Tänään 24.10.2024 liputetaan YK:n päivän kunniaksi. YK voi sinällään tuntua kaukaiselta, mutta jos miettii sitä esimerkiksi sen kestävän kehityksen tavoitteiden (17 kpl) ja niiden alatavoitteiden (169 kpl) kautta, huomaa miten monet niistä koskettavat meitä kaikkia.
Maa- ja metsätalousministeriö (jatkossa MMM) oli ministeriöistä ensimmäinen, joka sisällytti ao. tavoitteita strategiaansa.
Oheen olen alatavoitteiden kautta kerännyt esimerkkejä, mikä on MMM:n rooli - ja millä toimenpiteillä - edellä mainittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Ei nälkää
Maa- ja metsätalousministeriön ja koko hallinnonalan työn tarkoituksena on turvata Suomessa kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä. MMM:n keinoja tähän on muun muassa lainsäädäntö, erilaiset tuki-instrumentit, neuvonta ja valvonta.
Markkinahinnat kattavat vain osan maataloustuotteiden korkeista tuotantokustannuksista Suomessa, joten tuotannon säilyminen pohjoisissa olosuhteissa edellyttää tukemista. Tukien ja avustusten tarkoituksena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuulliset kuluttajahinnat, tuotannon säilyminen koko maassa ja maaseudun elinvoimaisuus.
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta hallinnoidaan MMM:n hallinnonalalla. Alueelliset ja paikalliset toimijat ovat keskeisiä CAP-suunnitelman toimeenpanossa ja tavoitteiden toteutuksessa. Suomen CAP-suunnitelma on merkittävä suomalaisen maatalouden ja maaseudun elinvoiman mahdollistaja. Suunnitelman keskeisinä tavoitteina on muun muassa varmistaa maanviljelijöille kohtuulliset tulot ja parantaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ottaen huomioon ilmasto- ja ympäristötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä monipuolistaa maaseudun yrityskantaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä.
 |
| MMM:n poronhoitolainsäädäntö mahdollistaa poronhoitoalueella sen perinteisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen maanomistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. Kuva: MMM:n kuva-arkisto, kuvaaja: Antero Aaltonen. |
Suomen maa- ja metsätaloudelle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Maatalouden geenivarat, viljelykasvilajikkeet ja kotieläinrodut ovat elintarviketurvamme perusta. Luonnonvaraisten metsäpuiden ja kalojen perinnöllinen monimuotoisuus on niiden elinkykyisyyden ja hyödyntämisen edellytys. Maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraneuvottelukunta toimii MMM:n geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevien asioiden valmistelun asiantuntijaelimenä. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi geenivaraohjelmia. MMM osallistuu myös Pohjoismaiden ministerineuvoston NordGenin toimintaan.
 |
| Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on ainoastaan Suomessa elävä alkuperäisrotu. Kuvaaja: Kirsi Viljanen. |
Suomessa päävastuu kauppapolitiikasta on ulkoministeriöllä. Politiikka liittyy kuitenkin usein läheisesti MMM:n toimialaan, ja ministeriö osallistuu siksi aktiivisesti sitä koskevaan valmisteluun mm. EU-jaostojen kautta. Taloudellisia ulkosuhteita ja kansainvälistymistä edistäviä toimia vahvistaa Team Finland –verkosto, jonka osana MMM omalta osaltaan edistää hallinnonalansa tuotteiden, osaamisen ja palvelujen vientiä.
Kauppapolitiikalla vaikutetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin ja viennin ehtoihin sekä tukia koskeviin sääntöihin, jotka ohjaavat maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Kauppapolitiikka nojaa pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin, ja se kuuluu maatalouspolitiikan tavoin EU:n kompetenssiin.
Tuottajien neuvotteluvoima on heikko markkinaehtoisessa ruokajärjestelmässä. Tähän puuttumiseksi MMM:ssä on valmisteltu muun muassa elintarvikemarkkinalain muutosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu hallituksen esitystä, jolla varmistetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun riittävät tiedonsaantioikeudet. Tämä on nyt eduskunnan käsittelyssä. Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan laajemmin elintarvikemarkkinalainsäädännön muutostarpeita ja tehdään tätä koskevat muutosehdotukset. Myös hankintalain muutostyö on käynnissä. Lisäksi MMM rahoittaa Kuluttaja- ja kilpailuviraston käynnissä olevaa selvitystä, jossa tarkastellaan elintarvikemarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailusuhteita. MMM on myös asettanut työryhmän pohtimaan elintarvikemarkkinoiden tilastointia.
 |
| MMM:n alainen Ruokavirasto vastaa vähävaraisille tarkoitetun ESR+ -rahastosta myönnettävän aineellisen muun muassa elintarvikkeiden ostoon liittyvän avun hallinnoinnista. Kuva: MMM:n kuva-arkisto. |
Puhdas vesi ja sanitaatio
Vesi on elämämme perusehto. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017) määrittelee vesihuollon turvaamisen strategiseksi tehtäväksi, josta MMM on päävastuussa. Vedenhankinta poikkeusoloissa varaudutaan turvaamaan valmiuslain nojalla.
MMM vastaa myös vesihuoltolainsäädännön valmistelusta. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata terveydellisesti ja muutenkin moitteettoman talousveden riittävä saanti kohtuullisin kustannuksin sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.
Vastuullista kuluttamista
Suomen tavoitteena on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. MMM:n alainen tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus (jatkossa LUKE) on kehittänyt elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän sekä laatinut kansallisen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän tiekartan. Kts. lisää.
MMM on rahoittanut jo vuosien ajan useita ruokahävikin vähentämiseen liittyvää hanketta kuten Kuluttajaliiton Hävikkifoorumia ja Hävikkiviikkoa ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Älä ruoki hukkaa –hanketta.
 |
| Kuva: MMM:n kuva-arkisto. |
Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin 9.9.2020. Strategian tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. MMM edistää hankintastrategian tavoitetta kestävästä ruokajärjestelmästä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä. Strategian mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita, kuten hyviä viljelymenetelmiä, eläinten hyvinvointia, ja elintarviketurvallisuutta, tukien samalla hyvää ravitsemusta ja terveyttä. MMM on rahoittanut useiden vastuullisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden oppaiden sekä vastuullisuuskriteerien laadintatyötä, johon se myös itse on aktiivisesti osallistunut. MMM on myös asettanut työryhmän jatkokehittämään elintarvikkeiden vastuullisuuskriteerejä.
Ilmastotekoja
Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumistyön koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopeutuminen koskettaa kuitenkin kaikkia ministeriöitä ja hallinnonaloja ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lähtökohta on jo pitkään ollut, että sopeutuminen sisällytetään hallinnon- ja toimialojen normaaliin suunnitteluun ja toimintaan. Lisäksi yhteistyö julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kehittyy jatkuvasti.
MMM on rahoittanut toimijoiden maakäyttösektorin ilmasto-osaamisen kasvattamiseen ja tiedon välitykseen liittyviä hankkeita osana Hiilestä kiinni –kokonaisuutta.
Vedenalainen elämä
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta rahoitetaan kalatalouden kehittämis- ja investointihankkeita, jotka voivat liittyä kestävään kalastukseen, vesiviljelyyn, kalan jalostukseen ja kalakauppaan sekä kalatalouden ympäristötoimiin. Rahastosta rahoitetaan myös meripolitiikkaa, kalastuksen valvontaa ja kalatalouden tiedonkeruuohjelmaa.
Silakan ja kilohailin kaupallinen kalastus troolilla ja rysällä sekä kaikki kaupallinen lohenkalastus edellyttää toimijakohtaista kalastuskiintiötä, jota haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. MMM säätelee myös esimerkiksi Tenon alueen lohenpyyntiä. MMM:n hallinnonala vastaa myös jokaista vapaa-ajan kalastajaa koskevasta muuta kuin onkimista ja pilkkimistä koskevasta kalastuksenhoitomaksusta.
 |
| MMM:n alainen tutkimuslaitos LUKE teki kalakantojen uhanalaisuusarvioinnin, joka valmistui 2019. Kuva: MMM:n kuva-arkisto. |
MMM:n eri tukimuotojen kautta voidaan tukea ravinnekuormitusta valuma-alueilla vähentäviä toimenpiteitä. Myös Hiilestä kiinni –ohjelmassa on etsitty ratkaisuja valuma-alueiden ongelmiin.
Maanpäällinen elämä
MMM:n tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta niin metsissä, pelloilla kuin vesiympäristöissä, kts. lisää.
MMM:n metsälainsäädäntö määrittelee kestävän metsätalouden käytännöt tarkoituksenaan edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsien suojeluun ja monimuotoisuuteen liittyviä infograafeja löydät täältä.
 |
| MMM:n valmistelema uusi eläinten hyvinvointilaki antaa avaimia laittoman eläinten tuonnin ehkäisemiseen. Kuva: MMM:n kuva-arkisto. Kuvaaja: Pekka Väisänen. |
METSO-, Helmi- ja Nousu –ohjelmien rahoituksilla on ennallistettu elinympäristöjä ja parannettu luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajeista säädellään sekä EU:n että kansallisella tasolla. MMM lukuisten kumppaneiden kanssa ylläpitää vieraslajit.fi –sivustoa, jossa on tietoa eri vieraslajeista ja sen kautta voi myös ilmoittaa omat vieraslajihavainnot.
Terveyttä ja hyvinvointia
MMM on asettanut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), jonka tehtävänä on edistää kansalaisten hyvää ravitsemusta. VRN vastaa kansallisten koko väestöä, mutta myös eri väestöryhmille tarkoitettujen ravitsemussuositusten laadinnasta ja päivityksistä.
MMM on merkittävä maaseutukuntien liikuntapaikkojen rahoittaja: esimerkiksi ohjelmakaudella 2024-2020 maaseutuohjelman varoin rakennettiin yli 600 ulkoliikuntapaikkaa, kts. lisää. Myös nykyisellä ohjelmakaudella on mahdollista toteuttaa liikuntaa edistäviä hankkeita.
 |
| Ruokavirasto toimii aktiivisesti zoonoosien estämiseksi Suomessa. |
Edullista ja puhdasta energiaa
CAP-suunnitelman toimenpitein voidaan rahoittaa muun muassa maaseutuyritysten uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen ja maatiloilla energiantuotantoon, energian säästöön tai energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä investointeja.
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Vaikka alkutuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle 2 %, on sen merkitys kokoaan suurempi: alkutuotanto ja elintarvikesektori työllistävät suoraan ja välillisesti kaikkiaan noin 320 000 henkilöä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 19 miljardia euroa vuodessa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Suomen CAP-suunnitelman kautta voidaan edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta, luoda uusia työpaikkoja ja innovoida uutta. Edellisellä ohjelmakaudella maaseuturahoituksella syntyi noin 12 000 uutta työpaikkaa ja yritystoiminnan aloitti tai sitä edelleen kehitti noin 6 500 maaseutuyritystä.
MMM laati elintarvikealan toimijoiden kanssa vuonna 2019 julkaistun elintarvikealan materiaalitehokkuus –sitoumuksen. Sen päivitetty laajempi versio koskee vuosia 2022-2026.
MMM on osallistunut aktiivisesti TEM:n työperäisen hyväksikäytön vastaisen työn ohjausryhmään ja työryhmään. Samoin MMM on ollut mukana kausityölain muutosta valmistelevassa työryhmässä. Siihen liittyen syksyllä 2024 annettiin hallituksen esitys, jonka muutosten tavoitteena on turvata ulkomaalaisten poimijoiden toimeentulo ja parantaa poimijoiden oikeuksien toteutumisen valvontaa.
MMM on CAP-suunnitelman kautta merkittävä kestävän matkailun kehittämis- ja investointitoimenpiteiden rahoittaja. MMM on myös tiiviisti mukana kansallisen ruokamatkailustrategian laadinnassa ja toimeenpanossa ml. kestävän ruokamatkailun oppaan päivitystyö.
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. MMM rahoittaa tutkimusta sekä MAKERA:sta että tutkimus- ja kehittämismomentilta sekä kehittämistä ja innovaatioita erityisesti CAP-suunnitelman toimin.
 |
| Toimintavarmat ja nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat uusia palveluja, joiden myötä maaseudun veto- ja pitovoima vahvistuvat. CAP-suunnitelman rahoituksella tuetaan kyläverkkojen rakentamista sellaisille alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu. Edellisellä ohjelmakaudella rahoitettiin noin 80 kyläverkkohanketta. Kuva: ©Maaseutuverkosto. Kuvaaja: Tomi Aho. |
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Yhteiskunnan perustietojärjestelmiin kuuluu kiinteistötietojärjestelmä, jonka kautta saadaan tiedot kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. MMM:n hallinnonala huolehtii lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpidosta valtakunnallisesti sekä kiinteistörekisterin ylläpidosta valtion vastuulla olevien alueiden osalta. Kiinteistörekisterin tietoja tuottavat Maanmittauslaitos sekä kiinteistörekisteriä pitävät kunnat asemakaava-alueidensa osalta.
Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmä muodostaa Suomeen uudenlaisen tietovarannon asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksista, panttauksista sekä rajoitusmerkinnöistä.
 |
| Kuva: MMM:n kuva-arkisto. |
Maaseutuohjelmasta on rahoitettu lukuisia kulttuuri- ja luontoperintöä edistäviä hankkeita, vastaavia voidaan rahoittaa myös kuluvalla ohjelmakaudella CAP-suunnitelman toimenpitein.
Valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyn perusteella MMM on asettanut Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan (MANE). MANE:n yksi työryhmistä on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä, jonka tavoitteena ja tehtävinä on muun muassa edistää resurssien lisäämistä myös kaupunkialueiden paikalliseen kehittämiseen sekä edistää maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan toimijoiden yhteistyötä.
