Hyvää Kalevalan ja suomalaisen ruokakulttuurin päivää!

 

Kuva: Kirsi Viljanen

Kalevalan päivästä on vuosien varrella muodostunut myös suomalaisen ruokakulttuurin päivä. Ja aiheesta, sillä meillä on hieno ja alueellisesti rikas ruokakulttuuri, jota kannattaa ylpeydellä juhlia.

Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri ovat erityisesti tänä vuonna tapetilla. Suomen kokkimaajoukkue voitti historiallisesti kultaa Stuttgartissa järjestetyissä IKA Culinary Olympics –kisoissa* helmikuussa. Annoksissa oli käytetty mm. ohraa, härkäpapua, muikunmätiä, perunakakkua, poroa, kuhaa ja omenaa tuoden hienosti ruokakulttuuriamme esiin. Stuttgartista toi kultaa myös Suomen Compass Group CulinaryTeam Finland, joka voitti Community Catering –kilpailusarjan. Maaliskuussa suomalainen huippuosaaminen saa lisää näkyvyyttä, kun Norjan Trondheimissä järjestetään Bocuse D’orin Euroopan karsintakilpailu. Karsinnassa Suomea edustaa Ismo Sipeläinen assistenttinaan Kaisa Laanemäe ja valmentajanaan Kristian Vuojärvi.

*Maa- ja metsätalousministeriö tuki Kokkimaajoukkueen kilpailuihin valmentautumista ja viestintää.

Kultamitalistit! Kuva: IKA/Culinary Olympics

Alueellista ruokakulttuuria ja kestävää matkailua edistävä EuropeanRegion of Gastronomy -juhlavuosi myönnettiin täksi vuodeksi Saimaan alueelle. ERG-status on tärkeä Saimaalle, mutta myös koko Suomelle. Se vahvistaa alueen alkutuotantoa, matkailua, ruokamatkailua, muuta elinkeinotoimintaa, kulttuuria ja ennen kaikkea ylpeyttä omasta alueesta ja sen suomista mahdollisuuksista. tastesaimaa.fi –sivulla löytyy tietoa alueen ruokakulttuurista, tuotteista, palveluista, elämyksistä ja tapahtumista. Saimaan ERG-status on hieno jatkumo vastaavan statuksen 2020-21 omanneelle Pohjois-Savon alueelle.

Toukokuussa ruokamaailman huomio kohdistuu Helsinkiin, jossa julkistetaan Pohjoismaiden Michelin -opas. Tilaisuus kerää paikalle runsaasti ruoka-alan vaikuttajia ja kansainvälistä mediaa ja tapahtuma onkin oiva paikka esitellä myös suomalaista ruokakulttuuria. Ruoka näkyy ja maistuu muutenkin tänä vuonna Helsingissä, sillä ruoka on yksi Helsingin tapahtumallisuuden ja matkailun teemoista. Tämä näkyy kaupungissa erityisesti touko-kesäkuussa järjestettävien ruokaviikkojen aikana, johon tapahtumajärjestäjä –haku juuri päättyi. Turku oli Michelin –oppaan julkistuspaikkana viime vuonna.

Kansainvälinen huomio kiinnittyy jälleen 2026 Suomeen, kun Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Alueen ruoka-alan toimijat ovat jo verkostoituneet ollakseen näkyvä ja maistuva osa pohjoisen juhlavuotta. Tarkat kriteerit täyttäville lähiruokatuotteille on perustettu Arctic food lab –tuotemerkki ja ruokasektorin ja erilaisten tapahtumien kehittäminen on jo täydessä käynnissä.

Suomessa järjestetään paljon kansainvälisiä konferensseja ja kokouksia ja toisaalta taas Suomi on edustettuna monissa kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa. Nämä ovat oivia tilaisuuksia tuoda esiin vastuullista tuotantoamme, laadukkaita raaka-aineitamme, innovatiivisia tuoteuutuuksia ja monipuolista ruokakulttuuriamme. Tämän ruokadiplomatian edistämiseksi on muun muassa luotu elintarvikeyritysten käyttöön yhteneväinen tarina ”The smart taste of Finland”, joka on julkaistu videona ja power point –presentaationa. Suomen keittiömestarit ry julkaisi niin suurlähetystöjen kuin muidenkin suomalaisesta ruuasta kiinnostuneiden käyttöön Suomiruoka–reseptiikkaa. Tapahtumien järjestämisessä on tärkeää tarjota suomalaista ruokaa sitä taustoittavien tarinoiden kera.

Kuva: chefs.fi / Pekka Rötkönen

Erilaisten juhlavuosien ja isojen tilaisuuksien ja julkisuuden myötä Suomen maine ruokamaana vahvistuu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että meistä jokainen muovaa omilla arvoillamme ja valinnoillamme ruokakulttuuriamme, joka muuttuu myös ajan ja yhteiskunnan myötä.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Teksti: Kirsi Viljanen