. Ohessa on oma tarinani:



Kesällä yksi elämäni kulmakivistä, iäkäs kummitätini, nukkui pois. Monien lämpimien muistojen joukosta nousee esiin hänen luonaan lapsuudessa vietetyt kesälomat ja niiden sateiset päivät. Silloin esiin kaivettiin kummisetäni tekemä iso taikinatiinu, ja aloimme yhdessä tehdä ruisleipää. Muistan monet kerrat vaivanneeni raskasta, hyvältä tuoksuvaa taikinaa, josta sitten yhdessä taputtelimme leipiä, ja minä sain tehdä leipiin reiät vanhalla lehmänsarvella. Oi sitä tuoksua, joka leivinuunista levisi keittiöön leipien paistuessa kuumalla arinalla! Ja se maku, kun paksu voikerros suli kuuman ruisleipäpalasen päälle, ja sai haukata ensimmäisen palan!  Nämä hyvät muistot kantavat läpi elämän, ja antavat pohjaa sille ruuan arvostukselle, joka on oman työnikin johtolanka.


Lisää tarinoita voit lukea täältä. Kerro sinäkin oma ruisleipääsi liittyvä tarina laittamalla se someen #minunruisleipäni -tägäyksellä.

Kiitos te kaikki, jotka olitte mukana kansallisruoka -prosessissa, erityisesti voimanaiset Seija Kurunmäki/ELO-Säätiö ja ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi/MTK! Maa- ja metsätalousministeriö on mielellään tässäkin prosessissa mukana nostamassa suomalaisen ruoan arvostusta ja lisäämässä keskustelua ruoasta ja sen alkuperästä sekä ruokakulttuuristamme!


Kuva: MTK:n Kasvutarinoita -sivuilta: http://www.kasvutarinoita.fi/ajankohtaista-uutiset/ruisleip-on-suomen-kansallisruoka

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

torstai 17. maaliskuuta 2016

Vuoden kokki ja tarjoilija -kilpailu loppusuoralla!

ELO-säätiö järjestää Vuoden kokki - ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut Gastro Helsinki -messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 17.-18.3.2016. Kilpailun suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka avasi kilpailun torstaina aamupäivällä.

Kilpailua on järjestetty vuodesta 1995 lähtien, tuolloin voittajaksi valikoitui Pekka Terävä, joka toimii tämän vuotisenkin kilpailun tuomaristossa. Kilpailun tarkoituksena on paitsi kehittää alan ammattilaisten ammattitaitoa, mutta ennen kaikkea lisätä alan arvostusta. Kilpailu toimii myös ponnahduslautana kansainvälisiin kilpailuihin, joista viimeisimmässä pohjoismaisessa kilpailussa Suomi saikin Vuoden parhaan nuoren kokin ja tarjoilijan kultamitalit ja Vuoden kokin hopeaa.

Vuoden Kokki -kilpailijat. Kuva: ELO-säätiön kuvapankki

Vuoden Tarjoilija -kilpailijat. Kuva: ELO-säätiön kuvapankki




Semifinaalin kisakeittiöissä kävi kova kuhina 2-tuntisen kokkauksen aikana, ja kisaa käytiin minuutintarkalleen kelloa vastaan. Kaikki annokset valmistuivat kuitenkin ajallaan.



Tarjoilijakilpailijoiden kisaan kuului muun muassa annosten tarjoilua, drinkkien valmistusta ja jälkiruoan liekitys ja tarjoilu kilpailutuomareiden tiukkojen katseiden seuratessa joka liikettä.





Itselläni oli kunnia olla mukana semifinaalin asiakaspöydässä, jota isännöi ELO-säätiön ja kilpailujen yhteistyökumppani Torres. Oman pöytäni kilpailijat olivat Simo Pietarinen (Son of a Punch, Helsinki) ja Noora Sipilä (ravintola Kaskis, Turku).


Pöydän koristelussa oli käytetty hienosti luonnonantimia, kuusen havuja käytettiin apuna myös pääruoan valmistuksessa!

Annokset olivat upeita ja maut kohdillaan!

Kylmäsavulohiruusuke, perunasalaattia ja keittiömestarin kastiketta

Peuran lapaa, punajuurta, perunapyrettä, krassia, luonnonkukkia ja muuta herkkua
Simo Pietarinen annostelemassa kastiketta pääruoka-annoksiin



Noora Sipilän kilpailuun kuului myös jälkiruoan (liekitetty Crepe Suzanne) valmistus ja tarjoilu.


Paitsi että annokset olivat herkullisia niin opin päivästä paljon. Kisakeittiöitä läheltä seuratessa ei voi kuin kunnioittaa kokkiemme raudanlujia hermoja ja kovaa ammattitaitoa, kun annokset valmistuivat ajallaan ja esillepano oli makujen lisäksi kohdillaan kovan kisapaineen alla. Tarjoilijat selviytyivät tilanteista kuin tilanteista mallikkaasti ja ystävällisesti. Seurasin erityisellä mielenkiinnolla kisa-alueella koko ajan liikkuneita tuomareita, jotka rekisteröivät tarjoilijakilpailijoiden joka liikkeen ja eleen.

Päivän päätteeksi tuomaristot valitsivat 5 finalistia viimeisen kisapäivän finaaliin. Finalistit ovat:
Vuoden Kokki -kilpailu: Teemu Boman Ravintola Palacesta, Mikko Kaukonen Food Camp Finlandista, Toni Kostian Grönistä, Simo Paalanen Ravintola Olosta, ja Anssi Riihimäki Ravintola Olosta. Vuoden Tarjoilija 2016 –tittelistä kilpailevat Niina Hakolahti Ravintola Palacesta, Taneli Lehtonen Ravintola Murusta, Ronny Malmberg Farangista, Matias Pietarinen Ravintola Teatterista ja Satu-Paula Vilhunen Ravintola Mustasta.

Vielä ehdit tunnelmaan mukaan! Tule seuraamaan kovatasoista finaalia 18.3.16 Messukeskukseen! Voittaja julkistetaan omassa juhlassaan vielä perjantai-iltana.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita