Vuoden 2026 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

Olen jo monena vuodenvaihteena käynyt läpi erilaisia raportteja ja artikkeleita seuraavan vuoden ruokailmiöistä ja -trendeistä. Niin nytkin ja ohessa niistä koontia.

S-ryhmän uutisessa 2026 trendit perustuvat toteutuneeseen myyntidataan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. S-ryhmän lokakuisen asiakastutkimuksen mukaan 56 % vastaajista tuntee vuonna 2024 uudistetut ravitsemussuositukset ja 37 % vastaajista kertoo tehneensä muutoksia ruokavalioonsa suositusten pohjalta. Suositusten vaikutus näkyy muun muassa leikkelemyynnin vähenemisenä ja kasvisten myynnin lisääntymisenä. Proteiinilähteet monipuolistuvat ja esimerkiksi tofun ja raejuuston myynti on kasvanut selvästi. Arjen kiirettä helpottamaan halutaan valmiita ratkaisuja ja esimerkiksi ruokapakasteiden, irtoleipomotuotteiden ja pakastepizzojen myynti noussut. Helpotusta arkeen tuo myös valmiiksi pestyt, pilkotut ja raastetut kasvikset. Ruuan ostaminen verkosta on nopeassa kasvussa ja ruokarobottikuljetusten osuus kaikista tilauksista on peräti 20 %. Juomisen trendeissä jatkuu hyvinvointi ja alkoholittomuuden kasvu. Nousussa on urheilu- ja hyvinvointijuomat (+11 %) ja kasvipohjaiset ruokajuomat (+4 %) kaurajuomien kasvun ollessa 5%. Huolestuttavaa on energiajuomien myynnin kasvu (+12 %).

Euromonitorin katsaus jakaa vuoden kuluttajatrendit neljään kategoriaan. Comfort zone -trendissä kuluttajat etsivät rauhaa ja hallinnan tunnetta globaalin epävarmuuden keskellä. He haluavat yksinkertaistusta, emotionaalista turvaa ja tasapainoa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee realistisiin ja tarkoituksellisiin kulutusvalintoihin keskittyvä saavutettavissa oleva prioriteetti. Kuluttajat kaipaavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä, myös ruoasta. Tuotteet, jotka tarkoituksellisesti vaikuttavat aisteihin, kuten rauhoittavat tuoksut tai hyvää mieltä tuovat maut herättävät positiivisia tunteita. Tähän käytetään usein kasviperäisiä aineita, kuten kamomillaa tai sitruunaa. Fiercely Unfiltered -trendissä kuluttajat haluavat aitoa itseilmaisua ja toivovat yhä personoidumpia tuotteita ja elämyksiä. Tuotekehityksessä kannattaakin ottaa kuluttajat mukaan. Rewired Wellness -trendissä kuluttajat haluavat klinikkatason korkean teknologian ratkaisuja arkeensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuluttajat odottavat, että arjen tuotteet vastaavat lääkkeiden tai ammattimaisten kosmeettisten palveluiden tarkkuutta, tehoa ja nopeutta. Terveysteknologioilta odotetaan esimerkiksi henkilökohtaisia ruokailusuosituksia. Vaatteista tulee lääketieteellisiä vaatteita, jotka seuraavat henkilökohtaisia biometrisia tietoja esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseksi. Älyvaatteet ovat osa laajempaa digiloikkaa, joka mullistaa myös HoReCa-alaa, parantaen sekä työntekijöiden turvallisuutta että keittiön toiminnan tehokkuutta. Suuri osa kuluttajista seuraa terveyttä älysovelluksilla. Next Asian Wave -trendissä Itä-Aasian brändit asettavat standardit tuotteille, joissa yhdistyvät edullisuus, digitaalinen ketteryys, kulttuurinen relevanssi, nopeus ja yksilöllisyys. Trendin myötä tarvitaan mobiilikeskeisiä, digitaalisiin ostokokemuksiin nojaavia ratkaisuja, jotka yhdistävät sisältömarkkinoinnin ja kaupankäynnin saumattomasti 

Globaalisti toimivan markkinatutkimuslaitos Innovan katsauksessa proteiinibuumin odotetaan jatkuvan ja suolisto- ja mielenterveyteen kiinnitetään huomiota. Ruoka on osa hemmottelua ja siltä odotetaan elämyksiä. Terveysvaikutteisia juomia käytetään yhä enemmän. Kasvipohjaisten proteiinien suosio kasvaa, mutta niiltä odotetaan aitoutta. Annokset ovat yhä enemmän erilaisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöityjä. Tuotteiden odotetaan olevan kohtuuhintaisia. Oman ruokakulttuurin ja -perinteiden mukaiset ruuat tarjoavat lohtua ja vahvistavat identiteettiä epävarmoina aikoina. Kestävyys vetoaa edelleen kuluttajiin erityisesti silloin, kun se on konkreettista, huomioi avoimuuden ja tuo arjen hyötyjä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin mukaan kuluttajat siirtyvät yksipuolisesta yhden ravintoaineen maksimoinnista (esim. proteiini, kuitu) kohti ravintoainetasapainoa ja monimuotoisuutta. He arvostavat monipuolisuutta terveyden, maun ja ympäristön kannalta. Nostalgia on nouseva voima: kuluttajat hakevat lohtua ja hallinnan tunnetta perinteisistä ruoka- ja juomatavoista sekä ikiaikaisista aineksista. Brändit, jotka asettuvat kulttuuriperinnön vaalijoiksi ja markkinoivat esimerkiksi fermentoituja, kuivattuja tai säilöttyjä tuotteita, saavat luottamusta. Moniaistisuudesta tulee osa käytännöllistä hyvinvointia ja tuotteissa korostetaan tekstuureja, tuoksuja ja värejä, jotka syventävät kuluttajan tunneyhteyttä. 

Flora Southey Food Navigator Europe -verkkojulkaisun artikkelissaan totesi proteiinibuumin jatkuvan sekä ruuissa että juomissa. Kuitujen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja myös funktionaalisten terveyttä edistävien elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kasvipohjaiset tuotteet jatkavat suosiotaan, ja ekologisen kestävyyden lisäksi haetaan taloudellista vakautta. Väestön vanhetessa haetaan jaksamista ja terveyttä edistäviä tuotteita.

Myös Donna Eastlake nosti Food Navigator Europe -verkkojulkaisun toisessa artikkelissa esiin proteiinien suosion jatkumisen. Suolistoterveyden ja aivoterveyden tukeminen ravitsemuksen kautta on tärkeää. Tämä näkyy myös funktionaalisten juomien suosiossa. Kasvipohjaisten ruokien suosio jatkuu, mutta tuotteiden odotetaan olevan luonnollisia ja vähemmän jalostettuja. Vaikka kestävyys -näkökulmat eivät ole enää niin vahvoja kuin aiemmin, ohjaa se kuitenkin vahvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajat odottavatkin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Kuluttajat kaipaavat myös nostalgisia ruokia ns. lohturuuaksi. Kuluttajat ovat myös hintatietoisia: rahalle halutaan laadukasta vastinetta. Kuluttajat kaipaavat myös eri tilanteisiin räätälöityjä tuotteita. Kuluttajat kaipaavat myös hemmottelutuotteita, jotka hyvän maun lisäksi antavat moniaistisia elämyksiä.

Thefoodpeople -yhteisö piti 18.11.25 online -tilaisuuden, jossa keskusteltiin vuonna 2026 vaikuttavista ruokailmiöistä. Terveellisyys ja hyvinvointi oli keskustelun alun ytimessä. Proteiinit ja kuidut trendaavat ja laihdutuslääkkeen GLP-1:n räjähdysmäinen käyttömäärän nousu järkytti: aineenvaihdunnan pitäisi saada tukea terveyttä edistävistä elintarvikkeista, ei lääkkeistä. Ruuan pitää tuoda myös hyvää mieltä eikä herkuista pidä syyllistyä. Perinteinen ruokailurytmi on muuttumassa ja ruokaa ja välipaloja syödään silloin kun huvittaa. Nostalgiset ruuat ja välipalat tuovat mielihyvää muuttuvassa maailmassa. Ruuan ostokokemus halutaan miellyttävämmäksi ja erilaiset tekoälypohjaiset applikaatiot nopeuttavat ja helpottavat kaupassa käyntiä. Ruualta odotetaan yksinkertaisuutta ja tuoreutta ja siitä halutaan avointa tietoa. Ruokahävikkiä estetään ja tuoreutta varmistetaan erilaisin älyratkaisuin. Leivät ja vohvelit erilaisin täyttein trendaavat. Lihaa käytetään edelleen, mutta ruhosta halutaan käyttää kaikki osat. Geenieditoinnin katsottiin antavat isoja mahdollisuuksia.

Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti kiteyttää vuoden 2026 ilmiöt viiteen kokonaisuuteen. 1) Kaikkien ravintola. Ravintolat ovat nykyajan “nuotiopaikkoja”: arjen olohuoneita, joissa kohtaamiset, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuvat (esim. kortteliravintolat, viinibaarit, pop-up konseptit). Ravintoloissa on teemallisia tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua ja sitouttavat eri yleisöjä. Ravintolatilaa käytetään moniin tarkoituksiin ja sen konsepti ja juomalistat räätälöidään kohderyhmittäin. 2) Ravintolat luovuuden pelikenttänä. Yhdistelyn vapaus: makumaailmojen, keittiötekniikoiden ja kulttuurivaikutteiden rohkea ristiinpölytys; kokeilut yli genre- ja maarajojen. Myös yhteistyötä kulttuurin eri tekijöiden kanssa (musiikki, teatteri, runous) nostetaan pääestradille osaksi ravintolakokemusta ja elinkeinon ekosysteemiä. 3) Erottaudu elämyksillä. Tarinallinen kokemus: eheä tarina sitoo ruoan, juoman, tilan ja palvelun; visuaalinen runsaus ja moniaistisuus haastavat minimalistisuuden. Toisaalta kaivataan helppouden luksusta: sujuva, vaivaton ostaminen ja palveluprosessi ilman kiireen tunnetta; arjen luksus näkyy myös nopeissa, laadukkaissa konsepteissa (esim. voileipäbaarit). Toteutetaan erilaisia uusia juhlimisen tapoja: juhla siirtyy päiväsaikaan ja hyvinvointiin (kahvireivit, brunssien jatkot); ruokajuomaparit ja alkoholittomien vaihtoehtojen kasvu. Ravintolaruuasta ja -juomista etsitään myös hyvinvointia: funktionaaliset juomat (stressiä vähentävät, unta tukevat, proteiinipitoiset) ja alkoholittomat juomaparit yleistyvät myös fine diningissa. 4) Teknologia ravintolan arjessa. Tekoäly tukee ruokalistasuunnittelua, tarjonnan optimointia ja hävikin vähentämistä; datan käyttö edellyttää hyvää tietosuojaa ja kyberturvaa. Teknologia toimii taustalla ihmisten rinnalla (ihmisten ja koneiden hybriditiimi), helpottaen arkea ja parantaen kannattavuutta. 5) Vastuullisuus 2.0. Vastuullisuus on nykyään oletusarvo: raaka-aineiden alkuperä, energiankulutus, pitkäikäiset materiaalit, korjaamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys luovat luottamusta. Tarjonta mukautetaan sesonkien ohella saatavuuden, hinnan ja geopoliittisten muutosten rytmiin; dokumentoitu, arvoihin juurtunut tekeminen. Hyperlokaalit raaka-aineet, ulkona valmistetut elämykset ja paikkalähtöiset konseptit vahvistavat merkityksellisyyttä—talouden ja elinvoiman yhteispeli. Teknologia tuo vastuuta: data ja automaatio vähentävät hävikkiä ja tukevat vastuullisia päätöksiä—oikein käytettynä yhdistää arvot ja kannattavuuden. 

Nicola Trup nosti National geographic -artikkelissaan esiin 11 trendiä, jotka näkyvät ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Fermentoidut kastikkeet ja hitaasti sulatetut eläinrasvat antavat mauille syvyyttä. Ruuista on trendaamassa vartaassa paistetut kanat, kuitupitoiset ruuat, maustetut tuorejuustot sekä perinteiset, nostalgiset ruuat. Some vaikuttaa nouseviin trendeihin: Tiktokin myötä keittiöistä haitilainen keittiö on nousussa, samoin riisikakut, joiden suosioon vaikuttaa myös vahva K-pop -kulttuuri. Some on vahvistanut myös makean ja mausteisen makumaailman tuotteiden kehittämistä. Maustekurkkuja ei vain syödä, vaan niitä käytetään drinkeissä ja jalosteissa. Matcha-teen saatavuusongelmien vuoksi japanilaisen hojicha-teen suosio on kasvussa. 

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan vuonna 2026 korostuvat hankinnat lähialueilta, lohtua tuovat ruuat ja menut, joista kuluttaja kokee saavansa rahoilleen kohtuuhintaista vastinetta. Menuihin kaivataan selkeitä merkintöjä (ravintosisältö, alkuperä, vastuullisuus) ja erikoisruokavalioita (allergiat). Ruualta odotetaan aitoutta ts. vähemmän lisä- ja väriaineita ja vähemmän prosessoitua. Erilaisia proteiinilisukkeita käytetään monipuolisesti, smashed burgerit jatkavat nousuaan ja pakkauksilta kaivataan kompostoituvuutta tai uudelleen käytettävyyttä.

Tastewise on yhdysvaltalainen generatiivinen tekoälyalusta ja kuluttajainformaatioverkkoympäristö, joka keskittyy elintarvike- ja juomateollisuuteen. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä kuluttajakäyttäytymisestä, ravintolamenuista ja sosiaalisen median trendeistä – yli biljoonan datapisteen avulla – ja muuntaa nämä tiedot konkreettisiksi toimenpiteiksi innovaatio-, markkinointi- ja myyntistrategioissa. Tastewisen trendiraportti 2026 nostaa esiin neljä isompaa trendiä. Niistä ensimmäisessä ruoka on osa oman identiteetin rakentumista. Siinä korostuu aitous, käsityöläisyys ja ruuan alueellisuus. Proteiineissa suositaan jälleen lihaa ja hyperlokaalit ruuat ja juomat ovat premiumia. Toisessa trendissä ruuasta ja juomista haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia (aineenvaihdunta, aivoterveys, hedelmällisyys ja hormonitasapaino), kolmannessa korostetaan yksilön valinnanvapautta (annosten personointi, ei selkeää ruokailurytmiä, terveelliset snacksit). ja neljännessä moniaistisuutta ja erilaisia tekstuureja. 

Tässä kirjoituksessa oli mukana vain otos isosta aineistosta, joka hakusanoilla "ruokatrendit 2026" ja "food trends 2026" löytyi. 

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Kuva: Kirsi Viljanen

Vuoden lähiruokateko -palkinto Ease Organicille

 

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja julkistettiin tänään avatuilla Lähiruoka- ja luomumessuilla. Tänä vuonna Suomen Messusäätiön myöntämän 5000 euron palkinnon sai Mikkelin Haukivuorelta Ease Organic Oy, jonka yrittäjät Elina ja Antti Vauhkonen ovat tehneet vuosikausia ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä luomu- ja lähiruoan tarjonnan eteen Mikkelissä ja sen lähialueella.

Arviointiraati kirjasi seuraavia perusteluja voittajalle:

• Paikallisten viljelijöiden yhteistyön ansiosta Ease Organic toimittaa tuoreita lähellä tuotettuja luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa.
• Yritys lähti myös ennakkoluulottomasti kehittämään ratkaisua ammattikeittiöiden ongelmaan saada tarjontaan luomuvihanneksia ja varsinkin niistä tehtyjä jalosteita.
• Yrityksen toiminta onkin hiljakkoin laajentunut luomuvihannesten kuorimiseen ja jatkojalostukseen eli tuotteisiin, joita ravintolat ja ruokapalvelut ovat todella odottaneet. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille.
• Yrityksellä uutuutena on myös pakastekuivatut luomuvihannesjalosteet, jotka auttamaan lisäämään luomun osuutta lautasella helpolla ja maistuvalla tavalla.
• Ease Organic Oy on loistava esimerkki toimintojaan kehittävästä ja tuotevalikoimaa laajentavasta lähiruokayrityksestä, joka verkostonsa kautta luo mahdollisuuksia muillekin maatiloille ja yrityksille.

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on lisätä lähiruuan tunnettuutta ja nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia.

Tänä vuonna kilpailuun tuli yli 90 ehdotusta kaikkiaan 25 ehdokkaasta. Palkinnonsaajan valinnassa korostui erityisesti vastuullisuus, yhteistyö ja uusien ratkaisujen kehittäminen lähiruokasektorilla.

Ehdokkaiden joukosta arviointiraati valitsi 6 finalistia yleisöäänestykseen, jonka voittajaksi nousi ylivoimaisella 35% äänimäärällä Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Laten Kala Oy. Yritys sai yleisöäänestyksen voittajana Suomen Messusäätiön 1000 euron palkinnon.

Lue lisää voittajista ja kilpailusta Messukeskuksen tiedotteesta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.25 klo 17 saakka.

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025 

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen 

 

Vuoden 2025 ruokatrendeistä

Vuosi 2025 on alkanut ja on taas aika kurkistaa, mitä eri puolilla maailmaa on ennakoitu tämän vuoden ruokatrendeistä.

K-ryhmän Ruokailmiöt 2025 -trendikatsauksen mukaan ruokaan liittyvistä ilmiöistä suurimmaksi nousee ensi vuonna kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelu. Hyvinvointi näkyy trendeistä vahvimmin siinä, mitä suomalaiset aikovat lisätä ruokavalioonsa. Listan kärkeen nousevat vihannekset, hedelmät ja kala, joita jokaista lähes puolet suomalaisista uskoo syövänsä tänävuonna enemmän. Myös kasvanut kiinnostus vatsan ja aivojen hyvinvointia tukevia tuotteita kohtaan on osa ilmiötä. Täysin uutena Ruokailmiöihin nousee tänä vuonna täsmäruokailuksi nimetty trendi, joka on osa isompaa, jo pidemmän aikaan nousussa ollutta vaivattomuuden ilmiötä. Sitä kuvaa se, että jopa 47 % suomalaisista suosii arjessaan ruokia, joita voi tehdä vain sen verran kuin kerralla aikoo syödä. Artikkeli nostaa esiin myös kasvavan innostuksen uusia makuja, ruonlaittotekniikoita ja ruokaelämyksiä kohtaan. Makumaailmoista aasialainen keittiö, erityisesti korealainen, kiinnostaa. Pitkälti samanlaisia asioita nosti Saaristoisten Siiri Koivumäki esiin artikkelissaan, jossa hän kiteytti tämän vuoden trendit neljään: elämyksellisyys, hyvinvointi, arjen helpottaminen ja arvokeskeisyys.

Suomen matkailu- ja majoitustoimialajärjestön MaRa ry:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolisen ruokailun suosio on noussut, vaikkei se vielä ylläkään pandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Pizzat, hampurilaiset ja kanaruoat ovat kolme suosituinta pääruokaa. Kasvisruoan suosio on hienoisessa kasvussa, sillä kasvisruoan tai salaatin pääruokana nauttineiden osuus on 12 prosenttia. Ravintolan asiakkaat toivovat yhä enemmän kalaa, äyriäisiä, kasvis- ja salaattiruokia. Kokolihapihvien ja muiden kokoliharuokien suosio ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Ruokatoimittaja Sanna Maskulin nostaa artikkelissaan esiin Joy of missing out -trendin. Raha on tiukassa, ja se näkyy ravintolapalvelujen käytön vähentymisenä. Elämyksistä ei kuitenkaan haluta tinkiä, joten nyt viihdytään kotona kokkaillen ja rentoutuen pienessä piirissä. Mukavuudenhalu -trendissä kannatetaan helppoa ja nopeaa ruuanlaittoa sekä odotetaan, että kauppa, elintarviketuottajat, media, some ja ravintolat ”paketoivat” vastuullisuustiedot helposti hallittavaan ja mieluisaan muotoon. Joustavuus näkyy kaikessa: terveellisyydessä, vastuullisuuden vaatimuksissa, jopa ruokarytmissä. Fuusiokeittiö trendaa, samoin leikkisyys.

Ruotsalaisen keittiöalan toimijan Cerveran artikkelissa ennakoidaan välipalaistumisen lisääntymistä, fuusiokeittöiden suosiota, kestävyyden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden vaadetta sekä ylellisten ja kalliiden erikoishedelmien suosion nousua.

Kim Kopacka referoi KTCHNrebel -artikkelissaan saksalaisen tulevaisuustutkimuslaitoksen trenditutkija Hanni Rützlerin uusinta trendiraporttia. Rützler mainitsee ensimmäiseksi trendiksi terveyden, kestävyyden ja ilmastonsuojelun. Kasvipohjaisten ja uusien teknologioiden avulla tuotetun ruuan kysyntä kasvaa ja lihatuotteissa tulisi suosia laatutuotteita, hän perää myös lihantuotannon sijoittumista alueille, joilla se maantieteellisesti ja ilmaston kannalta on järkevää. Toiseksi Rützler nostaa esiin globalisaation vs. alueellisuuden. Globaalia ruokajärjestelmää tarvitaan jatkossakin, mutta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä ja paikallisruuasta. Ruokajätettä tulee vähentää kaikin keinoin ja tässä kiertotalouden ratkaisut ovat tärkeitä. Rützler tuo esiin myös keittiömestareiden merkityksen trendien jalkautuksessa.

Food Navigator Europe -sivuilla julkaistussa artikkelissa Augustus Bambridge-Sutton referoi useita asiantuntijoita. Ensiksi hän nostaa esiin kasviperäisten proteiinien kasvun jatkumisen. Kuluttajat kuitenkin kavahtavat niiden ultraprosessointia. Uusia teknologioita käytetään ravitsemuksellisten tai toiminnallisten tarpeiden saavuttamiseksi. Solumaatalous ei ole yhtä trendikästä kuin vuonna 2024. Vertikaaliviljelyn ja hydroponisen viljelyn uskotaan trendaavan tänä vuonnakin. Terveystrendi jatkuu ja erilaiset teknologiset ratkaisut ja tekoäly auttavat ruokavalion personoinnissa. Kuluttajat peräävät myös tuotteiden jäljitettävyyttä. Tuotteiden pakkauksilta edellytetään kestäviä tuotantotapoja ja älypakkauksia kehitetään. Tekoälyä hyödynnetään koko ruokajärjestelmässä muun muassa ruuantuotannon optimointiin, trendien ennustamiseen ja koko ruokaketjun hallintaan.

Food Navigator Europen toisessa artikkelissa Donna Eastlake ennakoi 2025 olevan vastakkainasettelun vuosi. Kehopositiivisuus on kasvussa, mutta toisaalta painonpudotukseen liittyvät tuotteet menestyvät. Ylellisiä ruokia ja juomia hankitaan yhä enemmän, mutta tätä haastaa nopeasti kasvava rustiikkisen ruuan trendi. Kasvipohjaisten tuotteiden ja eläinperäisten tuotteiden syöjien mittelö jatkuu ja uusien innovatiivisten, rajoitetun erän taktiikalla myytävien tuotteiden vastapainoksi ostetaan 1950-80 -luvuilla kuluttajien suosikkeina olleita retroruokia.

Euromonitorin kuluttajatrendien mukaan tänä vuonna korostuvat hyvinvointi ja terveellisyys, joita tuetaan erilaisilla funktionaalisilla elintarvikkeilla ja juomilla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on yhä strategisempaa ja omia arvoja tukevaa. Tuotteilta odotetaan kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä ja yrityksiltä vaaditaan viherpesun pelossa läpinäkyvyyttä. Valtavan tietotulvan ympäröiminä kuluttajat haluavat selkeyttä ostotapahtumien sujuvoittamiseksi kuten pakkausmerkintöjen selkeyttämistä, kauppakokemusten virtaviivaistamista, räätälöityjä tuotesuosituksia tai asiakaspalvelua. Tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin, mutta sen luotettavuuteen on panostettava. Euromonitorin raportin voi tilata täältä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin ensimmäinen trendi on ravitsemuksellisuus ja miten tärkeää on antaa kuluttajille selkeällä tavalla tietoa tuotteiden ravintoainesisällöistä. Rule rebellion -trendissä ymmärretään, että ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä esimerkiksi syö kuten suositellaan. Ketjureaktioksi nimetyssä trendissä kuluttajat ymmärtävät globaaliin ruokajärjestelmään liittyvien haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutos ja geopoliittinen epävakaus) vaikutukset myös omiin ruokavalintoihin ja yrityksiltä odotetaan selkeää ja läpinäkyvää viestintää, jos esimerkiksi toimitus- tai muiden häiriöiden vuoksi tuotteita/ainesosia joudutaan muuttamaan. Hybridisato -trendissä perätään elintarvikeyrityksiltä selkeää viestintää kuluttajille ruuantuotannon uusista teknologioista.

Markkinatutkimuslaitos Innova nostaa raportissaan esiin 10 trendiä, joista ensimmäisessä korostetaan tuotteiden erilaistumista ainesosien laadun kautta. Kuluttajat hakevat tuotteita, joiden laadussa korostuvat terveyshyödyt, ravitsemus, tuoreus ja säilyvyys sekä luonnollisuus. Personoitu ruokavalio voi sisältää elämänvaiheeseen, elämäntapoihin, fyysisiin ja mielenterveystarpeisiin ja/tai sukupuoleen räätälöityjä tuotteita. Kolmas elintarviketrendi osoittaa, että kuluttajat haluavat nauttia ja innostua ruoka - ja juomatuotteista. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita jännittävistä makuyhdistelmistä, erityisesti niistä, joista he saavat tietoa sosiaalisessa mediassa. Neljäntenä trendinä Innova nostaa esiin suolistoterveyden ja erityisesti kuidut ja probiootit sekä D-vitamiinin. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio jatkuu, mutta kuluttajat haluavat vähemmän prosessoituja, luonnollisempia, maultaan ja rakenteeltaan parempia, terveyshyötyjä tarjoavia ja ympäristöä tukevia valintoja. Kuluttajien huoli pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden syömisen aiheuttamista terveysriskeistä pakottavat yritykset miettimään uudelleen kasviperäisten tuotteidensa kehittämistä. Kestävyystrendi tunnistaa yhteyden kuluttajien tietoisuuden ilmastonmuutoksesta ja valmistajien kestävyyspyrkimysten välillä. Kuluttajat ovat erittäin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja kertovat olevansa avoinna ilmastoon liittyville toimille, kuten kestäville viljelykäytännöille, ilmastokestäville kasveille ja uusille viljelytekniikoille. 8. trendi on kauneusruoka eli esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin liittyvät tuotteet kuten kollageeni ja vitamiinit. Ruokakulttuurin vaaliminen, mutta myös sen uudistaminen on tärkeää. Innovan mukaan paikalliset raaka-aineet, tutut maut ja perinteiset ruuanlaittotavat ovat ympäri mailman kuluttajille tärkeitä. Yhdeksäntenä trendinä Innova nostaa esiin mielen hyvinvointia tukevat tuotteet ja niihin liittyvät innovaatiot voivat sisältää esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita tai kasviperäisiä funktionaalisia ainesosia. Tekoäly on kasvussa välineeksi, jolla vauhditetaan tuoteinnovaatioita, tunnistetaan ainesosia, kehitetään tuotemuotoja, luodaan makuja, automatisoidaan tuotantoa, suojellaan elintarviketurvallisuutta ja tuetaan kestävyyttä. Odotamme näkevämme tekoälyn häiriöitä sekä brändiviestintää ja väitteitä tekoälyn hyödyistä tuotteilleen.

Amerikkalaisen Food&Wine -lehden artikkelissa Kat Kinsman nostaa esiin kukat ja niiden merkityksen koristelussa ja makujen tuojana. Meillä tästä hyvinä yritysesimerkkeinä on esimerkiksi ruusunterälehtihilloa valmistava Finnish Plant Oy ja Kotipellon puutarhan syötävät kukat, molempien yritysten tuotteita myös viedään eri maihin. Juomista Kinsman mainitsee kaakaon, jonka alkuperään kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja jota maustetaan hyvinkin innovatiivisillä tavoilla. Samoin hän mainitsee Guinnesin, jonka suosio maailmanlaajuisesti räjähti TikTokissa olleen haasteen vuoksi. Sienten suosio jatkuu ja kansanläheiset kahvilat ja ravintolat kasvattavat suosiotaan. Pariisin olympialaiset nostivat kiinnostuksen ranskalaiseen keittiöön, jonka suosion uskotaan jatkuvan kuten myös fuusiokeittiöiden.

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan henkilökohtainen ja planetaarinen syöminen korostuvat. Kuluttajat preferoivat yrityksiä, jotka ottavat ympäristön huomioon muun muassa käyttämällä paikallisruokaa ja kestäviä raaka-aineita ja vähentävät jätettä. Ravintolan arvoihin kiinnitetään huomiota. Hyperpaikallisuus korostuu erityisesti juomissa. Menuja supistetaan ja ravintoloissa varaudutaan nopeasti syötäviin lounaisiin. Keittiöihin tarvitaan enemmän esivalmisteltuja proteiinituotteita ja tekoälyä käytetään hyödyksi. Lapsille suunnataan terveellisimpiä annoksia ja maisteluannosten suosio kasvaa niin ruuissa kuin juomissa. Kaakkois-Aasian keittiö trendaa entisestään, samoin pop up -ravintolat.

National Geographic Traveller (UK) -artikkelissa Joel Porter ennustaa hauskuuden ja ruuasta ja juomista nauttimisen olevan tämän vuoden ilmiö. Hän korostaa sosiaalisen median, erityisesti TikTokin, merkitystä siihen, mitä kauppojen hyllyille tulee ja sieltä ostetaan. Artikkelissaan hän nostaa esiin 11 trendiä. Lounaan korvaa yhä useammin (jopa överiksi) täytetyt voileivät ja voileipäbaarit yleistyvät. Suomesta voisi esimerkkeinä mainita oululaisen Robbie's The Sandwich Shopin ja Helsingin Töölössä sijaitsevan Smörre-puodin. Kirkastetut cocktailit ovat levinneet baarivalikoihin maailmanlaajuisesti ja niiden suosio kasvaa. Erilaisten laadukkaiden naksujen suosio lisääntyy ja niitä tarjoavia pisteitä tulee lisää, meillä tästä esimerkkinä vaikkapa Spiraaliperuna, jonka käsin tehtyjä tuotteita on kauppojen lisäksi myynnissä myyntivaunusta erilaisissa tapahtumissa. TikTok-trendin ansiosta pikanuudelit ovat palanneet päivänvaloon, ja niitä syödään mitä mielikuvituksellisimmillä lisukkeilla, samoin laadukkaiden hodareiden suosio nousee. Porter ennustaa myös kirjakauppailmiötä tarkoittaen liikkeitä, jotka toimivat jossakin kirjakaupan, kahvilan, kirjaston ja baarin välissä. Korea-ilmiö näkyy korealaisten alkoholijuomien esiinnousussa, mutta myös limoncellon käytön - myös leivonnassa - ennustetaan kasvavan. Suomellahan on oma vastineensa limoncellolle: lingoncello. Porter ennakoi myös erikoislevien, meksikolalaisen masa-maissitaikinan ja pistaasipähkinöiden suosiota.

Tässä on tiivistelmänä vain pieni otos niistä aineistoista, joita kävin läpi. Googlaamalla "ruokatrendit" tai "food trends" löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia raportteja ja artikkeleja, jos haluaa sukeltaa syvemmälle trendien maailmaan.

Hyvää ja maistuvaa ruokavuotta 2025!

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Vuoden 2022 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

 

Vuosi 2022 kolkuttelee jo ovella. Miltä se näyttää ruokatrendien valossa? Siihen yritin paneutua erilaisten eri puolilla maailmaa julkaistujen trendiraporttien ja artikkeleiden kautta.

Aloitetaan Suomesta. Kesko on perinteisesti julkaissut syksyisin oman trendikatsauksensa. Sen mukaan vuotta 2022 leimaa kotimaisen ruuan arvostus ja suosiminen, monipuolisen ruokavalion korostaminen, tuotteiden vastuullisuus, paikallisuus, sesonginmukaisuus sekä verkkokaupasta ostaminen.

S-ryhmä perustaa katsauksensa tämän vuoden tilastoihin, joista ennakoidaan ensi vuodenkin käyttäytymistä. Tällä hetkellä korostuvat isoina trendeinä ruuan elämyksellisyys ja kotona syöminen, kasvis- ja kalaruokailmiö, ruuan ostamisen helppous ja yksilöllisyys sekä hyvinvoiva elämäntapa.

Kespro, joka on foodservice –alan iso toimija Suomessa, ennakoi paikallisen ruuan, soluviljellyn ruuan, ravintoloiden hiilijalanjälkien laskennan ja ketoruuan suosion kasvamista. Kespro nostaa esiin myös sieni-cocktailit. Sienijuomien suosion kasvua ennakoivat myös monet muut toimijat kuten tanskalainen Niras sekä yhdysvaltalaiset Ladders ja ravintolayhdistys.

Kansainvälistä markkinainformaatiota tarjoava Mintel kytkee ennusteensa seitsemään trendiajuriin: hyvinvointi, arvot, kokemuksellisuus, oikeuksien kunnioitus, identiteetti, kytkeytyminen ympäristöön (surroundings) ja teknologia. Oman elämänsä kontrollointi, nautinnollisuus ja eettisyys ovat kaikkea kulutusta ohjaavia. Näiden myötä ruoka- ja juomateollisuuden on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota eettisyyteen, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen sekä kokemusten ja ilon tuottamiseen muun muassa uusien tuotteiden kautta.

Yhdysvaltalainen Food and wine –lehti ennustaa, että ravintoloiden aukioloajat tulevat kaventumaan, ravintola-annosten hinnat nousevat ja menujen valikoima tulee pienentymään. Liiketoimintamallit muuttuvat ja kotiin tilattavien ravintola-annosten suosio kasvaa entisestään. Myös ulkona syömisessä jatkuu yksityisyyden suojaaminen. Valikoimissa tulee korostumaan paikallisesti tuotetut raaka-aineet ja hyperpaikallisuus. Avotulen käyttö, fermentoidut tuotteet, ”ancient food” (alkuperäislajikkeiden käyttö, vanhat ruokalajit), lohtusyöminen, kasvikset, siementen suosio, mocktailit ja persoonallisuus ovat myös avainteemoja. Perunamaidon todettiin täyttävän kaikki ekologisuuden vaatimukset ja sen suosion ennustetaan kasvavan. Perunamaitoa on kehitetty Lundin yliopistossa ja se on jo tuotteistettu Ruotsissa Dug-tuotemerkillä. Ao. tuote palkittiin vuonna 2021 World Food Innovation awards –kilpailussa. Perunamaidon nousua ennustivat myös esimerkiksi Waitrose & Partners (raportti) saaden kansainvälisen kiinnostuksen ja medianäkyvyyden nousemaan (kts. esim. intialainen uutinen).

Kansainvälinen ruoka- ja ravintola-alan konsultointiyhtiö Baum+Whiteman nostaa ennusteessa esiin samoja asioita kuin Food and wine -lehti ravintola-alan muun muassa supistetummasta tarjonnasta, sosiaalisten kontaktien välttämisestä ja toiminnan muutoksista. Näiden lisäksi ao. yritys nostaa esiin 4 vahvistuvaa tulevaisuuden suuntaa. Robotit ja automatiikka tulevat lisääntymään ravintola-alalla, koska henkilökuntaa ei ole saatavilla tarpeeksi. Kasvisruuan suosio kasvaa ja vegaaninuggetit tulevat olemaan pikaravintoloiden hitti. Myös vegaanisia äyriäisiä ja kalaa korvaavia tuotteita kehitetään. Tähän tuotekategoriaan liittyen esimerkiksi Apetit-yhtiön kukkakaaliwingsit valittiin mukaan Anugan merkittävimpiä tuoteinnovaatiota esittelevään Innovation Showhun. Ravintolatrendeissä vahvistuu erilaisia aitoja paikallisia ruokakulttuureja ja –perinteitä hyödyntävät ravintolat. Ravintolakonsepteissa yleistyvät haamuravintolat ts. ravintolat, joista myydään ruokaa ulos vain verkkokaupan kautta. Näistä on Suomessakin nähty jo ensikokeiluja. Alkoholittomien juomien lisäksi luomuviinien asema vahvistuu. Yksittäisistä raaka-aineista yhtiö nostaa esiin chilin nousun.

Ravintola-alan konsultointiyhtiö AARONALLEN & associates ennustaa raportissaan pikaruokaravintoloiden vahvan markkina-aseman jatkuvan, sen sijaan rennot casual dining –ravintolat ovat kärsimässä. Ruuan kuljetuspalveluyritykset vahvistuvat, mutta majoitusalan ravintolamyynti putoaa entisestään. Kuluttajatrendeistä yhtiö nostaa esiin helppouden ja mukavuuden, jotka lisäävät muun muassa drive-in paikkojen ja automaattikioskien suosiota. Suomessa tästä esimerkkinä on vaikkapa Fizzan pizza-automaatit. Kuluttajat preferoivat yhä enemmän ajansäästämistä, joka vahvistaa ruuan kotiinkuljetuspalveluiden asemaa. Yritysten odotetaan myös tekevän hyvää ja kantavan yhteiskunnallista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta.

Amerikkalainen kansallinen ravintolayhdistys kerää raporttiinsa vuosittain keittiömestareilta näkemyksiä tulevan vuoden trendeistä. Kestävyys, kasvipohjaiset ruuat, lohturuoka, terveellinen ja immuunivastetta vahvistava ruoka ja globaalin keittiön ja makujen eli eri maiden ruokakulttuurien näkyminen nostettiin esiin. Immuunivasteen vahvistamisen nosti esiin myös englantilainen Speciality food –lehti.

Saksalaisen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Hanni Rützler nostaa omassa raportissaan esiin kestävyyden ja ruokahävikin torjunnan. Paikallisruoka vahvistuu. Siltä odotetaan elämyksellisyyttä ja paikallisten erikoisuuksien esillenostoa. Ruualta odotetaan paitsi hyvinvointia itselle, mutta myös koko planeetallemme. Korona-ajan jälkeistä aikaa leimaa kasvisten käyttö ja vegaaniruuan vahvistuminen. Tähän liittyy myös sisäelinten, levien ja hyönteisten hyödynnys, samoin laboratorioissa kasvatettu liha. e-Food on paitsi verkkokauppaa, mutta uudenlaisia sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita koko ruokaketjussa.

Englantilainen Waitrose & Partners -kauppayhtiö arvioi kotikeskeisyyden pysyvän. Etätöitä tehdään jatkossakin, millä on vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Ruokajuhlia järjestetään läheisten kanssa, ja ulkotiloja hyödynnetään ruuan laitossa ja nauttimisessa. Ruuan verkkokauppa lisääntyy, mutta toisaalta taas fyysisissä kaupoissa halutaan käydä rajoitusten jälkeen. Ruuasta on tullut sosiaalisen median ilmiö, ja sen vuoksi nuoret ovat entistä kiinnostuneempia ruuasta. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä, ja pakkauksiin ja hävikkiin kiinnitetään huomiota. Trendaaviksi asioiksi yhtiö arvioi aamiaisen merkityksen nousun, ilmastokysymykset, luonnon monimuotoisuuden huomioimisen ja  ruokakulttuurirajojen häviämisen (globaali keittiö) ja trendaaviksi tuotteiksi umamin, perunamaidon ja valmiit cocktail-sekoitukset.

Australialainen ruoka-alan konsulttiyhtiö Futurefood kuvaa raportissaan korona-ajan vaikutuksia ruokasektorille ja miten ne muuttavat myös tulevaisuutta. Teknologia ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen muuttaen ruuan valmistus-, osto- ja kuljetustapoja. Ruuan merkityksellisyys kasvaa, ja sen ilmastovaikutuksiin ja muun muassa kiertotalouteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ravintoloissa ruokalistat supistuvat ja ruokia tehdään vähemmällä työvoimalla ja kustannustehokkaammin. Kestävyys, paikalliset raaka-aineet, tuoreus, eettisyys ja sesonkiluonteisuus korostuvat entisestään. Lifestyle –keskukset korvaavat perinteisiä ostoskeskuksia, ja ruualla on niissä merkittävä rooli elämysten tuottajana. Ihmiset kaipaavat helppoutta ja mukavuutta ja kotiin kuljetettavien laadukkaiden ravintola-annosten osuus tulee kasvamaan entisestään.

Englantilainen Speciality food –lehti mainitsee artikkelissaan vuonna 2022 ruokasektoriin vaikuttaviksi seikoiksi kestävyyden, kasvisruuat, pakkausinnovaatiot, hyvinvoinnin sekä aitouden ja jäljitettävyyden. Lisäksi se nostaa erikseen esille pakkausmerkintöjen ml. ravitsemusväitteet oikeellisuuden, ruuan verkkokaupan ja kuljetuspalveluiden hygieniavaateet sekä ruokaketjun digitaalisuuden tietoturvahaasteet.

Tanskalainen Niras ennakoi artikkelissaan seuraavien tuoteryhmien nousua: korkealaatuisemmat pakasteruuat, vegaaniset lihankorvikkeet, CBD-ruuat, ateriakassit, kotiinkuljetettavat premium –ravintola-annokset, suoraan valmistajalta tilattavat tuotteet ja kierrätettävät pakkaukset. Artikkelissa nostetaan esiin myös ruuan hinnan nousu ja pienemmät valikoimat. Myös Niras ennakoi sienipohjaisten juomien menestystä.

Yhdysvaltalainen Delish –media listaa omassa artikkelissaan pitkälti samoja tuotteita ja ilmiöitä, joita olen tähän jo kerännyt. Myös se ennakoi sienten ja kasvisruokien suosion vahvistumista, ja nostaa esiin haamukeittiöt, robotiikan ja supistetut ravintolamenut. Tuotekategorioista artikkelissa mainitaan trendaaviksi alkoholittomat juomat, auringonkukkaöljy, pakatut cocktailit, perunamaito ja espresso-martinit. Lisäksi niiden ravintoloiden ennakoidaan lisääntyvän, jotka sallivat lemmikkieläinten sisäänpääsyn.

Useat eri lähteet nostivat erikseen umamin trendaavaksi, mitä kuvastaa varmasti myös povattu sienituotteiden suosion nousu. Tätä saumaa on hyödyntämässä myös suomalainen Nordic Umami Company Ltd., joka kehittää umamituotteita niin kuluttajille kuin teollisuudelle alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

Maukasta tulevaa vuotta 2022 kaikille!

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuva: Tero Takalo-Eskola

 

Lähiruoka&Luomu -messujen 2016 tunnelmia

Lähiruoka- ja luomumessut ovat täydessä käynnissä Helsingin Messukeskuksessa. Ensimmäistä päivää juhlisti Vuoden Lähiruokateko -palkinnon julkistus, josta voit lukea tästä bloggauksesta. Ensimmäisenä päivänä messualueella kisattiin myös jännittävä Ruokavisan loppukilpailu, jonka voitti Napapiirin koulu Rovaniemeltä. Lisää kilpailusta voit lukea täältä.

Ruokavisan jännittävän finaalin juonsi ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:lta

Toisena messupäivänä Ruokatieto ry:n kokoaman näytöskeittiön täytti opiskelijat Pohjois-Karjalasta. Osa oppilaista loihti maistiaisia alueen yritysten tuotteista, osa oppilaista taas videoi ja valokuvasi osaston tapahtumia. Päivän toteuttaminen oli osa opiskelijoiden opintoja. Opiskelijoiden otoksia voit seurata esimerkiksi instagramissa @ruokapohjoiskarjala.

Yli 40 näytteilleasettajaa takaa messujen monipuolisen tarjonnan. On leipää, piirakoita, pullaa ja monenmoista muuta leivonnaista, liha- ja kalatuotteita, marja-, sieni- ja vihannesjalosteita, myllytuotteita, jäätelöitä.. Messuilla onkin jo ensimmäisinä päivinä käynyt kova kuhina ja myös kauppaa on tehty mukavasti. Ohessa kuvakerrontaa messuilta. Pahoittelen jo etukäteen, että kaikista yrityksistä ei kuvia ole - osa kuvistani oli sen verran tärähtäneitä, että niitä en kehtaa tänne liittää...

Juustoja myyvät muun muassa Jukolan Juustola ja Kolatun Juustola.

Rainingon luomutilan luomukvinoa on monille vielä uusi tuttavuus ja kiinnostuneita maistajia ja ao. kasvin viljelystä ja käytöstä kiinnostuneita riitti välillä jonoksi asti.

Riihipuoti maistatti "keittämättä valmista" ohrapuuroa, mutta myynnissä oli myös muun muassa spelttituotteita.

Muun muassa Fudge Love, Suomen Karamellitehdas, Toffeetupa, Arctic Choc ja Vavesaaren tila pitivät huolta, että makean nälkää ei tarvinnut nähdä!

Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry kertoivat mehiläistarhauksesta ja maistattivat raikasta hunajajuomaa. Hunajaa on myös myynnissä messuilla.
 

Perunatuotteita oli myynnissä parillakin yrityksellä. Spiraaliperunalla oli tarjolla myös paahdettua punajuurta.

 

 

Paikalla oli leipomoita eri puolelta Suomea.

 

 

 

 

Ruisvälipaloissa riitti valinnanvaraa.

 

Murtolan Hamppufarmi ja Hamppumaa myyvät yhä suositummaksi tulevia terveellisiä hampputuotteita.

 

 

Kalaa löytyi säilykkeinä, samoin lihaa, mutta tarjolla oli myös makkaroita ja muita poroherkkuja.

 

 

 

 

Tarjolla oli myös monipuolisia marjatuotteita ja luonnontuotteista tehtyjä jalosteita.

 

 

 

 

 

 

Ruokapohjolan osastolla oli laaja kattaus sekä marja- että lihatuotteita.

Snafu Oy:n Samuli Laurikainen maistatti Silmusalaatteja, jotka ovat helsinkiläisille todellista lähiruokaa, sillä ne idutetaan Vantaan Vaaralassa.

 

Messuilla on myös gluteenittomiin tuotteisiin keskittynyt yritys.

 

Luomuhernetuotteita oli parillakin yrityksellä.

Kotimaisia laadukkaita rypsiöljyjä - luomuna totta kai!

 

 

 

Messukeskuksen ravintolapalveluita pyörittävä Fazer on messujen ajaksi muuttanut messualueella sijaitsevan kahvilansa teemaan sopivaksi. Tarjolla on messujen yritysten tuotteita, ja mummola-tyyliin muun muassa pullapitkoa, voileipäkakkua, tiikerikakkua ja muita herkkuja. Kahvilan pöydillä on jaossa lähiruoka- ja luomuohjelmien esitteitä ja muuta materiaalia.

 

Messut jatkuvat siis sunnuntaihin saakka, joten ehdit vielä hyvin herkkuostoksille. Kevätmessu-kokonaisuudesta löydät myös puutarhatuotteita sekä rakentamiseen, mökkeilyyn ja sisustukseen liittyviä tuotteita ja palveluita.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen