Maittavaa kouluruokaa - olkaa hyvä!

Kuva: kuva lainattu Cygnaeuksen koulun Twitter-tililtä

Minulla oli mahdollisuus tutustua turkulaisen Cygnaeuksen kouluun ja sen ruokakasvatukseen sekä onneksi myös kouluruokaan ja -ruokailuun.

Cygnaeuksen koulu sijaitsee Turun keskustassa ja sen alaluokilla on noin 480 oppilasta, henkilökuntaa on 40 henkilöä. Koulu on mukana erilaisissa kehittämisprosesseissa ml. HundrED-hanke. Cygnaeuksen koulu on useilla areenoilla nostettu usein esiin esimerkkinä hyvästä ruokakasvatuksesta. Oli mielenkiintoista päästä selvittämään asiaa ihan paikan päälle yhdessä epävirallisen, ELO-Säätiön koordinoiman kouluruokailu -verkoston kanssa.

Miten koululla on sitten onnistuttu? Yhtä ainoaa ratkaisua tähän ei ole, vaan koulu on rehtori Nicke Wulffin ohjaamana tehnyt lukuisia pieniä toimia ruokakasvatuksen eteen. Samalla kun nautimme todella maukasta koululounasta, kuulimme Wulffin kertomana, miten koululla toimitaan.

Lounaaksi raikkaita salaatteja ja maukasta broileri-perunavuokaa.

 

Rehtori Nicke Wulff vierellään Bettina Lindfors (vas.) ja Sini Garam ELO-Säätiöstä.

Koululla tarjoillaa vuosittain yli 90 000 lounasta, lisäksi siellä tehdään aamupalaa vanhempaintoimikunnan pyörittämään aamukerhoon sekä välipaloja. Koululla on Evan ja Danin luotsaama valmistuskeittiö, jossa rehtori käy joka aamu tervehtimässä. Keittiössä paitsi valmistetaan ruokaa, mutta myös leivotaan itse leipiä ja tarpeen mukaan pullaa ja muita herkkuja. Oppilaat pääsevät välillä mukaan leivontatalkoisiin, ja herkuista saa nauttia koko koulun väki. Opettajat käyvät syömässä yhdessä oppilaiden kanssa - tasavertaisina lounastajina, eivät vain valvojina tai omassa pöydässään istuen. Oppilaiden on edes maistettava jokaista ruokaa, ja ruuasta kiittäminen on automaattinen asia. Koulun kuudesluokkalaiset vastaavat vuorollaan astiahuollosta.

Hungry Birds -nimiseksi ristityn kouluravintolan viihtyisyyttä lisää nimen teemaan sopivat, Turun työkeskukselta tilatut pöntön malliset kaapit, jotka pitävät sisällään mm. leipäpisteet. Kukin ekaluokkalainen tekee ravintolan seinälle oman pöllö-hahmonsa, ja aikamoinen pöllöparvi vuosien mittaan seinille olikin kertynyt! Seiniä koristivat myös kauniit tekstiilit.

Lintuteema jatkuu myös uusissa FoodDuck'eissa, joiden myötä lasten aiemmin vaatimasta Oivariinista ollaan päästy eroon.

PLANTUI -kasvattamoissa kasvaa erilaisia yrttejä, joita oppilaat voivat napata omiin annoksiinsa mausteiksi.

Koulun ravintolassa järjestetään aina äitien- ja isänpäivinä suuren suosion saavuttaneet aamiaistarjoilut, mitkä osaltaan vahvistavat koulun ja kotien yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös varsinaissuomalaisten maatilojen kanssa: koululla tuottajat käyvät kertomassa työstään, ja välillä koululaiset tekevät tutustumisretkiä maatiloille. Ruokateema otetaan myös osaksi eri oppiaineiden opetusta.

Koululla korostetaan avointa tiedottamista ja viestintää, ja koulun arjesta kerrotaan muun muassa omalla twitter-tilillä.

Koululla ei ole mitään lisärahoitusta laadukkaaseen ruokaan ja ruokailuympäristöön tai erillisiin ruokakasvatustoimiin, vaan Wulff korosti toimien olevan arvovalinta, ja säästökohteet etsitään tarpeen mukaan muualta.

Wulff kiteytti koulun ruokafilosofian seuraavaan huoneentauluun:

• Ohjaa esimerkein
• Tiedota, tiedota, tiedota!
• Arvosta kouluruokaa, se on ainutlaatuista maailmanlaajuisesti!
• Kokeile ja testaa
• Keskity niihin henkilöihin ja toimiin, joihin voit vaikuttaa
• Pidä yhteyttä keittiöhenkilökuntaan
• Vaadi opettajilta ja muulta henkilökunnalta

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Innostavaa, osallistavaa, laadukasta kouluruokailua omalla PopUp -viikolla - ja jokainen muukin päivä!

Kuva: Nuorten Akatemia / Oma Valinta -hanke

Tällä hetkellä vietetään ELO-säätiön koordinoiman Kouluruokailuverkoston ja Nuorten Akatemian Oma valinta -hankkeen yhteistä Kouluruokailun PopUp -viikkoa. Kouluruokailun PopUp -viikon tavoitteena on kouluruokailun kehittäminen oppilaita osallistavilla tavoilla, uusista kouluruokailusuosituksista innostuminen sekä koulujen hyvien käytäntöjen jakaminen. Teemaviikolla nostetaan esiin kouluruokailua eri näkökulmista. Teemaviikon tempauksista nousseet ajatukset ja onnistuneet kokeilut voidaan siirtää koulun jokapäiväiseen toiminta- ja ruokailukulttuuriin. 
 
Maa- ja metsätalousministeriö ei tehnyt PopUp-viikolle mitään omaa tempausta tms. mutta kouluruokailun kehittämisen taustalla olemme olleet monessakin mahdollistajan roolissa. Näistä muutama nosto seuraavaksi.

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädännön lisäksi ravitsemussuositukset, ja erityisesti kouluruokailusuositukset. Näitä laatii Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, joka on MMM:n alainen asiantuntijaelin. Koska kouluruokailu on hieno suomalainen innovaatio, jonka ilosanomaa haluamme viedä kaikkialle maailmaan, niin MMM resurssoi myös englanninkielisen version alkuvuodesta julkaistulle uudelle kouluruokailusuositukselle. Englanninkielinen suositus palvelee myös yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa omaa väestöämme tietotaito -viennin lisäksi. MMM rahoittaa myös ao. suositusten jalkauttamista. 

Kouluruokailua ja laajasti koko kouluympäristössä tapahtuvaa ruokakasvatusta perää myös uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden jalkauttamiseen MMM rahoitti Edu.fi -sivustolta löytyvän Ruokataju -opetusmateriaalin opettajien tueksi.

Kouluruokailu on tärkeä hetki oppilaiden päivässä, joka ei ole pelkkää ravitsemista ja tankkausta. Kouluruokailun pitää olla rauhoitettu tuokio koulupäivän keskellä, jolloin nautitaan maukas, ravitsemuksellisesti tasapainoinen ja vastuullinen ateria yhdessä koulukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa. Tuokion onnistuminen on pitkälti kiinni ravitsemuspalveluiden henkilökunnasta, joka meillä Suomessa on hyvin koulutettua ja ammattiylpeydellä työnsä tekevää. Kouluruokailusuosituksiin vahvasti liittyvä ajatus yhdessä syömisestä ja oppimisesta osana ruoan arvostuksen lisäämistä ja ruokakasvatusta on mukana myös hallituksen helmikuussa 2017 eduskunnalle antamassa ruokapoliittisessa selonteossa.

Ravitsemushenkilökunnan täydennyskoulutuksia on toteutettu eri keinoin, esim. MMM:n rahoittamilla hankkeilla ja ostopalveluilla kouluttajinaan mm. Edutaru ja Primedu. Edelläkävijäkouluille Ammattikeittiöosaajat ry on MMM:n varoin kehittänyt Kouluruokadiplomin, jonka kautta halutaan kehittää ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävää ruokapalvelua. MMM on ollut resurssoimassa myös Ruokatieto ry:n Ruokavisa- ja Kouluagentti -toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

MMM:n hallinnonalan kautta on jo pitkään rahoitettu EU:n koulumaitojärjestelmää, joka nyt on laajentumassa kattamaan myös kouluhedelmät. Kts. MMM-tiedote tästä. Järjestelmän tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisätä ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Uuden järjestelmän kautta Suomi tavoittelee myös eri poliittisissa asiakirjoissa asetettuja luomun edistämisen tavoitteita tiettyjen luomutuotteiden saadessa korkeampaa tukea hankittaessa niitä kouluihin.

Kouluruokailuteeman lisäksi MMM on vuosien varrella rahoittanut useita lasten ja nuorten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Niihin voit tutustua esimerkiksi Laatuketjun ja Mavin sivuilla.  

Kuva: SREn kuva-arkisto, kuvaaja: Jaakko Martikainen

Hyvää kouluruokailun PopUp-viikon jatkoa! Muistetaan myös arvostaa kouluruokaamme ja -ruokailuamme aivan joka päivä! Kouluruokailu on ainutlaatuisen hieno innovaatio, joka on siivittänyt lapsiamme kasvun ja oppimisen tielle jo lakisääteisesti yli 70 vuoden ajan, ja sitäkin ennen jo vapaaehtoisesti tarjottuna. Ollaan ylpeitä tästä!

Teksti: Kirsi Viljanen