Vuoden lähiruokateko –kilpailu on avattu!

Vuoden 2019 Vuoden lähiruokateko -kilpailun voitti Heikkilän tila ja juustola. Kuva: Messukeskus/Lähiruoka&Luomu -messut

 

Suomen Messut on avannut haun Vuoden lähiruokateko –kilpailuun, jonka voittaja pokkaa Suomen Messusäätiön 2000 euron palkinnon. Lisätietoja kilpailusta tästä. Tänä vuonna kilpailu on ensimmäistä kertaa kaksiosainen. Määräaikaan tulleista ehdokkaista palkintoraati valitsee paitsi kilpailun voittajan, mutta myös ne muutamat edelläkävijät, joista yleisö saa äänestää oman suosikkinsa. On jännittävää odottaa, miten raadin ja yleisön mielipiteet yhtyvät tai eroavat! Sekä raadin valinta että yleisön suosikki julkistetaan Lähiruoka ja luomu –messujen avajaispäivänä Helsingin Messukeskuksessa.

Kilpailu järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Itse olen ollut joka vuosi valintaraadissa, ja huomaan, miten tässä ajassa koko lähiruokasektori on mennyt huimasti eteenpäin. Myös raati käy vuosi vuodelta yhä tiukempia ja analyyttisempia keskusteluja ja pohdintoja valintojensa taustaksi. Avaan nyt vähän raadin toimintaa ja voittajan valintaa, sillä resurssisyistä jokaiselle ehdokkaalle emme millään pysty antamaan yksilöllistä palautetta.

Mihin raati sitten kiinnittää huomiota? Yleishuomiona voisi todeta, että kokonaisuus on tärkeä, mutta pikkuseikat ratkaisevat. Esimerkiksi lähiruokaravintolaksi itseään tituleeraava putoaa valinnasta pois heti, jos esimerkiksi yrityksen menussa on mukana myös selvästi ulkomaista alkuperää sisältäviä annoksia. Palkintoon ei riitä, että ammattikeittiöissä – niin julkisissa tai yksityisissä - on tehty strategisia linjauksia lähiruuan käytön lisäämisestä, ellei linjaus samalla konkretisoidu käytännön toimiksi. Lähiruokamyymälän pitää myydä lähiruokaa, eikä niin, että lähiruoka on houkutteleva lisä muun valikoiman ohessa. Tavallinen, laadukasta kotimaista raaka-ainetta tuottava maatila pääsee keskusteluun vasta sitten, kun sillä on perustuotannon lisäksi suoramyyntiä, jalostusta tai lisäarvoa tuovaa yhteistoimintaa esimerkiksi ravintoloiden kanssa. Ehdokkaan talousasioiden pitää olla kunnossa, samoin julkisuuskuvan. Tässä siis muutamia esimerkkejä, joihin kiinnitämme huomiota.

Kilpailusivuilla on kuvattu palkinnon kriteerit, ja toivottavasti kilpailuun ehdotettavaa palkinnonsaajaa perustellaan myös näiden kriteereiden kautta. Pelkkä nimi/taho ja lyhyt perustelu eivät kilpailussa pitkälle kanna. Raatilaiset tekevät ison työn ennen kokouksia, ja kustakin ehdotettavasta käydään läpi niin paljon tietoja kuin mahdollista. Raatilaiset lukevat paitsi ehdotukset, mutta käyvät läpi kaikki niihin liitetyt linkit ja liitteet. Organisaatioiden internet-sivut ja somekanavat tutkitaan tarkoin, ja yritämme seurata myös ehdokkaasta mahdollisesti käytyä some- ja muuta keskustelua. Asiakaspalautteita ja –kokemuksia ehdokkaista keräämme kautta rannoin lumipallo-menetelmällä. Googlettamalla löytyy hyviä lehtiartikkeleita ja taloustietoja tarkastelemme avointen julkisten tietojen kautta. Raadin kokouksissa kaikki nämä kootaan sitten yhteen, vertaamme ja kyseenalaistamme, kehumme ja päätämme. Työ vaatii aikaa ja on hetken verran erittäinkin hektistä. Mutta työ on samalla valtavan mielenkiintoista, sillä aina kilpailussa on mukana iso määrä aivan uusia ehdokkaita, ja tätä kautta me raatilaiset pääsemme tutustumaan lähiruokasektorin moninaiseen kirjoon. Tänä vuonna toteutettavan yleisökilpailun kautta haluamme tuoda lähiruokatoimijoita laajemminkin kansan tietoisuuteen.

Ilolla ja mielenkiinnolla odotamme taas uusia ehdotuksia tämän vuoden kilpailuun! 

Kuva: Kirsi Viljanen

Kirsi Viljanen

palkintoraadin puheenjohtaja

erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

Messukeskuksen tiedote kilpailusta.

Artesaaniruoka keskiössä

Viime viikon loppupuoli oli yhtä suurta artesaaniruuan juhlaa kooten Jyväskylään artesaaniruuan tuottajia ja asiantuntijoita erityisesti Suomesta, mutta myös Pohjoismaista ja Baltiasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimi nimittäin tämän vuoden Artesaaniruoka SM-kilpailujen paikkana, ja kilpailun yhteyteen oli koottu mielenkiintoinen tapahtumakokonaisuus. Lue lisää kilpailusta tästä.


Tapahtuma alkoi perjantaina Fennopromon MarketWise -hankkeen kokoamalla pakkausnäyttelyllä. Elintarvikkeiden pakkauksia on koottu ympäri maailmaa sillä silmällä, mikä missäkin päin maailmaa on trendinä juuri nyt, ja mihin suomalaisten yritysten pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti viennissä, mutta tietysti myös pakkausten designiä miettiessään kotimaan markkinoille.

 

 

 

 

Perjantaina käynnistyi ohjelman seminaariosuus, ja tuolloin saimme kuulla Keski-Suomen maakunnasta, sen ruokatuotannosta ja -kulttuurista, artesaaniruuan perusteista, kilpailusta ja sen edistämisyhdistyksestä Suomen Artesaaniruoka ry:stä,  Ruotsin Eldrimnerin tekemästä kehitys- ja koulutustoiminnasta, villiyrttien käytöstä, yritysesimerkkejä ja mitä pienenkin yrityksen pitää huomioida miettiessään vientitoiminnan käynnistämistä. Seminaarissa oli myös asiantuntijapaneeli artesaaniruuan merkityksestä osana tuotteen lisäarvoa. Perjantain tallenteen löydät täältä. Lauantain seminaarissa pohdittiin ruuan moniaistisuutta, kuultiin lisää yritysesimerkkejä sekä annettiin evästystä seminaarin jälkeen toteutettuun Laurea amk:n vetämään villiyrttityöpajaan. Lauantain seminaarin tallenteen löydät tästä.

Bodil Cornell Eldrimneristä kertoi kuulumisia Ruotsista

Asiantuntijapaneelia moderoi Bettina Lindfors ELO-säätiöstä (vas.) ja keskustelemassa olivat Jonas Harald (Pohjanmaan kalatalous/Leader-neuvoja), Samuel Pettersson (Matregion Nyland), Ulla Liukkonen (Suomen Keittiömestarit ry.) ja Kirsi Viljanen (maa- ja metsätalousministeriö). Kuva: Artesaaniruoka SM

Lauantai oli artesaaniruoka SM -kilpailun varsinainen kisapäivä. Kymmenet tuomaristojen jäsenet kokoontuivat jo ennen aamukahdeksaa omien tuomaripöytiensä ääreen. Kilpailuun oli lähetetty yli 120 tuotetta lähes 70 yrityksen toimesta. Yhteensä kilpailuluokkia oli kaikkiaan 11 lukuisine alakategorioineen. Kilpailussa arvioitiin erityisesti makua, ulkonäköä, rakennetta, kokonaisvaikutelmaa ja innovatiivisessa kilpailuluokassa innovaatioastetta. Joissakin luokissa kilpailutuotteita oli vähän ja tuomaristo sai työskentelynsä loppuun noin neljässä tunnissa, jotkut tuomaristoista työskentelivät yli 7,5 tuntia.

 

 

 

 

 

 

Voittajat julkistettiin Gradian tiloissa pidetyssä upeassa palkintogaalassa. Voittajatuotteet osoittavat, että meillä on todellakin huipputuotteita, jotka on tehty loistavista raaka-aineista, kovalla ammattitaidolla ja suurella sydämellä! Harmillisesti monissa luokissa oli niin vähän kilpailutuotteita, ettei mitaleita voitu jakaa, vaikka niissäkin luokissa mukana oli oikeita helmiä.

Kuva: Artesaaniruoka SM

Kilpailun avulla haluttiin paitsi tuoda artesaaniruokaa ja sen tekijöitä tunnetuksi luoden täten parempia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia markkinoita, mutta myös edesauttaa artesaaniruuan tuottajia kehittämään toimintaansa. Jokainen tuote sai tuomaristolta palautteen, jossa positiivisen kehun lisäksi oli myös tarpeen mukaan rakentavaa palautetta tuotteen jatkokehittämiseksi. Uskonkin, että ensi vuonna tuomaristot saavat maisteltavakseen yhä parempia, edelleen kehitettyjä tuotteita ja toki aivan uusia tuotteita ympäri Suomea ja Pohjoismaita.

Olen iloinen, että Jyväskylän toimijat yhteistyökumppaneineen ottivat tämän kilpailun toteuttamisen vastuulleen kolmen Raaseporissa järjestetyn kilpailun jälkeen. Ja matka jatkuu: ensi vuoden kilpailu järjestetään 14.-16.10.2020 Raisiossa. Laittakaapa kalenteriin!

Mitä on artesaaniruoka?

Artesaaniruoan kautta luodaan ainutlaatuisia tuotteita, joilla on rikas maku ja selkeä identiteetti, ja   jotka valmistetaan hellävaraisesti erityisesti paikallisia raaka-aineita jalostamalla. Tunnusmerkkinä  on, että tekijän kädenjälki ja osaaminen ovat osa koko tuotantoketjua. Näin saadaan aikaan tuotteita, joissa ei ole turhia lisäaineita ja joiden raaka-aineet ovat kaikki jäljitettävissä. Artesaaniruoka  säilyttää, kehittää ja nostaa esiin paikallisten ruokakulttuurien rikkauden ja tietämyksen.

Lähde: Artesaaniruoka SM/Kilpailusäännöt2019

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

HungryForFinland -ruokamatkailukilpailulla buustia ruokamatkailuun

Ruokamatkailu on yksi matkailun kasvavimmista sektoreista. Suomi on yhtäkkiä noussut ruokamatkailumaailman kartalle ja olemme hetkessä saaneet hyvää ja kiinnostavaa julkisuutta alan tärkeimmissä kansainvälisissä medioissa. Esimerkiksi Lonely Planet nosti Suomen maailman 3. parhaaksi matkailumaaksi viime vuoden lopulla (kts. uutinen). Meillä on loistavia ruokamatkailun kärkituotteita ja pari vuotta sitten valmistunut ruokamatkailun strategia näyttää yhteiset tavoitteet ja kehittämisen suunnan kaikille alan toimijoille. Tarvitsemme kuitenkin lisää ruokamatkailutuotteita niin kotimaan matkailijoille kuin ulkomaalaisille turisteille.

Tammikuussa 2017 Matkamessujen yhteydessä avattiin pari kuukautta käynnissä ollut ruokamatkailukilpailu. Kilpailu on oiva keino nostaa hyviä kohteitamme esiin, mutta myös haastaa yrityksiä kehittämään tuotteistaan entistä parempia - tuotteita, joissa elämyksellisyys on hiottu matkailijan kaikkia aisteja palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Kärkituotteiden etsimisen lisäksi kilpailulla haluttiin kerätä hyviä esimerkkejä, joita voi mallintaa laajemminkin ruokamatkailun hyväksi. Kilpailulla haluttiin kunnioittaa myös hyvää ja rikasta alueellista ruokakulttuuriamme, paikallisuuden hyödyntämistä sekä puhtauden ja turvallisuuden osalta maailman parhaimman ruokamaan raaka-aineita, jotka on osattu nivoa laadukkaaksi palvelutuotteeksi. Käsityöläisyys, perinteiden kunnioitus modernisoituna nykyhetkeen, historian hyödyntäminen, tarinallisuus ja asiakkaan oppiminen ovat myös ruokamatkailustrategian esiin nostamia hyvän ruokamatkailutuotteen elementtejä MAUN lisäksi. Näihin kiinnitettiin huomiota myös arviointivaiheessa.


Kilpailu huipentui 6.9.2017 Helsingin kaupungintalolla työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä matkailu-seminaarissa, jossa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja elinkeinoministeri Mika Lintilä palkitsivat voittajat juhlavasti. Vuoden ruokamatkailupalkinnon voitti helsinkiläisen ravintola Olon Creative Kitchen / menu Matka.

Katja Henttunen, Jari Vesivalo ja Pekka Terävä / Olo vastaanottivat palkinnon. Kuva: Juha Rahkonen

Lisäksi palkittiin kolme ruokamatkailutekoa: Hotelli Punkaharjun sienet ja yrtit -viikonloppu, Fiskarsissa artesaanijuomia tuottavien Fiskarsin Panimon, Kuura Ciderin ja Ägräs Distilleryn opastettu kierros sekä Skördefesten, vuosittain syyskuussa Ahvenanmaalla järjestettävä sadonkorjuujuhla. Kunnianmaininnat saivat porvoolainen opastettu kävelykierros SMAKU ja kuusamolainen Studioravintola Tundra. Lisätietoa voittajista tästä.

Ruokamatkailukilpailun voittaja palkittiin 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Ruokamatkailukilpailun voittajalle ja kolmelle merkittävälle ruokamatkailuteko -maininnan saaneelle tehtiin osana palkintoa videot. Lisäksi kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä esimerkiksi VisitFinlandin markkinointikanavissa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä.

Kuvassa kaikki palkitut ministeri Lepän (vasemmalla) ja Lintilän (oikealla) seurassa. Kuva: Kirsi Viljanen

Matka kilpailun avauksesta voittajan julkistamiseen oli pitkä ja antoisa. Kilpailuun tuli 73 toistaan parempia ehdotuksia, ja arviointiraadilla (jossa lisäkseni olivat kehityspäällikkö Terhi Hook/VisitFinland, olut- ja ruokatoimittaja Mariaana Nelimarkka, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi/MTK ja ruokamatkailun projektipäällikkö, lehtori Kristiina Havas/Haaga-Helia) oli iso urakka ehdotusten läpikäynnissä. Kilpailussahan ei ollut varsinaisia sarjoja, vaan se oli avoin ruokamatkailuun kuuluville erilaisille tuotteille kuten ruokamatkailuun liittyvät retket, ohjelmallinen ruokailu, ruokanäytelmä ym., tapahtumat, käyntikohteet, joissa myös ruokailuun liittyvien tuotteiden valmistusta, ostamismahdollisuus, juustola, mylly jne., kahvila, ravintolat (pelkät menut ym.) tai innovatiivinen uusi ratkaisu, joka lisää ruokamatkailua. Näihin kaikkiin tulikin ehdotuksia.

Kilpailijoiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä. Kutakin edellä mainituista kohdista tarkasteltiin vielä lukuisten alakysymysten kautta. Kilpailulomakkeilla kerrottujen tietojen lisäksi keräsimme ehdokkaista kaikki mahdolliset saatavilla olevat tiedot yritysten internet-sivuilta, menukorteista, omista ja verkostojemme kokemuksista jne. Kierros kierrokselta jouduimme karsimaan ehdotuksia, kunnes kesän alussa meillä oli finalistit selvillä, kts. tiedote. Osaan finalisteista teimme vielä tutustumis- ja arviointikäyntejä.


Mikä sitten erottaa kohteet toisistaan? Ruoan suhteen ensisija menee maulle, asiakaspalvelulle ja kokonaisvaltaiselle elämykselle. Tuotteessa pitää olla joku ratkaiseva elementti, mikä erottaa sen samantapaisesta toisesta tuotteesta. Tuo elementti voi olla raaka-aineiden käytössä, ohjelmallisuudessa, tarinoissa, aitoudessa, asiakkaan kohtaamassa palvelupolussa, kansainvälisestä markkinointiulottuvuudessa, yhteistyöverkostojen laajuudessa tms. Usein ratkaiseva seikka on hyvin pienipiirteinen, mihin verrattava tuote ei välttämättä ole osanut kiinnittää omassa tuotteessaan huomiota.


Lähes kaikki ehdokkaat olivat todella hyviä, ja meillä on potentiaalia loistavien uusien ruokamatkailun kärkituotteiden esiinnostoon. Sinänsä ruokamatkailun tasokkuus ei yllätä, sillä monella yrityksellä on takanaan vuosien ja vuosikymmenien pituista pitkäjänteistä kehitystyötä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ministeri Leppä kannusti yrityksiä seuraavin sanoin oman puheensa lopussa: Kaikki osallistujat ovat tietyllä tapaa jo voittaneet, sillä kilpailuihin osallistuminen on yritykselle ja toimijalle itselleenkin välillä iso kynnys. Haluan kiittää kaikkia kilpailuun ehdotuksensa lähettäneitä! Te, jotka tällä kertaa ette finaaliin asti yltäneet: kehittäkää tuotteitanne vielä himpun verran eteenpäin, ja osallistukaa myös seuraavalla kerralla! Nostetaan Suomi yhdessä ruokamatkailun kärkimaaksi maailmassa!

MMM:n tiedote ruokamatkailukilpailun voittajista.
TEM:n tiedote matkailuseminaarista.


Teksti: Kirsi Viljanen, arviointiraadin pj.

Voittajat kera ministereiden ja arviointiraadin. Kuva: Juha Rahkonen.