Eduskuntavaalit 2023 lähestyvät kovaa vauhtia ja vaalikampanjointi on kiivaimmillaan. Omasta mielenkiinnosta kävin puolueiden vaaliohjelmia läpi ja etsin, mitä ruokaan ja maatalouteen liittyviä mainintoja ja linjauksia niissä on. Tähän tekstiin olen koonnut ne yhteen suorina lainauksina, jotka
kursiivilla. Rajoitin tarkasteluni nyt vain nykyisiin eduskuntapuolueisiin. Tekstit on esitetty siinä järjestyksessä, miten paljon nykyisillä hallitus- ja oppositiopuolueilla on istuvia kansanedustajia.
SDP
SDP:n
selkokielisessä vaaliohjelmassa ruokaa, elintarvikkeita tai maataloutta ei ole käsitelty, mutta varsinaisessa
vaaliohjelmassa teemoja on käsitelty kattavasti. Otsikon ”
Turvaamme huoltovarmuutta ilmastokestävällä
ruokajärjestelmällä” alla maatalouspolitiikkaa ja elintarvikesektoria on
käsitelty seuraavasti:
Maatalouspolitiikan on varmistettava sekä kotimainen
että omalta osaltaan koko Euroopan ruokaturva ja huoltovarmuus kuitenkaan
tinkimättä maatalouden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa.
Tämä on mahdollista käyttämällä kestäviä viljelyä ja maaperän kasvukuntoa
parantavia menetelmiä.
Maatalouden fossiiliriippuvuuden vähentäminen on olennaista
niin ilmasto- ja ympäristönäkökulmien kuin huoltovarmuuden kannalta. Kotimaista
lannoitetuotantoa on lisättävä. Biokaasutuotannon tukemista tulee jatkaa.
Esimerkiksi paikallisella biokaasutuotannolla tiloja voisi saada jopa
energiaomavaraisiksi. Maataloudessa tulee pyrkiä vähentämään muovien käyttöä. Puutarhaviljelyssä
ja rehujen säilytyksessä käytettävissä muoveissa tulisi siirtyä biohajoaviin ja
uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin, joiden tutkimusta
tulee kehittää edelleen. Peltojen kipsikäsittely on kiertotalousratkaisu, joka
vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja auttaa peltojen
hiilivarantoa.
Kotimaisesta ruuan saatavuudesta ja ruokatuotannon
kestävyydestä on huolehdittava. Ruokaturva on varmistettava kaikissa
olosuhteissa ja ruokaturvassa on huomioitava myös uusia tuotteita ja niiden
käyttömahdollisuuksia. Kuluttajien mahdollisuutta valita kestävästi tuotettua
ja terveellistä ruokaa on vahvistettava. Kasvisruokailun osuutta on lisättävä.
Kuluttajilla on oltava aidosti mahdollisuus valita kohtuuhintaisia kotimaisesti
tuotettuja elintarvikkeita. Uuselintarvikkeilla, kuten esimerkiksi nyhtökaura,
hamppuöljy ja villiyrtit, voi olla merkittäviä etuja perinteisiin
elintarvikkeisiin nähden. Ne voivat vähentää ruoantuotannon ilmastopäästöjä,
niihin ei liity samanlaisia eläinten hyvinvointiongelmia kuin perinteiseen
eläintuotantoon ja ne voivat olla nykyisiä elintarvikkeita terveellisempiä.
Jatkossakin on varmistuttava riittävän hyvin siitä, että tuote ei vaaranna
kuluttajien terveyttä eivätkä ympäristöä. Tätä varten tarvitaan luotettavaa tutkimusta.
Elintarviketeollisuuden innovaatiotoimintaa on vahvistettava ja kasvispohjaista
ruokatuotantoa on edistettävä. Ruoan kulutusta tulisi kannustaa ja ohjata
kasvispainotteisempaan suuntaan, esim. tukipolitiikan ja julkisten hankintojen
sekä tiedonlisäämisen kautta. Kouluissa ja muissa julkisissa
ruokailupalveluissa, kuten palvelu-ja hoiva-asumisessa tulee kannustaa
kasvis-ja kalapainotteiseen ruokavalioon. Tarvitaan kotimaisen kalaruuan ja
kasvisruoan päiviä. Kotimaisen kestävästi tuotetun ja kalastetun kalan käyttöä
ja saatavuutta kotimaan markkinoille on lisättävä ja vahvistettava kalastus-
että kalanviljelyammattitaitoa ja osaamista Suomessa. Suljetun kierron
kasvatusta ja ravinteiden kierrätystä on lisättävä ja pilotointia edistettävä.
Suomen peltopinta-alasta tällä hetkellä noin 14 prosenttia on luomua.
Luomuviljelyn edistäminen ylläpitää maankasvukuntoa, tukee maaseutuluonnon
monimuotoisuutta ja on tavanomaista viljelyä paljon vähemmän riippuvaista
fossiilisista tuotantopanoksista. Luomutuotannossa myös torjuntaaineiden haitat
ympäristölle jäävät olemattomiksi. Luomuviljelyn lisääminen on myös
huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää. Työtä ruokajärjestelmän kestävyyden ja
maatalouden kannattavuuden sekä elintarvikeinnovaatioiden ja viennin edistämisen
eteen on jatkettava ylivaalikautisten ohjelmien avulla. Maatalouden
päästötavoitteista on pidettävä kiinni. Maatalouden päästöt on sovitettava
yhteen metsien hiilinielujen kanssa siten, ettei se johda maatalouden
päästövähennystoimien heikentymiseen. Samalla vahvistetaan maatalouden
elinvoimaisuutta ja luodaan maaseudulle uutta toimeliaisuutta. Tuotantoeläinten
ja lemmikkien hyvinvointi ja eettinen kohtelu on turvattava lainsäädännöllä.
Eläinten hyvinvointilakia kehitetään tulevalla vaalikaudella. Turkistarhauksen
lopettamiseksi Suomessa laaditaan ohjelma, joka turvaa turkistuottajille
uudelleenkoulutus-ja työllistymismahdollisuuksia. Julkisten hankintojen avulla
voidaan tehokkaasti lisätä kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden
hyödyntämistä. Julkisista elintarvikehankinnoista suurempi osa tulee olla
luomua vuoteen 2030 mennessä. Luomuviljelyn tutkimukseen ja pohjoisten alueiden
luomuun sopivien kasvilajikkeiden kehitykseen tulee panostaa.
Otsikon ”Pienennämme kansalaisten hiilijalanjälkeä
sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla” alla on otettu kantaa
Ilmastoruokaohjelmaan: Kansallisen ilmastoruokaohjelman toimia, jotka tähtäävät
kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen
ruoantuotannosta on toteutettava suunnitelmallisesti.
Keskusta
Puolueista Keskustalla on ruokaa ja maataloutta laajasti tarkasteleva osuus omassa
vaaliohjelmassaan otsikon ”
Ruokaa omasta maasta” alla. Teksti:
Suomalainen ruoka on maailman parasta. Oma ruuantuotanto on korvaamaton osa Suomen kansallista henkivakuutusta. Kotimaiset puhtaat elintarvikkeet ja vesi ovat huoltovarmuutemme tukijalka. Suomalainen ruokaketju tuo työtä sadoille tuhansille ihmisille ja elinvoimaa alueille. Se ylläpitää arvokkaita suomalaisia perinteitä, ruokakulttuuria ja maatalousmaisemaa. Maatalouden tulevaisuus edellyttää, että alkutuottaja saa tuotannon ja toimeentulonsa mahdollistavaa hintaa tuotteistaan. Viljelijä tarvitsee enemmän tuloja ja tukea; vähemmän hallintoa, sääntelyä ja valvontaa.
Keskustan tavoitteet: Kuluttajilla on oikeus tietää: Ruuan alkuperämerkintöjä tulee yhä selkiyttää ja alkuperämerkintävaatimuksia laajentaa. Tarvitaan vähintään EU-tasoinen hyvinvointimerkintä eläinperäisiin elintarvikkeisiin. Elintarvikeketjun läpinäkyvyyden parantamiseksi elintarviketeollisuuden ja kauppojen pitää tarjota tietoa elintarvikkeiden hintarakenteesta. Julkisen sektorin hankinnat kuntoon: Julkisten ruokapalveluiden on aina ensisijaisesti tarjottava kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Uudella lainsäädännöllä on varmistettava, että julkisten ruokapalveluiden kilpailutuksissa ei voida hyväksyä elintarvikkeita, jotka eivät täytä suomalaisia tuotantovaatimuksia ja säännöksiä. Halpuutuksen sijaan reilua meininkiä markkinoille: Elintarvikemarkkinoiden toimivuus tulee taata ja kaupan määräävää markkina-asemaa on pystyttävä purkamaan. Kilpailulainsäädäntö ja elintarvikemarkkinalaki tulee uudistaa. Nousseet tuotantokustannukset on voitava siirtää sopimuksiin myös kesken kauden kustannusindekseillä. Tuottajaorganisaatioiden perustamista pitää kannustaa ja tukea. Eläinten hyvinvointikorvaus- ja ympäristökorvausjärjestelmät tulee uudistaa. Niiden pitää olla selkeitä ja taloudellisesti kannustavia alkutuottajalle. Viljelijöitä tulee kannustaa ja tukea sopimustuotantoon, jotta tuotanto voi seurata paremmin kysyntää. Ruokahävikkiä on vähennettävä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä ympäristöä että taloutta. On laadittava kansallinen ruokaviennin strategia ja perustettava pysyvä vientiohjelma, jossa koko elintarvikeketju on edustettuna. Lannoiteomavaraisuutta tulee parantaa. On selvitettävä oman typpilannoitetuotannon kehittämistä. Se vahvistaisi huoltovarmuuttamme ja varmistaisi tuotannon kestävyyttä myös ympäristön ja ilmaston näkökulmasta. Kotimaisen järvikalan käyttöä on lisättävä. Sen jalostusastetta on nostettava ja tuotekehitystä tuettava alan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Vesihuolto on säilytettävä suomalaisessa julkisessa omistuksessa. Viljelijän jaksamisesta pidettävä huolta: Välitä viljelijästä -hanke tulee säätää pysyväksi. Lomituspalvelujen resurssit pitää turvata ja lomitusta uudistaa tuottajien tarvetta paremmin vastaavaksi. Lisäksi ohjelmassa on mainittu: Suomalaisen alkutuotannon kannattavuudesta on huolehdittava.
Vihreät
Vihreiden
vaaliohjelmassa on ruuantuotannosta sanottu näin:
Maatalous Suomessa ja maailmalla on muutosten edessä. Ruoantuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia on vähennettävä, omavaraisuutta kasvatettava ja kannattavuus parannettava. Vihreät haluaa varmistaa viljelijän hyvinvoinnin ja reilun hinnan tuotetusta ruoasta. Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua…Hiilinieluja on kasvatettava ja hiilivarastoja suojeltava myös maataloudessa ja rakentamisessa. Ja tavoitteina:
Vahvistetaan kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähennetään lihan kulutusta merkittävästi. Tuodaan luomumenetelmiä myös tavanomaiseen tuotantoon ruoantuotannon kestävyyden, eläinoikeuksien ja omavaraisuuden vahvistamiseksi. Parannetaan maatalouden kannattavuutta ja lisätään maataloustukien ympäristövelvoittavuutta. Kannustetaan tuottajia hiiliviljelyyn eli hiilidioksidia maahan sitoviin viljelytapoihin. Vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnepäästöjä Itämereen, järviin ja muihin vesistöihin. Otetaan käyttöön suomalainen “reilun tuottajahinnan merkki”, jolla varustetuista tuotteista kuluttaja voi maksaa korkeampaa hintaa ruoan tuottajille. Otetaan käyttöön metsänomistajille ja maatalousyrittäjille suunnattu korvaus hiilivaraston kasvattamisesta. Veloitetaan maankäytön muutosmaksu hiilinieluja pysyvästi vähentävästä toiminnasta, kuten metsän raivaamisesta rakentamiseen tai pelloksi. Otetaan käyttöön terveysvero, jolla vähennetään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.
RKP
RKP:n
vaaliohjelmassa on ruokasektoria tarkasteltu aika kattavasti. Taustoittavassa ja linjaavassa tekstissä on seuraavat maininnat:
Lapsillamme ja lapsenlapsillamme pitää olla mahdollisuus uida puhtaassa Itämeressä, ja meidän tulee myös jatkossa pystyä syömään puhdasta suomalaista ruokaa, jonka maanviljelijämme ovat meille tuottaneet…Maatalous on ennennäkemättömässä kannattavuuskriisissä. Tämä vaatii toimia monella eri tasolla. Meidän on tarkasteltava koko tuotantoketjua ja asianomaista lainsäädäntöä kehittääksemme ratkaisuja, jotka turvaavat maataloustuottajien tulevaisuuden. Maataloudella on keskeinen rooli huoltovarmuuden kannalta. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, miten tärkeää on, että voimme taata elintarviketurvallisuuden Suomessa kaikissa tilanteissa. Meidän on varmistettava toimiva kotimainen elintarviketuotanto ja toimivat markkinat. Puhtaalla suomalaisella ruoalla on suuria mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla, ja niin tuotekehitystä kuin pitkäaikaisia vienti-investointeja on tuettava. Haluamme alkutuottajille enemmän neuvonta- ja tukitoimintoja lisävalvonnan sijaan. Ammattikalastajien toimintaedellytykset on turvattava.
RKP korostaa erikseen seuraavia teemoja otsikon ”
Haluamme” alla: …
vapauttaa maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta…että maataloustukien riittävä taso turvataan…vahvistaa tuottajien roolia elintarvikeketjussa ja varmistaa siten kotimainen elintarviketuotanto…vähentää alkutuotannon byrokratiaa…edistää pitkäaikaisia, kestäviä vienti-investointeja, jotka lisäävät Suomen puhtaan ja sertifioidun ruoan arvoa.
Vasemmisto
Vasemmistoliiton
vaaliohjelman yksi ehdotuksista on maataloustukien uudistaminen ja ehdotusta täsmennetään seuraavalla tekstillä:
Maatalous on Suomelle korvaamattoman tärkeä. Maatalousyritykset tukevat huoltovarmuutta, työllisyyttä ja koko elintarvikeketjua. Viljelijöitä on tuettava rakentamaan ekologisesti kestävää kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa, joka on myös tuottajille taloudellisesti kannattavaa. Maatalouden vesistöpäästöt on pantava kuriin maataloustukien tai uuden maatalouden vesistöohjelman kautta. Maataloustukien ehtojen ympäristönäkökohdat ja kriteerit muokataan selkeiksi ja ympäristön tilaa parantaviksi. Maataloustukien tulee palkita tuottajia hiilen sitomisesta ja maan kasvukunnon parantamisesta ja maatalousluonnon monimuotoisuuden parantamisesta sekä uudistavasta viljelystä tehotuotannon sijaan. Luodaan uusi sysäystuki, jolla kannustetaan tuottajia siirtymään luonnonmukaiseen, ympäristöystävälliseen tuotantoon, ja lisätään samalla neuvontaa ja yhteistyötä tilojen välillä. Kasvipohjaisen proteiinin tuotantoa tuetaan elintarviketeollisuudessa: jo nyt suomalaiset kasviproteiinit ovat potentiaalisia myös vientiin. Suomi ajaa yllä mainittuja uudistuksia myös EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP).
Vasemmistoliitto haluaa myös uudistaa maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän
: Yhdistetään maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien eläkejärjestelmät apurahansaajien asemaa turvaavalla tavalla. Uudistuksella saadaan merkittäviä tehokkuushyötyjä sekä säästöjä. Lisäksi voi olettaa, että Vasemmistoliiton ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä linjauksissa on yhtymäkohtia maatalouteen.
Perussuomalaiset
Perussuomalaisten vaaliohjelma koostuu useasta eri ohjelmasta.
Talouspoliittisessa ohjelmassa ruoka mainitaan osana omavaraisuutta ja maatalous osana uudenlaista tapaa hoitaa kausiluonteisia töitä ja Sinivalkoinen siirtymä –
ohjelmassa maatalous mainitaan yhdeksi kotimaisia teollisuuden raaka-aineita tuottavaksi sektoriksi.
Kokoomus
Kokoomuksen
vaaliohjelmassa ruoka mainitaan sen eri osioissa:
Haluamme myös, että suomalaisilla on rahaa ostaa ruokaa ja palveluita sekä toteuttaa unelmiaan…Haluamme, että suomalaiset voivat syödä terveellistä lähiruokaa. Lisäksi haluamme, että suomalaista ruokaa on helppo viedä ulkomaille.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraattisen
vaaliohjelmassa on ruoka ja maatalous laajasti mukana otsikon ”
Elinvoimainen maatalous – ruokaa omasta maasta” alla. Teksti:
Maatalous ei ole vain elinkeino, se on elinehto. Globaalit ruokamarkkinat ovat alttiita häiriöille ja keinottelulle. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeä osa itsenäisen valtion turvallisuutta, sitä ei saa päästää näivettymään. Kerran alas ajettua tuotantoa on vaikea käynnistää uudelleen.
Suomi tarvitsee mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruoan hinnasta. Maatalous on kamppaillut kannattavuuskriisin kanssa pitkään. Sodan myötä polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Viljelijöiden saamat tuottajahinnat laahaavat perässä. Maataloudelle ei pidä asettaa lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä, kuten päästövähennysvaateita, ilman lisärahoitusta.
Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön. Suomessa sovelletaan EU:n yhteistä maatalous- politiikkaa. EU:n maatalouspolitiikan joustamattomuus kostautuu tilojen konkursseina ympäri Eurooppaa. Iso osa maataloustuista valuu muille kuin ruokaa tuottaville tiloille. EU-politiikkaan pitää vaikuttaa aktiivisemmin ja aikaisemmassa vaiheessa.
Kaikesta huolimatta suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historian aikana. Maatalousyrittäjille on annettava mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, jotta myös nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Uusia mahdollisuuksia tarjoutuu liittyen esimerkiksi uusiin kasvilajikkeisiin ja tuotantosuuntiin, älymaatalouteen, biokaasun talteenottoon, elintarvikevientiin ja luomuviljelyyn. Nälkä kasvaa maailmassa ja Suomen rooli globaalin ruokaturvan takaajana voi tulevaisuudessa olla nykyistä paljon suurempi.
Kaikki taloudellinen toiminta pohjaa lopulta luonnonvaroihin. Biotalouden merkitys on Suomelle edelleen suuri, ja alassa on paljon potentiaalia. Ympäristönsuojelu ja omavaraisuuden parantaminen tukevat toisiaan. Esimerkiksi luomuviljely vähentää riippuvuuttamme ulkomailta tuoduista lannoitteista ja torjunta-aineista.
Jatkamme työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuotantoeläinten pahoinvoinnin riski kasvaa, jos viljelijät voivat huonosti. Julkisissa hankinnoissa tulee tuontituotteilta edellyttää vähintään Suomen tasoisia ympäristö- ja eläinten hyvinvointistandardeja.
Toimenpiteet: •
Tuetaan maatiloja yli akuutin kustannuskriisin mm. energiaveron palautuksin.
• Poistetaan maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero.
• Perustetaan Ilmastopaneelia vastaava kansallinen ruokapaneeli.
• Edistetään kotimaisuutta ja reiluutta julkisissa ruokahankinnoissa.
• Suositaan lähiruokaa ja paikallisia yrittäjiä.
• Luodaan kustannusindeksi, joka takaa tuotantopanosten hintojen nopean siirtymisen tuottajahintoihin.
• Päivitetään elintarvikemarkkinalakia ja tarvittaessa kilpailulakia, jotta tuottajan asema elintarvikeketjussa paranee.
• Vaikutetaan EU-politiikkaan aktiivisemmin: ruokaturva on palautettava yhteisen maatalouspolitiikan keskiöön.
• Siirretään tukijärjestelmän painopistettä ruokaa tuottavaan maatalouteen.
• Lisätään kannusteita tilusjärjestelyihin.
• Parannetaan Suomen valkuaisomavaraisuutta.
• Lisätään luomuviljelyn osuutta.
Lisäksi ohjelmassa perätään vanhushoivassa ruokailutakuuta ja kannetaan huolta ruoka-apu –organisaatioiden toimintamahdollisuuksissa. Ruokaturva nousee esiin kehitysyhteistyökysymyksissä, samoin linjauksissa EU:n tulevaisuuden suunnista.
Liike Nyt!
Ainakaan itse en löytänyt Liike Nyt –
vaaliohjelmasta mitään ruokaan tai maatalouteen suoraan liittyvää mainintaa. Välillisestä maatalouden voi liittää mainintaan, että tarvitaan parlamentaarinen suunnitelma ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi ja Itämeren tervehdyttämiseksi.
Valta kuuluu kansalle
Valta kuuluu kansalle –puolueella ei ole varsinaista
vaaliohjelmaa, mutta puolueohjelmassa ruoka on mainittu osana omavaraisuutta.
Tekstin koonnut ja kuva: Kirsi Viljanen
ps. muistathan ennakkoäänestyksen 22.-28.3.2023 ja varsinaisen äänestyspäivän 2.4.2023!
