Vuoden 2026 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

Olen jo monena vuodenvaihteena käynyt läpi erilaisia raportteja ja artikkeleita seuraavan vuoden ruokailmiöistä ja -trendeistä. Niin nytkin ja ohessa niistä koontia.

S-ryhmän uutisessa 2026 trendit perustuvat toteutuneeseen myyntidataan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. S-ryhmän lokakuisen asiakastutkimuksen mukaan 56 % vastaajista tuntee vuonna 2024 uudistetut ravitsemussuositukset ja 37 % vastaajista kertoo tehneensä muutoksia ruokavalioonsa suositusten pohjalta. Suositusten vaikutus näkyy muun muassa leikkelemyynnin vähenemisenä ja kasvisten myynnin lisääntymisenä. Proteiinilähteet monipuolistuvat ja esimerkiksi tofun ja raejuuston myynti on kasvanut selvästi. Arjen kiirettä helpottamaan halutaan valmiita ratkaisuja ja esimerkiksi ruokapakasteiden, irtoleipomotuotteiden ja pakastepizzojen myynti noussut. Helpotusta arkeen tuo myös valmiiksi pestyt, pilkotut ja raastetut kasvikset. Ruuan ostaminen verkosta on nopeassa kasvussa ja ruokarobottikuljetusten osuus kaikista tilauksista on peräti 20 %. Juomisen trendeissä jatkuu hyvinvointi ja alkoholittomuuden kasvu. Nousussa on urheilu- ja hyvinvointijuomat (+11 %) ja kasvipohjaiset ruokajuomat (+4 %) kaurajuomien kasvun ollessa 5%. Huolestuttavaa on energiajuomien myynnin kasvu (+12 %).

Euromonitorin katsaus jakaa vuoden kuluttajatrendit neljään kategoriaan. Comfort zone -trendissä kuluttajat etsivät rauhaa ja hallinnan tunnetta globaalin epävarmuuden keskellä. He haluavat yksinkertaistusta, emotionaalista turvaa ja tasapainoa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee realistisiin ja tarkoituksellisiin kulutusvalintoihin keskittyvä saavutettavissa oleva prioriteetti. Kuluttajat kaipaavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä, myös ruoasta. Tuotteet, jotka tarkoituksellisesti vaikuttavat aisteihin, kuten rauhoittavat tuoksut tai hyvää mieltä tuovat maut herättävät positiivisia tunteita. Tähän käytetään usein kasviperäisiä aineita, kuten kamomillaa tai sitruunaa. Fiercely Unfiltered -trendissä kuluttajat haluavat aitoa itseilmaisua ja toivovat yhä personoidumpia tuotteita ja elämyksiä. Tuotekehityksessä kannattaakin ottaa kuluttajat mukaan. Rewired Wellness -trendissä kuluttajat haluavat klinikkatason korkean teknologian ratkaisuja arkeensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuluttajat odottavat, että arjen tuotteet vastaavat lääkkeiden tai ammattimaisten kosmeettisten palveluiden tarkkuutta, tehoa ja nopeutta. Terveysteknologioilta odotetaan esimerkiksi henkilökohtaisia ruokailusuosituksia. Vaatteista tulee lääketieteellisiä vaatteita, jotka seuraavat henkilökohtaisia biometrisia tietoja esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseksi. Älyvaatteet ovat osa laajempaa digiloikkaa, joka mullistaa myös HoReCa-alaa, parantaen sekä työntekijöiden turvallisuutta että keittiön toiminnan tehokkuutta. Suuri osa kuluttajista seuraa terveyttä älysovelluksilla. Next Asian Wave -trendissä Itä-Aasian brändit asettavat standardit tuotteille, joissa yhdistyvät edullisuus, digitaalinen ketteryys, kulttuurinen relevanssi, nopeus ja yksilöllisyys. Trendin myötä tarvitaan mobiilikeskeisiä, digitaalisiin ostokokemuksiin nojaavia ratkaisuja, jotka yhdistävät sisältömarkkinoinnin ja kaupankäynnin saumattomasti 

Globaalisti toimivan markkinatutkimuslaitos Innovan katsauksessa proteiinibuumin odotetaan jatkuvan ja suolisto- ja mielenterveyteen kiinnitetään huomiota. Ruoka on osa hemmottelua ja siltä odotetaan elämyksiä. Terveysvaikutteisia juomia käytetään yhä enemmän. Kasvipohjaisten proteiinien suosio kasvaa, mutta niiltä odotetaan aitoutta. Annokset ovat yhä enemmän erilaisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöityjä. Tuotteiden odotetaan olevan kohtuuhintaisia. Oman ruokakulttuurin ja -perinteiden mukaiset ruuat tarjoavat lohtua ja vahvistavat identiteettiä epävarmoina aikoina. Kestävyys vetoaa edelleen kuluttajiin erityisesti silloin, kun se on konkreettista, huomioi avoimuuden ja tuo arjen hyötyjä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin mukaan kuluttajat siirtyvät yksipuolisesta yhden ravintoaineen maksimoinnista (esim. proteiini, kuitu) kohti ravintoainetasapainoa ja monimuotoisuutta. He arvostavat monipuolisuutta terveyden, maun ja ympäristön kannalta. Nostalgia on nouseva voima: kuluttajat hakevat lohtua ja hallinnan tunnetta perinteisistä ruoka- ja juomatavoista sekä ikiaikaisista aineksista. Brändit, jotka asettuvat kulttuuriperinnön vaalijoiksi ja markkinoivat esimerkiksi fermentoituja, kuivattuja tai säilöttyjä tuotteita, saavat luottamusta. Moniaistisuudesta tulee osa käytännöllistä hyvinvointia ja tuotteissa korostetaan tekstuureja, tuoksuja ja värejä, jotka syventävät kuluttajan tunneyhteyttä. 

Flora Southey Food Navigator Europe -verkkojulkaisun artikkelissaan totesi proteiinibuumin jatkuvan sekä ruuissa että juomissa. Kuitujen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja myös funktionaalisten terveyttä edistävien elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kasvipohjaiset tuotteet jatkavat suosiotaan, ja ekologisen kestävyyden lisäksi haetaan taloudellista vakautta. Väestön vanhetessa haetaan jaksamista ja terveyttä edistäviä tuotteita.

Myös Donna Eastlake nosti Food Navigator Europe -verkkojulkaisun toisessa artikkelissa esiin proteiinien suosion jatkumisen. Suolistoterveyden ja aivoterveyden tukeminen ravitsemuksen kautta on tärkeää. Tämä näkyy myös funktionaalisten juomien suosiossa. Kasvipohjaisten ruokien suosio jatkuu, mutta tuotteiden odotetaan olevan luonnollisia ja vähemmän jalostettuja. Vaikka kestävyys -näkökulmat eivät ole enää niin vahvoja kuin aiemmin, ohjaa se kuitenkin vahvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajat odottavatkin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Kuluttajat kaipaavat myös nostalgisia ruokia ns. lohturuuaksi. Kuluttajat ovat myös hintatietoisia: rahalle halutaan laadukasta vastinetta. Kuluttajat kaipaavat myös eri tilanteisiin räätälöityjä tuotteita. Kuluttajat kaipaavat myös hemmottelutuotteita, jotka hyvän maun lisäksi antavat moniaistisia elämyksiä.

Thefoodpeople -yhteisö piti 18.11.25 online -tilaisuuden, jossa keskusteltiin vuonna 2026 vaikuttavista ruokailmiöistä. Terveellisyys ja hyvinvointi oli keskustelun alun ytimessä. Proteiinit ja kuidut trendaavat ja laihdutuslääkkeen GLP-1:n räjähdysmäinen käyttömäärän nousu järkytti: aineenvaihdunnan pitäisi saada tukea terveyttä edistävistä elintarvikkeista, ei lääkkeistä. Ruuan pitää tuoda myös hyvää mieltä eikä herkuista pidä syyllistyä. Perinteinen ruokailurytmi on muuttumassa ja ruokaa ja välipaloja syödään silloin kun huvittaa. Nostalgiset ruuat ja välipalat tuovat mielihyvää muuttuvassa maailmassa. Ruuan ostokokemus halutaan miellyttävämmäksi ja erilaiset tekoälypohjaiset applikaatiot nopeuttavat ja helpottavat kaupassa käyntiä. Ruualta odotetaan yksinkertaisuutta ja tuoreutta ja siitä halutaan avointa tietoa. Ruokahävikkiä estetään ja tuoreutta varmistetaan erilaisin älyratkaisuin. Leivät ja vohvelit erilaisin täyttein trendaavat. Lihaa käytetään edelleen, mutta ruhosta halutaan käyttää kaikki osat. Geenieditoinnin katsottiin antavat isoja mahdollisuuksia.

Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti kiteyttää vuoden 2026 ilmiöt viiteen kokonaisuuteen. 1) Kaikkien ravintola. Ravintolat ovat nykyajan “nuotiopaikkoja”: arjen olohuoneita, joissa kohtaamiset, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuvat (esim. kortteliravintolat, viinibaarit, pop-up konseptit). Ravintoloissa on teemallisia tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua ja sitouttavat eri yleisöjä. Ravintolatilaa käytetään moniin tarkoituksiin ja sen konsepti ja juomalistat räätälöidään kohderyhmittäin. 2) Ravintolat luovuuden pelikenttänä. Yhdistelyn vapaus: makumaailmojen, keittiötekniikoiden ja kulttuurivaikutteiden rohkea ristiinpölytys; kokeilut yli genre- ja maarajojen. Myös yhteistyötä kulttuurin eri tekijöiden kanssa (musiikki, teatteri, runous) nostetaan pääestradille osaksi ravintolakokemusta ja elinkeinon ekosysteemiä. 3) Erottaudu elämyksillä. Tarinallinen kokemus: eheä tarina sitoo ruoan, juoman, tilan ja palvelun; visuaalinen runsaus ja moniaistisuus haastavat minimalistisuuden. Toisaalta kaivataan helppouden luksusta: sujuva, vaivaton ostaminen ja palveluprosessi ilman kiireen tunnetta; arjen luksus näkyy myös nopeissa, laadukkaissa konsepteissa (esim. voileipäbaarit). Toteutetaan erilaisia uusia juhlimisen tapoja: juhla siirtyy päiväsaikaan ja hyvinvointiin (kahvireivit, brunssien jatkot); ruokajuomaparit ja alkoholittomien vaihtoehtojen kasvu. Ravintolaruuasta ja -juomista etsitään myös hyvinvointia: funktionaaliset juomat (stressiä vähentävät, unta tukevat, proteiinipitoiset) ja alkoholittomat juomaparit yleistyvät myös fine diningissa. 4) Teknologia ravintolan arjessa. Tekoäly tukee ruokalistasuunnittelua, tarjonnan optimointia ja hävikin vähentämistä; datan käyttö edellyttää hyvää tietosuojaa ja kyberturvaa. Teknologia toimii taustalla ihmisten rinnalla (ihmisten ja koneiden hybriditiimi), helpottaen arkea ja parantaen kannattavuutta. 5) Vastuullisuus 2.0. Vastuullisuus on nykyään oletusarvo: raaka-aineiden alkuperä, energiankulutus, pitkäikäiset materiaalit, korjaamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys luovat luottamusta. Tarjonta mukautetaan sesonkien ohella saatavuuden, hinnan ja geopoliittisten muutosten rytmiin; dokumentoitu, arvoihin juurtunut tekeminen. Hyperlokaalit raaka-aineet, ulkona valmistetut elämykset ja paikkalähtöiset konseptit vahvistavat merkityksellisyyttä—talouden ja elinvoiman yhteispeli. Teknologia tuo vastuuta: data ja automaatio vähentävät hävikkiä ja tukevat vastuullisia päätöksiä—oikein käytettynä yhdistää arvot ja kannattavuuden. 

Nicola Trup nosti National geographic -artikkelissaan esiin 11 trendiä, jotka näkyvät ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Fermentoidut kastikkeet ja hitaasti sulatetut eläinrasvat antavat mauille syvyyttä. Ruuista on trendaamassa vartaassa paistetut kanat, kuitupitoiset ruuat, maustetut tuorejuustot sekä perinteiset, nostalgiset ruuat. Some vaikuttaa nouseviin trendeihin: Tiktokin myötä keittiöistä haitilainen keittiö on nousussa, samoin riisikakut, joiden suosioon vaikuttaa myös vahva K-pop -kulttuuri. Some on vahvistanut myös makean ja mausteisen makumaailman tuotteiden kehittämistä. Maustekurkkuja ei vain syödä, vaan niitä käytetään drinkeissä ja jalosteissa. Matcha-teen saatavuusongelmien vuoksi japanilaisen hojicha-teen suosio on kasvussa. 

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan vuonna 2026 korostuvat hankinnat lähialueilta, lohtua tuovat ruuat ja menut, joista kuluttaja kokee saavansa rahoilleen kohtuuhintaista vastinetta. Menuihin kaivataan selkeitä merkintöjä (ravintosisältö, alkuperä, vastuullisuus) ja erikoisruokavalioita (allergiat). Ruualta odotetaan aitoutta ts. vähemmän lisä- ja väriaineita ja vähemmän prosessoitua. Erilaisia proteiinilisukkeita käytetään monipuolisesti, smashed burgerit jatkavat nousuaan ja pakkauksilta kaivataan kompostoituvuutta tai uudelleen käytettävyyttä.

Tastewise on yhdysvaltalainen generatiivinen tekoälyalusta ja kuluttajainformaatioverkkoympäristö, joka keskittyy elintarvike- ja juomateollisuuteen. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä kuluttajakäyttäytymisestä, ravintolamenuista ja sosiaalisen median trendeistä – yli biljoonan datapisteen avulla – ja muuntaa nämä tiedot konkreettisiksi toimenpiteiksi innovaatio-, markkinointi- ja myyntistrategioissa. Tastewisen trendiraportti 2026 nostaa esiin neljä isompaa trendiä. Niistä ensimmäisessä ruoka on osa oman identiteetin rakentumista. Siinä korostuu aitous, käsityöläisyys ja ruuan alueellisuus. Proteiineissa suositaan jälleen lihaa ja hyperlokaalit ruuat ja juomat ovat premiumia. Toisessa trendissä ruuasta ja juomista haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia (aineenvaihdunta, aivoterveys, hedelmällisyys ja hormonitasapaino), kolmannessa korostetaan yksilön valinnanvapautta (annosten personointi, ei selkeää ruokailurytmiä, terveelliset snacksit). ja neljännessä moniaistisuutta ja erilaisia tekstuureja. 

Tässä kirjoituksessa oli mukana vain otos isosta aineistosta, joka hakusanoilla "ruokatrendit 2026" ja "food trends 2026" löytyi. 

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Kuva: Kirsi Viljanen

Vuoden 2025 ruokatrendeistä

Vuosi 2025 on alkanut ja on taas aika kurkistaa, mitä eri puolilla maailmaa on ennakoitu tämän vuoden ruokatrendeistä.

K-ryhmän Ruokailmiöt 2025 -trendikatsauksen mukaan ruokaan liittyvistä ilmiöistä suurimmaksi nousee ensi vuonna kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelu. Hyvinvointi näkyy trendeistä vahvimmin siinä, mitä suomalaiset aikovat lisätä ruokavalioonsa. Listan kärkeen nousevat vihannekset, hedelmät ja kala, joita jokaista lähes puolet suomalaisista uskoo syövänsä tänävuonna enemmän. Myös kasvanut kiinnostus vatsan ja aivojen hyvinvointia tukevia tuotteita kohtaan on osa ilmiötä. Täysin uutena Ruokailmiöihin nousee tänä vuonna täsmäruokailuksi nimetty trendi, joka on osa isompaa, jo pidemmän aikaan nousussa ollutta vaivattomuuden ilmiötä. Sitä kuvaa se, että jopa 47 % suomalaisista suosii arjessaan ruokia, joita voi tehdä vain sen verran kuin kerralla aikoo syödä. Artikkeli nostaa esiin myös kasvavan innostuksen uusia makuja, ruonlaittotekniikoita ja ruokaelämyksiä kohtaan. Makumaailmoista aasialainen keittiö, erityisesti korealainen, kiinnostaa. Pitkälti samanlaisia asioita nosti Saaristoisten Siiri Koivumäki esiin artikkelissaan, jossa hän kiteytti tämän vuoden trendit neljään: elämyksellisyys, hyvinvointi, arjen helpottaminen ja arvokeskeisyys.

Suomen matkailu- ja majoitustoimialajärjestön MaRa ry:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolisen ruokailun suosio on noussut, vaikkei se vielä ylläkään pandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Pizzat, hampurilaiset ja kanaruoat ovat kolme suosituinta pääruokaa. Kasvisruoan suosio on hienoisessa kasvussa, sillä kasvisruoan tai salaatin pääruokana nauttineiden osuus on 12 prosenttia. Ravintolan asiakkaat toivovat yhä enemmän kalaa, äyriäisiä, kasvis- ja salaattiruokia. Kokolihapihvien ja muiden kokoliharuokien suosio ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Ruokatoimittaja Sanna Maskulin nostaa artikkelissaan esiin Joy of missing out -trendin. Raha on tiukassa, ja se näkyy ravintolapalvelujen käytön vähentymisenä. Elämyksistä ei kuitenkaan haluta tinkiä, joten nyt viihdytään kotona kokkaillen ja rentoutuen pienessä piirissä. Mukavuudenhalu -trendissä kannatetaan helppoa ja nopeaa ruuanlaittoa sekä odotetaan, että kauppa, elintarviketuottajat, media, some ja ravintolat ”paketoivat” vastuullisuustiedot helposti hallittavaan ja mieluisaan muotoon. Joustavuus näkyy kaikessa: terveellisyydessä, vastuullisuuden vaatimuksissa, jopa ruokarytmissä. Fuusiokeittiö trendaa, samoin leikkisyys.

Ruotsalaisen keittiöalan toimijan Cerveran artikkelissa ennakoidaan välipalaistumisen lisääntymistä, fuusiokeittöiden suosiota, kestävyyden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden vaadetta sekä ylellisten ja kalliiden erikoishedelmien suosion nousua.

Kim Kopacka referoi KTCHNrebel -artikkelissaan saksalaisen tulevaisuustutkimuslaitoksen trenditutkija Hanni Rützlerin uusinta trendiraporttia. Rützler mainitsee ensimmäiseksi trendiksi terveyden, kestävyyden ja ilmastonsuojelun. Kasvipohjaisten ja uusien teknologioiden avulla tuotetun ruuan kysyntä kasvaa ja lihatuotteissa tulisi suosia laatutuotteita, hän perää myös lihantuotannon sijoittumista alueille, joilla se maantieteellisesti ja ilmaston kannalta on järkevää. Toiseksi Rützler nostaa esiin globalisaation vs. alueellisuuden. Globaalia ruokajärjestelmää tarvitaan jatkossakin, mutta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä ja paikallisruuasta. Ruokajätettä tulee vähentää kaikin keinoin ja tässä kiertotalouden ratkaisut ovat tärkeitä. Rützler tuo esiin myös keittiömestareiden merkityksen trendien jalkautuksessa.

Food Navigator Europe -sivuilla julkaistussa artikkelissa Augustus Bambridge-Sutton referoi useita asiantuntijoita. Ensiksi hän nostaa esiin kasviperäisten proteiinien kasvun jatkumisen. Kuluttajat kuitenkin kavahtavat niiden ultraprosessointia. Uusia teknologioita käytetään ravitsemuksellisten tai toiminnallisten tarpeiden saavuttamiseksi. Solumaatalous ei ole yhtä trendikästä kuin vuonna 2024. Vertikaaliviljelyn ja hydroponisen viljelyn uskotaan trendaavan tänä vuonnakin. Terveystrendi jatkuu ja erilaiset teknologiset ratkaisut ja tekoäly auttavat ruokavalion personoinnissa. Kuluttajat peräävät myös tuotteiden jäljitettävyyttä. Tuotteiden pakkauksilta edellytetään kestäviä tuotantotapoja ja älypakkauksia kehitetään. Tekoälyä hyödynnetään koko ruokajärjestelmässä muun muassa ruuantuotannon optimointiin, trendien ennustamiseen ja koko ruokaketjun hallintaan.

Food Navigator Europen toisessa artikkelissa Donna Eastlake ennakoi 2025 olevan vastakkainasettelun vuosi. Kehopositiivisuus on kasvussa, mutta toisaalta painonpudotukseen liittyvät tuotteet menestyvät. Ylellisiä ruokia ja juomia hankitaan yhä enemmän, mutta tätä haastaa nopeasti kasvava rustiikkisen ruuan trendi. Kasvipohjaisten tuotteiden ja eläinperäisten tuotteiden syöjien mittelö jatkuu ja uusien innovatiivisten, rajoitetun erän taktiikalla myytävien tuotteiden vastapainoksi ostetaan 1950-80 -luvuilla kuluttajien suosikkeina olleita retroruokia.

Euromonitorin kuluttajatrendien mukaan tänä vuonna korostuvat hyvinvointi ja terveellisyys, joita tuetaan erilaisilla funktionaalisilla elintarvikkeilla ja juomilla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on yhä strategisempaa ja omia arvoja tukevaa. Tuotteilta odotetaan kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä ja yrityksiltä vaaditaan viherpesun pelossa läpinäkyvyyttä. Valtavan tietotulvan ympäröiminä kuluttajat haluavat selkeyttä ostotapahtumien sujuvoittamiseksi kuten pakkausmerkintöjen selkeyttämistä, kauppakokemusten virtaviivaistamista, räätälöityjä tuotesuosituksia tai asiakaspalvelua. Tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin, mutta sen luotettavuuteen on panostettava. Euromonitorin raportin voi tilata täältä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin ensimmäinen trendi on ravitsemuksellisuus ja miten tärkeää on antaa kuluttajille selkeällä tavalla tietoa tuotteiden ravintoainesisällöistä. Rule rebellion -trendissä ymmärretään, että ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä esimerkiksi syö kuten suositellaan. Ketjureaktioksi nimetyssä trendissä kuluttajat ymmärtävät globaaliin ruokajärjestelmään liittyvien haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutos ja geopoliittinen epävakaus) vaikutukset myös omiin ruokavalintoihin ja yrityksiltä odotetaan selkeää ja läpinäkyvää viestintää, jos esimerkiksi toimitus- tai muiden häiriöiden vuoksi tuotteita/ainesosia joudutaan muuttamaan. Hybridisato -trendissä perätään elintarvikeyrityksiltä selkeää viestintää kuluttajille ruuantuotannon uusista teknologioista.

Markkinatutkimuslaitos Innova nostaa raportissaan esiin 10 trendiä, joista ensimmäisessä korostetaan tuotteiden erilaistumista ainesosien laadun kautta. Kuluttajat hakevat tuotteita, joiden laadussa korostuvat terveyshyödyt, ravitsemus, tuoreus ja säilyvyys sekä luonnollisuus. Personoitu ruokavalio voi sisältää elämänvaiheeseen, elämäntapoihin, fyysisiin ja mielenterveystarpeisiin ja/tai sukupuoleen räätälöityjä tuotteita. Kolmas elintarviketrendi osoittaa, että kuluttajat haluavat nauttia ja innostua ruoka - ja juomatuotteista. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita jännittävistä makuyhdistelmistä, erityisesti niistä, joista he saavat tietoa sosiaalisessa mediassa. Neljäntenä trendinä Innova nostaa esiin suolistoterveyden ja erityisesti kuidut ja probiootit sekä D-vitamiinin. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio jatkuu, mutta kuluttajat haluavat vähemmän prosessoituja, luonnollisempia, maultaan ja rakenteeltaan parempia, terveyshyötyjä tarjoavia ja ympäristöä tukevia valintoja. Kuluttajien huoli pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden syömisen aiheuttamista terveysriskeistä pakottavat yritykset miettimään uudelleen kasviperäisten tuotteidensa kehittämistä. Kestävyystrendi tunnistaa yhteyden kuluttajien tietoisuuden ilmastonmuutoksesta ja valmistajien kestävyyspyrkimysten välillä. Kuluttajat ovat erittäin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja kertovat olevansa avoinna ilmastoon liittyville toimille, kuten kestäville viljelykäytännöille, ilmastokestäville kasveille ja uusille viljelytekniikoille. 8. trendi on kauneusruoka eli esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin liittyvät tuotteet kuten kollageeni ja vitamiinit. Ruokakulttuurin vaaliminen, mutta myös sen uudistaminen on tärkeää. Innovan mukaan paikalliset raaka-aineet, tutut maut ja perinteiset ruuanlaittotavat ovat ympäri mailman kuluttajille tärkeitä. Yhdeksäntenä trendinä Innova nostaa esiin mielen hyvinvointia tukevat tuotteet ja niihin liittyvät innovaatiot voivat sisältää esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita tai kasviperäisiä funktionaalisia ainesosia. Tekoäly on kasvussa välineeksi, jolla vauhditetaan tuoteinnovaatioita, tunnistetaan ainesosia, kehitetään tuotemuotoja, luodaan makuja, automatisoidaan tuotantoa, suojellaan elintarviketurvallisuutta ja tuetaan kestävyyttä. Odotamme näkevämme tekoälyn häiriöitä sekä brändiviestintää ja väitteitä tekoälyn hyödyistä tuotteilleen.

Amerikkalaisen Food&Wine -lehden artikkelissa Kat Kinsman nostaa esiin kukat ja niiden merkityksen koristelussa ja makujen tuojana. Meillä tästä hyvinä yritysesimerkkeinä on esimerkiksi ruusunterälehtihilloa valmistava Finnish Plant Oy ja Kotipellon puutarhan syötävät kukat, molempien yritysten tuotteita myös viedään eri maihin. Juomista Kinsman mainitsee kaakaon, jonka alkuperään kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja jota maustetaan hyvinkin innovatiivisillä tavoilla. Samoin hän mainitsee Guinnesin, jonka suosio maailmanlaajuisesti räjähti TikTokissa olleen haasteen vuoksi. Sienten suosio jatkuu ja kansanläheiset kahvilat ja ravintolat kasvattavat suosiotaan. Pariisin olympialaiset nostivat kiinnostuksen ranskalaiseen keittiöön, jonka suosion uskotaan jatkuvan kuten myös fuusiokeittiöiden.

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan henkilökohtainen ja planetaarinen syöminen korostuvat. Kuluttajat preferoivat yrityksiä, jotka ottavat ympäristön huomioon muun muassa käyttämällä paikallisruokaa ja kestäviä raaka-aineita ja vähentävät jätettä. Ravintolan arvoihin kiinnitetään huomiota. Hyperpaikallisuus korostuu erityisesti juomissa. Menuja supistetaan ja ravintoloissa varaudutaan nopeasti syötäviin lounaisiin. Keittiöihin tarvitaan enemmän esivalmisteltuja proteiinituotteita ja tekoälyä käytetään hyödyksi. Lapsille suunnataan terveellisimpiä annoksia ja maisteluannosten suosio kasvaa niin ruuissa kuin juomissa. Kaakkois-Aasian keittiö trendaa entisestään, samoin pop up -ravintolat.

National Geographic Traveller (UK) -artikkelissa Joel Porter ennustaa hauskuuden ja ruuasta ja juomista nauttimisen olevan tämän vuoden ilmiö. Hän korostaa sosiaalisen median, erityisesti TikTokin, merkitystä siihen, mitä kauppojen hyllyille tulee ja sieltä ostetaan. Artikkelissaan hän nostaa esiin 11 trendiä. Lounaan korvaa yhä useammin (jopa överiksi) täytetyt voileivät ja voileipäbaarit yleistyvät. Suomesta voisi esimerkkeinä mainita oululaisen Robbie's The Sandwich Shopin ja Helsingin Töölössä sijaitsevan Smörre-puodin. Kirkastetut cocktailit ovat levinneet baarivalikoihin maailmanlaajuisesti ja niiden suosio kasvaa. Erilaisten laadukkaiden naksujen suosio lisääntyy ja niitä tarjoavia pisteitä tulee lisää, meillä tästä esimerkkinä vaikkapa Spiraaliperuna, jonka käsin tehtyjä tuotteita on kauppojen lisäksi myynnissä myyntivaunusta erilaisissa tapahtumissa. TikTok-trendin ansiosta pikanuudelit ovat palanneet päivänvaloon, ja niitä syödään mitä mielikuvituksellisimmillä lisukkeilla, samoin laadukkaiden hodareiden suosio nousee. Porter ennustaa myös kirjakauppailmiötä tarkoittaen liikkeitä, jotka toimivat jossakin kirjakaupan, kahvilan, kirjaston ja baarin välissä. Korea-ilmiö näkyy korealaisten alkoholijuomien esiinnousussa, mutta myös limoncellon käytön - myös leivonnassa - ennustetaan kasvavan. Suomellahan on oma vastineensa limoncellolle: lingoncello. Porter ennakoi myös erikoislevien, meksikolalaisen masa-maissitaikinan ja pistaasipähkinöiden suosiota.

Tässä on tiivistelmänä vain pieni otos niistä aineistoista, joita kävin läpi. Googlaamalla "ruokatrendit" tai "food trends" löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia raportteja ja artikkeleja, jos haluaa sukeltaa syvemmälle trendien maailmaan.

Hyvää ja maistuvaa ruokavuotta 2025!

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Vuoden 2023 ruokatrendejä ja -ilmiöitä

Uusi vuosi lähestyy vauhdilla ja moni taho on julkaissut ennusteitaan vuoden 2023 ruokatrendeistä ja ruokaan liittyvistä ilmiöistä. Olen tähän blogiin koonnut niistä joitakin poimintoja. 

Saksalainen tulevaisuuden tutkimuskeskus on julkaissut jo 10 vuoden ajan tutkija Hanni Rützlerin koostaman ruokatrendi –raportin. Vuotta 2023 koskevassa raportissa Rützler tuo esiin kestävyyden tärkeänä erilaistamiskeinona. Rützler ennustaa muutoksia globaalin ruokamarkkinaan ja nostaa esiin lyhyemmät ruokaketjut ja paikalliset ja alueelliset ruokajärjestelmät. 

Paikalliset ruokajärjestelmät ja lähiruoka ovat osa huoltovarmuutta.

Rützlerin mukaan ruoka tulee olemaan enemmän kasviperäisempää ja perinteisiä ruokalajeja tehdään yhä enemmän vegaaniversioina. Liha menettää edelleen osuuttaan ruokalautasella ja lihan- ja kalankorvikkeet nostavat suosiotaan. Hän ennustaa, että maaperästä ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtivasta regeneratiivisesta maataloudesta tulee yhä suositumpaa ja että sen mukaisesti tuotettuja raaka-aineita suosivat niin huippuravintolat kuin enenevässä määrin myös elintarviketeollisuus. Kansainvälistyminen näkyy keittiöissä iloisena fuusiona ja ruokakulttuurien yhdistyminä.

Globaalin markkinatutkimuslaitoksen Mintelin mukaan ilmastonmuutos on elintarviketeollisuutta muuttava tekijä ja markkinoille tulee yhä enemmän tuotteita, joiden avulla ihmiset pärjäävät paremmin haastavissa sääolosuhteissa. Viilentävät täydennetyt juomat tai makeiset auttavat kestämään helteitä tai tehdään tuotteita, joilla parannetaan ihon hyvinvointia lisääntyvää UV-säteilyä, kuumuutta ja hikoilua vastaan. Pitkään säilyviä elintarvikkeita tarvitaan kotivaraksi ja yhä enemmän kehitetään tuotteita, joiden valmistuksessa tarvitaan vähemmän energiaa mukaan lukien ruuan itse lämmittävät pakkaukset, Mintel luettelee. Varsinkin Aasiassa ollaan yhä kiinnostuneempia tuotteista, joissa on hyödynnetty vanhaa Ayurvedan tai kiinalaisen lääketieteen tietoa ruuan viilentävistä tai lämmittävistä ainesosista. Mintelin mukaan toinen muutostekijä on aivojen hyvinvointia ja vireystilaa edistävät tuotteet. Kasvikunta tarjoaisi runsaasti mahdollisuuksia näiden tuotteiden tuotekehitykseen, mutta tarvitaan lisää tutkimusta tuoteturvallisuuden takaamiseksi ja kliinisesti tutkittujen vaikutusten osoittamiseksi. 

Aivoliitonkin mukaan aivot rakastavat värikästä ruokaa.

Mintelin kolmas trendi on avaruus, jota teemaa hyödynnetään niin markkinoinnissa kuin tuotekehityksessä. Avaruusasemille kehitetyt suljetut veden puhdistus- ja kiertojärjestelmät voivat auttaa jatkossa kuivuudesta kärsiviä alueita ja elintarviketeollisuus kehittää tuotteita, joita voi käyttää esimerkiksi avaruusmatkailussa. Avaruustrendiä hyödynnetään kaikkialla kuluttajamarkkinoinnissa ja se näkyy meilläkin esimerkiksi Foodiqin internetsivuilla tai Prisman ja Tacobellin tv-mainoksissa. Neljäntenä tekijänä Mintel mainitsee viestinnän minimoinnin: pakkausten ulkoasuja yksinkertaistetaan ja erilaisten todennettujen ilmasto- ja terveysmerkkien merkitys kasvaa. Tekoälysovelluksia käytetään eMarkkinoinnissa entistä tehokkaammin ja metaversumi muuttaa tapojamme käydä ostoksilla.

Samoin globaalisti toimiva markkinatutkimuslaitos Innova Market Insights on julkaissut listausta ensi vuoden ilmiöistä. Hintojen nousu vaikuttaa, ja kuluttajat haluavat rahoilleen yhä paremmin vastinetta vaateeseen uusista elämyksistä ja omasta hyvinvoinnista, mutta myös huoleen maailman tilasta. Ostokäyttäytyminen siirtyy edullisempiin, yksinkertaisiin, mutta ravitseviin tuotteisiin. Kerralla ostetaan enemmän, suositaan kaupan omia merkkejä ja kokataan tähteistä. Innova tuo esiin myös nuorten merkityksen ruokasektorin muokkaajana - nuorten, jotka ovat tottuneet koko elämänsä ajan digitalisuuteen ja haluavat vuorovaikutusta esimerkiksi arvostamiensa brändien kanssa. Elintarvikeyritysten ennakoidaankin tutkivan ns. NFT-teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia toiminnassaan. Kasvisruuilta odotetaan laatua ja maukkautta. Vertikaalinen ja regeneratiivinen maatalous on vahvistumassa, ja elintarvikejalostajien on osattava kertoa kuluttajille, mitä vaikutuksia eri tuotantomuodoilla on. 

Suomessa esimerkiksi Kasten tarjoaa ratkaisuja vertikaaliviljelyyn. Kuva: Kasten.fi 

Amerikkalainen ravintola-alan järjestö tuo raportissaan esiin ravintola-alan haasteet, jotka ovat globaaleja. Inflaatio ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyvät ravintoloissa, mutta kuluttajien odotetaan silti jatkavan ravintoloissa käyntiä. Niiltä odotetaan yhä enemmän elämyksellisyyttä ja paikallisuutta ja yhteisöllisyys (mukaan lukien jaettavat annokset) leimaa alaa. Kustannuspaineiden vuoksi ravintolamenuita muokataan ja lihan osalta hyödynnetään yhä tarkemmin vähempiarvoisia ruhon osia. Samoilla linjoilla oli ravintola-alalle teknologiaratkaisuja tuottava NCR.

Euroopassa ja USA:ssa ravintoloille palveluita tarjoava Apicbase ennakoi, että ravintoloissa kyllä käydään, mutta rahalle halutaan todella vastaavuutta ja elämyksiä. Ravintolatilojen pitää olla joustavia ja huomioida myös noutoruoka-asiakkaat. Ruuan kuljetuspalvelut moninaistuvat ja erilaisia noutopiste -ratkaisuja kehitetään. Ravintolat kehittävät myös omia kuljetuspalvelujaan. Ravintolat tekevät yhteistyötä julkisuuden henkilöiden kanssa vahvistaakseen omaa brändiään. Yhteistyötä tehdään myös muiden ravintoloiden kanssa host kitchen -periaatteella. Haamukeittiöt jatkavat kasvuaan, ja ne tekevät yhteistyötä kuuluisten huippukokkien kanssa. Ravintolat käyttävät yhä enemmän digitalisaatiota hyväkseen paremman tehokkuuden ja asiakaspalvelun vuoksi. Ravintoloilta ja niiden tarjoamalta ruualta odotetaan enenevästi kestävyysnäkökohtien huomioimista.  Kasvipohjainen ruoka, lähiruoka ja luomu sekä omalle terveydelle ja maapallolle hyvää tekevä ruoka vahvistuvat trendinä edelleen. Kestävyyteen liittyy myös vertikaaliviljelyn lisääntyminen. Ruokaketjulta odotetaan läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä.

Keskolle on muodostunut jo perinteeksi julkaista seuraavaa vuotta koskeva Ruokailmiöt –raportti. Uusimmassa tutkimuksessa vuoden 2023 ilmiöinä mainitaan omaan budjettiin sopivat arjen perusruuat, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lohturuoka eli herkkuhetket ja mielihyvää ja turvallisuutta antavat ruuat sekä arjessa ruuan nopea valmistus sekä verkkokauppojen ja ruokaostosten kuljetusratkaisut. Samat teemat näkyvät myös S-ryhmän ostodataan perustuvassa selvityksessä.

Yhdysvaltalainen Whole Foods Market –ketju ennakoi 2023 osalta, että ilmastotietoisuuden myötä ilmastoystävälliseen tuotantoon ja siitä kertomiseen panostetaan yhä enemmän, jotta voidaan vastata kuluttajien vaateeseen saada tuotannon vaikutuksista lisää tietoa. Toisaalta isobritannialainen CLEAR tuo esiin eko-leimojen haasteen ja sen, ettei globaaleja yhteneväisiä laskentatapoja ole. Whole Foods ennakoi myös retroruuan paluuta ts. kaivataan lapsuuden makuja, mutta ruokia tuunataan esimerkiksi terveellisimmiksi. Siipikarjatuotteilta vaaditaan parempaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista ja lemmikkien hyvinvointituotteisiin ja laadukkaaseen ruokaan satsataan entistä enemmän. Ruuan raaka-aineiden sivuvirtojen hyödyntäminen elintarvikkeiksi luo uusia tuotteita. Uudet kasvipohjaiset pastan korvikkeet nostavat suosiotaan. Yksittäisistä tuotteista Whole Foods nostaa esiin rakkolevän, avocadoöljyn, taatelit ja floridanorjalaakerin.  

Kasvipohjaista pastankorviketta esiteltiin Gastro Helsinki -tapahtumassa.  

Isobritannialainen Waitrose & Partners nostaa raportissaan esiin 6 ilmiötä. Säästäväiseen keittiöön liittyen kuluttajien hintatietoisuus kasvaa, ostetaan enemmän tarjoustuotteita, säilykkeitä ja pakasteita sekä kokataan isompia satseja kerralla. Ruokahävikkiä vältetään. Syötävä pako –teemassa syödään herkkuja ja tuttua lohturuokaa, mutta ollaan myös valmiita testaamaan uusia, eksoottisia makuja. Kolmantena teemana korostetaan sosiaalisen median, erityisesti TikTok, merkitystä. Neljäs ilmiö on vastakohta kakkoselle. Vähemmän on enemmän –teemassa halutaan tuotteita, jotka ovat terveellisiä ja jotka sisältävät entistä vähemmän suolaa, sokeria, rasvaa jne. tai ovat alkoholittomia. Viides ilmiö myötäilee neljättä: halutaan ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa, joka tekee hyvää paitsi keholle, mutta myös mielelle. Globaali kansalainen –ilmiössä kannetaan huolta maapallon tilasta, luonnosta ja ympäristöstä, eläinten hyvinvoinnista ja tuottajien saamasta reilummasta hinnasta. Myös pakkausten pitää olla vastuullisia. Regeneratiivinen maatalous mainitaan tässäkin raportissa.

Regeneratiivisen maatalouden periaatteet Elaine Inghamin mukaan.

Isobritannialainen Thefoodpeople nostaa omassa ennusteessaan esiin 10 teemaa, jotka vaikuttavat ostokäyttäytymiseen tulevina vuosina. Ruuan hinnan nousu vaikuttaa ostoksiin, joita tehdään yhä harkitummin. Ruokareseptejä muokataan ja ruokahävikkiä vältetään. Energiaa säästetään ja siirrytään pois fossiilista energialähtestä sekä hyödynnetään maa- ja elintarvikesektorin sivuvirtoja energiatuotannossa. Paluu perusasioihin –teemassa korostuu regeneratiivinen maatalous sekä perinteiset ruuan valmistustavat kuten hapatus ja pikkelöinti sekä ylijäämäsadon hyödynnys. Uusi ilmasto – uudet lajikkeet –teemassa perätään ilmastomuutokseen sopeutuvia uusia hybridilajikkeita sekä vanhojen alkuperäislajien ja -lajikkeiden laajempaa käyttöä. 

Lapin lehmä eli pohjoissuomen karja on yksi suomalaisista alkuperäroduista. Kuva: MMM kuva-arkisto

Thefoodpeoplen Fygitaalinen maailma –teemassa korostuu digitaalisuus ja metaversumin roolin kasvu. 3D virtuaalitodellisuus, somen kuten TikTokin merkitys ruoka-alan vaikuttajana ja virtuaaliravintolat ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarkkuuskäymisessä hyödynnetään ikivanhaa käymismenetelmää niin perinteisessä tarkoituksessa kuten oluen valmistuksessa, mutta myös proteiinipitoisten tuotteiden kuten Quornin valmistuksessa tai mikro-organismien käyttämisessä funktionaalisten ainesosien valmistukseen. Tähän liittyy myös solumaatalouden merkityksen kasvu. Aito ja tunnistettava –trendissä näkyy kuluttajien kiinnostus vähemmän prosessoituja tuotteita kohtaan. Ruuan raaka-aineiden pitää olla tunnistettavia, aitoja ja ”clean label” –merkittyjä. Keinotekoisista makeutusaineista siirrytään takaisin luonnollisiin makeuttajiin sekä suositaan kuituja ja proteiineja. Tässä korostuu myös aivojen hyvinvointia edistävä ruoka. 8. trendi on Mamma mia! eli italialainen keittiö trattorioineen ja yksinkertaisine, mutta maukkaine kotikokkauksineen. Lohturuoka –trendi nostaa esiin voileivät ja toastit, puurot, ja monet tutut kotiruuat, mutta tuunatulla twistillä. Trendilistan 10. sijalta löytyy ranskalaiset leivonnaiset, jotka tuovat luksusta arkeen. Ne antavat sävynsä myös jälkiruokiin.

Kansainvälinen ruoka- ja ravintola-alan konsultointiyhtiö Baum+Whiteman nostaa raportissaan esiin huolen nykyisestä talouskehityksestä, mutta myös sen, että monilla on kuitenkin varaa kuluttaa luksukseen. Osana tätä kasvaa yksityisklubien suosio – klubien, joiden jäsenyys maksaa satoja tuhansia. Myös huippuravintolat menestyvät. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi luksusmatkailun suosion kasvaessa ulkomaisten matkailijoiden puolelta. Toisaalta pikaruokapaikkojen suosio ja menestys jatkuvat. Ruokahallien suosio kasvaa ja niissä näkyy 2 trendiä: etniset ruuat ja toisaalta ”leipää ja sirkushuveja” -ruokahallit, joissa ruuan lisäksi on tarjolla erilaisia elämyksiä. 

Oslon Mathallenissa on ruoka- ja juomatarjoomusten lisäksi mm. ruokaan liittyviä tapahtumia ja ruokateatteria. 

Yksittäisistä ruuan raaka-aineista ja tuotteista Baum+Whiteman mainitsee pistaasit ja mordadellan, joka mainittiin myös esimerkiksi Thefoodpeoplen ennusteessa. Tuoreen kalan lisäksi raakakypsytetyn kalan ja suolatun kalan ennustetaan nousevan yhdeksi trendiksi. No, meillä on pitkät perinteet graavatusta kalasta… Tekstuureista raportti nostaa esiin kermaisuuden ts. erilaiset levitteet niin ruuissa kuin esimerkiksi leikkelelautasilla. Raportti pohtii, onko kasvipohjaisissa lihankaltaisissa tuotteissa saavutettu nyt saturaatiopiste ja houkutteleeko kuluttajaa enää ultraprosessoidut tuotteet. Ao. markkinan pelastamiseksi kaivataan jotain todella uutta, kuten täysin oikeaa kalaa vastaavat kasviperäiset innovaatiot. Toimintatavoissa korostuu robotiikan ja tekoälyn hyödynnys sekä noutopisteiden suosion kasvu toiminnan tehostamiseksi.

Tähän loppuun vielä huomio matkailupuolelta. Ympäri maailmaa toimiva matkailualan arkkitehtiyritys WATG and Wimberly Interiors ennakoi maatilamatkailun ja tilojen pellolta pöytään –tuotteiden olevan yksi kahdeksasta vuoden 2023 matkailun trendeistä. Erityisesti luomutilojen merkitys korostuu. 

Itselleni jäi näistä raporteista ja artikkeleista päällimmäisenä mieleen vastuullisuusnäkökulmat sekä huoli ostovoiman kehityksestä ja sen vaikutuksesta ruokamarkkinoihin. Lohturuokaan turvaudutaan, mutta muokaten ruokia terveellisemmiksi. Uudistava maatalous mainittiin useissa teksteissä, ja sen merkitys on myös Suomessa tunnistettu. TikTok nousi vahvasti esiin ilmiöiden kuten cockteiden, kalasäilykkeiden, vatkatun fetan ja levitelautasen räjähdysmäisen suosion synnyttäjänä. Digitaalisuus on kaikkialla ja metaversumi tulee muokkaamaan tapaamme ostaa ruokaa tai käydä ravintoloissa, tässä asiakaskohtaisen datan kerääminen ja  hyödyntäminen on erittäin merkittävää.

Hyvää ja maistuvaa uutta ruokavuotta 2023 kaikille!

Ps. Olen ottanut omaa vapautta joidenkin ilmiöiden termien suomenkielisistä käännöksistä.

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita