Maittavaa kouluruokaa - olkaa hyvä!

Kuva: kuva lainattu Cygnaeuksen koulun Twitter-tililtä

Minulla oli mahdollisuus tutustua turkulaisen Cygnaeuksen kouluun ja sen ruokakasvatukseen sekä onneksi myös kouluruokaan ja -ruokailuun.

Cygnaeuksen koulu sijaitsee Turun keskustassa ja sen alaluokilla on noin 480 oppilasta, henkilökuntaa on 40 henkilöä. Koulu on mukana erilaisissa kehittämisprosesseissa ml. HundrED-hanke. Cygnaeuksen koulu on useilla areenoilla nostettu usein esiin esimerkkinä hyvästä ruokakasvatuksesta. Oli mielenkiintoista päästä selvittämään asiaa ihan paikan päälle yhdessä epävirallisen, ELO-Säätiön koordinoiman kouluruokailu -verkoston kanssa.

Miten koululla on sitten onnistuttu? Yhtä ainoaa ratkaisua tähän ei ole, vaan koulu on rehtori Nicke Wulffin ohjaamana tehnyt lukuisia pieniä toimia ruokakasvatuksen eteen. Samalla kun nautimme todella maukasta koululounasta, kuulimme Wulffin kertomana, miten koululla toimitaan.

Lounaaksi raikkaita salaatteja ja maukasta broileri-perunavuokaa.

 

Rehtori Nicke Wulff vierellään Bettina Lindfors (vas.) ja Sini Garam ELO-Säätiöstä.

Koululla tarjoillaa vuosittain yli 90 000 lounasta, lisäksi siellä tehdään aamupalaa vanhempaintoimikunnan pyörittämään aamukerhoon sekä välipaloja. Koululla on Evan ja Danin luotsaama valmistuskeittiö, jossa rehtori käy joka aamu tervehtimässä. Keittiössä paitsi valmistetaan ruokaa, mutta myös leivotaan itse leipiä ja tarpeen mukaan pullaa ja muita herkkuja. Oppilaat pääsevät välillä mukaan leivontatalkoisiin, ja herkuista saa nauttia koko koulun väki. Opettajat käyvät syömässä yhdessä oppilaiden kanssa - tasavertaisina lounastajina, eivät vain valvojina tai omassa pöydässään istuen. Oppilaiden on edes maistettava jokaista ruokaa, ja ruuasta kiittäminen on automaattinen asia. Koulun kuudesluokkalaiset vastaavat vuorollaan astiahuollosta.

Hungry Birds -nimiseksi ristityn kouluravintolan viihtyisyyttä lisää nimen teemaan sopivat, Turun työkeskukselta tilatut pöntön malliset kaapit, jotka pitävät sisällään mm. leipäpisteet. Kukin ekaluokkalainen tekee ravintolan seinälle oman pöllö-hahmonsa, ja aikamoinen pöllöparvi vuosien mittaan seinille olikin kertynyt! Seiniä koristivat myös kauniit tekstiilit.

Lintuteema jatkuu myös uusissa FoodDuck'eissa, joiden myötä lasten aiemmin vaatimasta Oivariinista ollaan päästy eroon.

PLANTUI -kasvattamoissa kasvaa erilaisia yrttejä, joita oppilaat voivat napata omiin annoksiinsa mausteiksi.

Koulun ravintolassa järjestetään aina äitien- ja isänpäivinä suuren suosion saavuttaneet aamiaistarjoilut, mitkä osaltaan vahvistavat koulun ja kotien yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös varsinaissuomalaisten maatilojen kanssa: koululla tuottajat käyvät kertomassa työstään, ja välillä koululaiset tekevät tutustumisretkiä maatiloille. Ruokateema otetaan myös osaksi eri oppiaineiden opetusta.

Koululla korostetaan avointa tiedottamista ja viestintää, ja koulun arjesta kerrotaan muun muassa omalla twitter-tilillä.

Koululla ei ole mitään lisärahoitusta laadukkaaseen ruokaan ja ruokailuympäristöön tai erillisiin ruokakasvatustoimiin, vaan Wulff korosti toimien olevan arvovalinta, ja säästökohteet etsitään tarpeen mukaan muualta.

Wulff kiteytti koulun ruokafilosofian seuraavaan huoneentauluun:

• Ohjaa esimerkein
• Tiedota, tiedota, tiedota!
• Arvosta kouluruokaa, se on ainutlaatuista maailmanlaajuisesti!
• Kokeile ja testaa
• Keskity niihin henkilöihin ja toimiin, joihin voit vaikuttaa
• Pidä yhteyttä keittiöhenkilökuntaan
• Vaadi opettajilta ja muulta henkilökunnalta

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Innostavaa, osallistavaa, laadukasta kouluruokailua omalla PopUp -viikolla - ja jokainen muukin päivä!

Kuva: Nuorten Akatemia / Oma Valinta -hanke

Tällä hetkellä vietetään ELO-säätiön koordinoiman Kouluruokailuverkoston ja Nuorten Akatemian Oma valinta -hankkeen yhteistä Kouluruokailun PopUp -viikkoa. Kouluruokailun PopUp -viikon tavoitteena on kouluruokailun kehittäminen oppilaita osallistavilla tavoilla, uusista kouluruokailusuosituksista innostuminen sekä koulujen hyvien käytäntöjen jakaminen. Teemaviikolla nostetaan esiin kouluruokailua eri näkökulmista. Teemaviikon tempauksista nousseet ajatukset ja onnistuneet kokeilut voidaan siirtää koulun jokapäiväiseen toiminta- ja ruokailukulttuuriin. 
 
Maa- ja metsätalousministeriö ei tehnyt PopUp-viikolle mitään omaa tempausta tms. mutta kouluruokailun kehittämisen taustalla olemme olleet monessakin mahdollistajan roolissa. Näistä muutama nosto seuraavaksi.

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädännön lisäksi ravitsemussuositukset, ja erityisesti kouluruokailusuositukset. Näitä laatii Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, joka on MMM:n alainen asiantuntijaelin. Koska kouluruokailu on hieno suomalainen innovaatio, jonka ilosanomaa haluamme viedä kaikkialle maailmaan, niin MMM resurssoi myös englanninkielisen version alkuvuodesta julkaistulle uudelle kouluruokailusuositukselle. Englanninkielinen suositus palvelee myös yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa omaa väestöämme tietotaito -viennin lisäksi. MMM rahoittaa myös ao. suositusten jalkauttamista. 

Kouluruokailua ja laajasti koko kouluympäristössä tapahtuvaa ruokakasvatusta perää myös uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden jalkauttamiseen MMM rahoitti Edu.fi -sivustolta löytyvän Ruokataju -opetusmateriaalin opettajien tueksi.

Kouluruokailu on tärkeä hetki oppilaiden päivässä, joka ei ole pelkkää ravitsemista ja tankkausta. Kouluruokailun pitää olla rauhoitettu tuokio koulupäivän keskellä, jolloin nautitaan maukas, ravitsemuksellisesti tasapainoinen ja vastuullinen ateria yhdessä koulukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa. Tuokion onnistuminen on pitkälti kiinni ravitsemuspalveluiden henkilökunnasta, joka meillä Suomessa on hyvin koulutettua ja ammattiylpeydellä työnsä tekevää. Kouluruokailusuosituksiin vahvasti liittyvä ajatus yhdessä syömisestä ja oppimisesta osana ruoan arvostuksen lisäämistä ja ruokakasvatusta on mukana myös hallituksen helmikuussa 2017 eduskunnalle antamassa ruokapoliittisessa selonteossa.

Ravitsemushenkilökunnan täydennyskoulutuksia on toteutettu eri keinoin, esim. MMM:n rahoittamilla hankkeilla ja ostopalveluilla kouluttajinaan mm. Edutaru ja Primedu. Edelläkävijäkouluille Ammattikeittiöosaajat ry on MMM:n varoin kehittänyt Kouluruokadiplomin, jonka kautta halutaan kehittää ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävää ruokapalvelua. MMM on ollut resurssoimassa myös Ruokatieto ry:n Ruokavisa- ja Kouluagentti -toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

MMM:n hallinnonalan kautta on jo pitkään rahoitettu EU:n koulumaitojärjestelmää, joka nyt on laajentumassa kattamaan myös kouluhedelmät. Kts. MMM-tiedote tästä. Järjestelmän tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisätä ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Uuden järjestelmän kautta Suomi tavoittelee myös eri poliittisissa asiakirjoissa asetettuja luomun edistämisen tavoitteita tiettyjen luomutuotteiden saadessa korkeampaa tukea hankittaessa niitä kouluihin.

Kouluruokailuteeman lisäksi MMM on vuosien varrella rahoittanut useita lasten ja nuorten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Niihin voit tutustua esimerkiksi Laatuketjun ja Mavin sivuilla.  

Kuva: SREn kuva-arkisto, kuvaaja: Jaakko Martikainen

Hyvää kouluruokailun PopUp-viikon jatkoa! Muistetaan myös arvostaa kouluruokaamme ja -ruokailuamme aivan joka päivä! Kouluruokailu on ainutlaatuisen hieno innovaatio, joka on siivittänyt lapsiamme kasvun ja oppimisen tielle jo lakisääteisesti yli 70 vuoden ajan, ja sitäkin ennen jo vapaaehtoisesti tarjottuna. Ollaan ylpeitä tästä!

Teksti: Kirsi Viljanen






 

Vanhemmat ja koulu ruokakasvattajina

Kesä kääntyy pikkuhiljaa kohti koulujen alkua. Nyt on hyvä hetki pohtia, miten koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä voi kehittää ja toteuttaa tulevana lukuvuonna - myös ruokanäkökulmasta. Toivottavasti tämä oma pieni esimerkkini voisi toimia kimmokkeena, innoittajana ja mallina muillekin kouluille ja vanhemmille.

Toimin oman lapseni koulun vanhempaintoimikunnassa. Muutama vuosi sitten havahduimme siihen, että vaikka asumme keskellä vehreää maaseutua maatilojen läheisyydessä, eivät lapsemme tiedä alkutuotannosta ja ruoan juurista enää juurikaan mitään. Me vanhempina päätimme tehdä asialle jotain ja kysyimme alakoulultamme lupaa järjestää koulun alueella ns. alkutuotantopäivä. Saimme vapaat kädet ideoida ja toteuttaa päivä. Joukossamme on aktiiviviljelijöitä, joten aika helposti saimme kasaan mielenkiintoisen kattauksen siitä, mitä kunnassamme alkutuotantosektorilla tapahtuu.

Esite- ja korttiaineistoa saimme MTK:lta. Täältä meiltä töistä kiikutin viljaan liittyviä aineistoja, sillä meillä oli käynnissä samaan aikaan juuri sopivasti kauraan liittyvä kampanja. Toimme kotoamme kaikenlaista maatalouteen liittyvää rekvisiittaa, tulostimme seinille kuvia eri eläimistä ja kasveista, yläkoulun kotitalousluokasta saimme lainaksi lihanleikkuujulisteita ja maatalousoppilaitokselta "vasikan" ja "utareet". Materiaalit kokosimme teemoittain: viljat, puutarhakasvit, luonnontuotteet, erikoiskasvit, lampaat, maitotilan elämää, siat jne. Teemat kokosimme leikkimieliseksi radaksi, jota oppilaat kävivät läpi täyttäen samalla pisteisiin piilotettujen vihjeiden mukaan maatalousaiheista ristikkoa. Kutsuimme päivään myös naapurikiinteistön eskarilaiset. Otimme aktiivisesti yhteyttä lehdistöön ja saimmekin paikallislehden lisäksi paikalle tulemaan kahden naapurikaupungin seutulehtien toimittajat, samoin Maaseudun Tulevaisuus -lehden. Useiden teemapäivästä julkaistujen artikkeleiden avulla saimme toivottavasti innostettua muitakin kouluja suunnittelemaan omia päiviään.

Tässä kuvakerrontaa siitä, mitä päivän aikana koululla tapahtui.
 

Oppilaat saivat arvuutella isomman kurpitsan painoa, sen siirtämiseen tarvittiin kahden äidin voimat..

Lammaspisteellä oli esillä kuvia erirotuisista lampaista ja lampaiden lypsyasemasta. Lammastilayrittäjä Noora Tuominen yhdessä miehensä Amin kanssa esittelivät lampaan villan kehräystä ja lampaasta saatavia tuotteita.

Oppilaat saivat äänestää hassuinta perunaa, ja monenmoisia malleja sitä maasta olikin noussut!

 

Puutarhan satoa ja niistä tehtyjä säilykkeitä

 

Viljapisteeseen oli koottu erilaisia viljoja, palko- ja öljykasveja. Oppilaista suurin osa ei ollut koskaan maistanut viljanjyviä ja niitä popsittiinkin innokkaasti. Jokainen sai käsimyllyillä tehdä myös hiutaleita ja jauhoja, jotka sai kotiin pienessä pussissa sämpyläreseptin kera.

Kunnassamme testikasvatettiin kvinoaa ensimmäisenä Suomessa, tuolloin sille ei vielä ollut vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Esillä oli myös paikkakunnallamme viljeltyä kuminaa, soija- ja härkäpapua sekä valkolupiinia. Maissin koko hämmästytti.

Päivän suurimmaksi hitiksi muodostui lypsämisen harjoittelu. Maitotilayrittäjä Johanna Selenius opetti, miten utareet ensin puhdistetaan ja miten käsinlypsy tapahtuu. Hän oli tuonut paikalle myös lypsytilan arkeen kuuluvia tavaroita, koonnut näytöllä pyörivän tietoiskun ja tehnyt tuoreesta ternimaidosta uunijuuston. Seleniuksen tilalla juuri syntyneestä vasikasta tuli koulun oma kummivasikka, josta Johanna välittää kuvia ja kuulumisia aika ajoin oppilaille. Alkutuotantopäivässä oppilailta kerättiin vasikalle nimiehdotuksia.

Elävien rapujen näkeminen oli monelle uusi kokemus

Eskarilaiset vastailivat innokkaasti maatilan elämään liittyviin kysymyksiin

Salissa oli myös taukopaikka, jossa oppilaat saivat lukea maatalousaiheisia lastenkirjoa, tai ihan vain pötköttää jumppamatoilla

Ulkona oli esillä erilaisia maatalouskoneita, ja isännät saivat tunti toisensa perään kertoa niiden tekniikasta innokkaille kuuntelijoille

Päivä oli kertakaikkisen onnistunut ja rehtori ja opettajat antoivat siitä kiitosta vielä pari vuotta sen jälkeenkin. Itse haluan kiittää koulun henkilökuntaa siitä, että me vanhempina saimme tämän mahdollisuuden. Paras kiitos päivästä oli mielestäni oppilaiden suhtautuminen. Alun perin ajatukseni oli, että kukin luokka olisi vuorollaan tilassa noin tunnin, mutta loppujen lopuksi kaikki luokat olivat siellä käytännössä koko perjantaisen päivän. Oppilaat olivat aidosti innoissaan, todella kiinnostuneita ja kyselivät paljon. Kuvaavaa oli, että koulutaksin kuljettaja joutui hakemaan kuutosluokkalaisia poikia tapahtumapaikkana toimineesta liikuntasalista viikonlopun viettoon - millään eivät olisi halunneet vielä lähteä kotiin!

Tärkeintä on muistaa, että kaiken on tapahduttava koulun ehdoin. Henkilökunnan kanssa on sovittava asiat ja aikataulutukset hyvissä ajoin, selvitettävä vakuutukset ym. Ja varauduttava muutoksiin. Koulullemme piti tulla myös esimerkiksi puimuri, mutta yllätyksellisten yöpakkasten mukanaan tuoma musta jää tien pinnassa ei houkutellut lähteä puimurin kanssa paikalle liukastelemaan.

Kannustan kaikkia, joilla tähän on mahdollisuus, toteuttamaan yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia teemapäiviä ja kertomaan omasta työstään. Sen kummempia pedagogisia taitoja ei tässä tarvita, riittää kunhan on iloinen ja avoin mieli lasten kysymyksille!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen