Vuoden 2026 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

Olen jo monena vuodenvaihteena käynyt läpi erilaisia raportteja ja artikkeleita seuraavan vuoden ruokailmiöistä ja -trendeistä. Niin nytkin ja ohessa niistä koontia.

S-ryhmän uutisessa 2026 trendit perustuvat toteutuneeseen myyntidataan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. S-ryhmän lokakuisen asiakastutkimuksen mukaan 56 % vastaajista tuntee vuonna 2024 uudistetut ravitsemussuositukset ja 37 % vastaajista kertoo tehneensä muutoksia ruokavalioonsa suositusten pohjalta. Suositusten vaikutus näkyy muun muassa leikkelemyynnin vähenemisenä ja kasvisten myynnin lisääntymisenä. Proteiinilähteet monipuolistuvat ja esimerkiksi tofun ja raejuuston myynti on kasvanut selvästi. Arjen kiirettä helpottamaan halutaan valmiita ratkaisuja ja esimerkiksi ruokapakasteiden, irtoleipomotuotteiden ja pakastepizzojen myynti noussut. Helpotusta arkeen tuo myös valmiiksi pestyt, pilkotut ja raastetut kasvikset. Ruuan ostaminen verkosta on nopeassa kasvussa ja ruokarobottikuljetusten osuus kaikista tilauksista on peräti 20 %. Juomisen trendeissä jatkuu hyvinvointi ja alkoholittomuuden kasvu. Nousussa on urheilu- ja hyvinvointijuomat (+11 %) ja kasvipohjaiset ruokajuomat (+4 %) kaurajuomien kasvun ollessa 5%. Huolestuttavaa on energiajuomien myynnin kasvu (+12 %).

Euromonitorin katsaus jakaa vuoden kuluttajatrendit neljään kategoriaan. Comfort zone -trendissä kuluttajat etsivät rauhaa ja hallinnan tunnetta globaalin epävarmuuden keskellä. He haluavat yksinkertaistusta, emotionaalista turvaa ja tasapainoa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee realistisiin ja tarkoituksellisiin kulutusvalintoihin keskittyvä saavutettavissa oleva prioriteetti. Kuluttajat kaipaavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä, myös ruoasta. Tuotteet, jotka tarkoituksellisesti vaikuttavat aisteihin, kuten rauhoittavat tuoksut tai hyvää mieltä tuovat maut herättävät positiivisia tunteita. Tähän käytetään usein kasviperäisiä aineita, kuten kamomillaa tai sitruunaa. Fiercely Unfiltered -trendissä kuluttajat haluavat aitoa itseilmaisua ja toivovat yhä personoidumpia tuotteita ja elämyksiä. Tuotekehityksessä kannattaakin ottaa kuluttajat mukaan. Rewired Wellness -trendissä kuluttajat haluavat klinikkatason korkean teknologian ratkaisuja arkeensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuluttajat odottavat, että arjen tuotteet vastaavat lääkkeiden tai ammattimaisten kosmeettisten palveluiden tarkkuutta, tehoa ja nopeutta. Terveysteknologioilta odotetaan esimerkiksi henkilökohtaisia ruokailusuosituksia. Vaatteista tulee lääketieteellisiä vaatteita, jotka seuraavat henkilökohtaisia biometrisia tietoja esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseksi. Älyvaatteet ovat osa laajempaa digiloikkaa, joka mullistaa myös HoReCa-alaa, parantaen sekä työntekijöiden turvallisuutta että keittiön toiminnan tehokkuutta. Suuri osa kuluttajista seuraa terveyttä älysovelluksilla. Next Asian Wave -trendissä Itä-Aasian brändit asettavat standardit tuotteille, joissa yhdistyvät edullisuus, digitaalinen ketteryys, kulttuurinen relevanssi, nopeus ja yksilöllisyys. Trendin myötä tarvitaan mobiilikeskeisiä, digitaalisiin ostokokemuksiin nojaavia ratkaisuja, jotka yhdistävät sisältömarkkinoinnin ja kaupankäynnin saumattomasti 

Globaalisti toimivan markkinatutkimuslaitos Innovan katsauksessa proteiinibuumin odotetaan jatkuvan ja suolisto- ja mielenterveyteen kiinnitetään huomiota. Ruoka on osa hemmottelua ja siltä odotetaan elämyksiä. Terveysvaikutteisia juomia käytetään yhä enemmän. Kasvipohjaisten proteiinien suosio kasvaa, mutta niiltä odotetaan aitoutta. Annokset ovat yhä enemmän erilaisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöityjä. Tuotteiden odotetaan olevan kohtuuhintaisia. Oman ruokakulttuurin ja -perinteiden mukaiset ruuat tarjoavat lohtua ja vahvistavat identiteettiä epävarmoina aikoina. Kestävyys vetoaa edelleen kuluttajiin erityisesti silloin, kun se on konkreettista, huomioi avoimuuden ja tuo arjen hyötyjä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin mukaan kuluttajat siirtyvät yksipuolisesta yhden ravintoaineen maksimoinnista (esim. proteiini, kuitu) kohti ravintoainetasapainoa ja monimuotoisuutta. He arvostavat monipuolisuutta terveyden, maun ja ympäristön kannalta. Nostalgia on nouseva voima: kuluttajat hakevat lohtua ja hallinnan tunnetta perinteisistä ruoka- ja juomatavoista sekä ikiaikaisista aineksista. Brändit, jotka asettuvat kulttuuriperinnön vaalijoiksi ja markkinoivat esimerkiksi fermentoituja, kuivattuja tai säilöttyjä tuotteita, saavat luottamusta. Moniaistisuudesta tulee osa käytännöllistä hyvinvointia ja tuotteissa korostetaan tekstuureja, tuoksuja ja värejä, jotka syventävät kuluttajan tunneyhteyttä. 

Flora Southey Food Navigator Europe -verkkojulkaisun artikkelissaan totesi proteiinibuumin jatkuvan sekä ruuissa että juomissa. Kuitujen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja myös funktionaalisten terveyttä edistävien elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kasvipohjaiset tuotteet jatkavat suosiotaan, ja ekologisen kestävyyden lisäksi haetaan taloudellista vakautta. Väestön vanhetessa haetaan jaksamista ja terveyttä edistäviä tuotteita.

Myös Donna Eastlake nosti Food Navigator Europe -verkkojulkaisun toisessa artikkelissa esiin proteiinien suosion jatkumisen. Suolistoterveyden ja aivoterveyden tukeminen ravitsemuksen kautta on tärkeää. Tämä näkyy myös funktionaalisten juomien suosiossa. Kasvipohjaisten ruokien suosio jatkuu, mutta tuotteiden odotetaan olevan luonnollisia ja vähemmän jalostettuja. Vaikka kestävyys -näkökulmat eivät ole enää niin vahvoja kuin aiemmin, ohjaa se kuitenkin vahvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajat odottavatkin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Kuluttajat kaipaavat myös nostalgisia ruokia ns. lohturuuaksi. Kuluttajat ovat myös hintatietoisia: rahalle halutaan laadukasta vastinetta. Kuluttajat kaipaavat myös eri tilanteisiin räätälöityjä tuotteita. Kuluttajat kaipaavat myös hemmottelutuotteita, jotka hyvän maun lisäksi antavat moniaistisia elämyksiä.

Thefoodpeople -yhteisö piti 18.11.25 online -tilaisuuden, jossa keskusteltiin vuonna 2026 vaikuttavista ruokailmiöistä. Terveellisyys ja hyvinvointi oli keskustelun alun ytimessä. Proteiinit ja kuidut trendaavat ja laihdutuslääkkeen GLP-1:n räjähdysmäinen käyttömäärän nousu järkytti: aineenvaihdunnan pitäisi saada tukea terveyttä edistävistä elintarvikkeista, ei lääkkeistä. Ruuan pitää tuoda myös hyvää mieltä eikä herkuista pidä syyllistyä. Perinteinen ruokailurytmi on muuttumassa ja ruokaa ja välipaloja syödään silloin kun huvittaa. Nostalgiset ruuat ja välipalat tuovat mielihyvää muuttuvassa maailmassa. Ruuan ostokokemus halutaan miellyttävämmäksi ja erilaiset tekoälypohjaiset applikaatiot nopeuttavat ja helpottavat kaupassa käyntiä. Ruualta odotetaan yksinkertaisuutta ja tuoreutta ja siitä halutaan avointa tietoa. Ruokahävikkiä estetään ja tuoreutta varmistetaan erilaisin älyratkaisuin. Leivät ja vohvelit erilaisin täyttein trendaavat. Lihaa käytetään edelleen, mutta ruhosta halutaan käyttää kaikki osat. Geenieditoinnin katsottiin antavat isoja mahdollisuuksia.

Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti kiteyttää vuoden 2026 ilmiöt viiteen kokonaisuuteen. 1) Kaikkien ravintola. Ravintolat ovat nykyajan “nuotiopaikkoja”: arjen olohuoneita, joissa kohtaamiset, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuvat (esim. kortteliravintolat, viinibaarit, pop-up konseptit). Ravintoloissa on teemallisia tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua ja sitouttavat eri yleisöjä. Ravintolatilaa käytetään moniin tarkoituksiin ja sen konsepti ja juomalistat räätälöidään kohderyhmittäin. 2) Ravintolat luovuuden pelikenttänä. Yhdistelyn vapaus: makumaailmojen, keittiötekniikoiden ja kulttuurivaikutteiden rohkea ristiinpölytys; kokeilut yli genre- ja maarajojen. Myös yhteistyötä kulttuurin eri tekijöiden kanssa (musiikki, teatteri, runous) nostetaan pääestradille osaksi ravintolakokemusta ja elinkeinon ekosysteemiä. 3) Erottaudu elämyksillä. Tarinallinen kokemus: eheä tarina sitoo ruoan, juoman, tilan ja palvelun; visuaalinen runsaus ja moniaistisuus haastavat minimalistisuuden. Toisaalta kaivataan helppouden luksusta: sujuva, vaivaton ostaminen ja palveluprosessi ilman kiireen tunnetta; arjen luksus näkyy myös nopeissa, laadukkaissa konsepteissa (esim. voileipäbaarit). Toteutetaan erilaisia uusia juhlimisen tapoja: juhla siirtyy päiväsaikaan ja hyvinvointiin (kahvireivit, brunssien jatkot); ruokajuomaparit ja alkoholittomien vaihtoehtojen kasvu. Ravintolaruuasta ja -juomista etsitään myös hyvinvointia: funktionaaliset juomat (stressiä vähentävät, unta tukevat, proteiinipitoiset) ja alkoholittomat juomaparit yleistyvät myös fine diningissa. 4) Teknologia ravintolan arjessa. Tekoäly tukee ruokalistasuunnittelua, tarjonnan optimointia ja hävikin vähentämistä; datan käyttö edellyttää hyvää tietosuojaa ja kyberturvaa. Teknologia toimii taustalla ihmisten rinnalla (ihmisten ja koneiden hybriditiimi), helpottaen arkea ja parantaen kannattavuutta. 5) Vastuullisuus 2.0. Vastuullisuus on nykyään oletusarvo: raaka-aineiden alkuperä, energiankulutus, pitkäikäiset materiaalit, korjaamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys luovat luottamusta. Tarjonta mukautetaan sesonkien ohella saatavuuden, hinnan ja geopoliittisten muutosten rytmiin; dokumentoitu, arvoihin juurtunut tekeminen. Hyperlokaalit raaka-aineet, ulkona valmistetut elämykset ja paikkalähtöiset konseptit vahvistavat merkityksellisyyttä—talouden ja elinvoiman yhteispeli. Teknologia tuo vastuuta: data ja automaatio vähentävät hävikkiä ja tukevat vastuullisia päätöksiä—oikein käytettynä yhdistää arvot ja kannattavuuden. 

Nicola Trup nosti National geographic -artikkelissaan esiin 11 trendiä, jotka näkyvät ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Fermentoidut kastikkeet ja hitaasti sulatetut eläinrasvat antavat mauille syvyyttä. Ruuista on trendaamassa vartaassa paistetut kanat, kuitupitoiset ruuat, maustetut tuorejuustot sekä perinteiset, nostalgiset ruuat. Some vaikuttaa nouseviin trendeihin: Tiktokin myötä keittiöistä haitilainen keittiö on nousussa, samoin riisikakut, joiden suosioon vaikuttaa myös vahva K-pop -kulttuuri. Some on vahvistanut myös makean ja mausteisen makumaailman tuotteiden kehittämistä. Maustekurkkuja ei vain syödä, vaan niitä käytetään drinkeissä ja jalosteissa. Matcha-teen saatavuusongelmien vuoksi japanilaisen hojicha-teen suosio on kasvussa. 

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan vuonna 2026 korostuvat hankinnat lähialueilta, lohtua tuovat ruuat ja menut, joista kuluttaja kokee saavansa rahoilleen kohtuuhintaista vastinetta. Menuihin kaivataan selkeitä merkintöjä (ravintosisältö, alkuperä, vastuullisuus) ja erikoisruokavalioita (allergiat). Ruualta odotetaan aitoutta ts. vähemmän lisä- ja väriaineita ja vähemmän prosessoitua. Erilaisia proteiinilisukkeita käytetään monipuolisesti, smashed burgerit jatkavat nousuaan ja pakkauksilta kaivataan kompostoituvuutta tai uudelleen käytettävyyttä.

Tastewise on yhdysvaltalainen generatiivinen tekoälyalusta ja kuluttajainformaatioverkkoympäristö, joka keskittyy elintarvike- ja juomateollisuuteen. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä kuluttajakäyttäytymisestä, ravintolamenuista ja sosiaalisen median trendeistä – yli biljoonan datapisteen avulla – ja muuntaa nämä tiedot konkreettisiksi toimenpiteiksi innovaatio-, markkinointi- ja myyntistrategioissa. Tastewisen trendiraportti 2026 nostaa esiin neljä isompaa trendiä. Niistä ensimmäisessä ruoka on osa oman identiteetin rakentumista. Siinä korostuu aitous, käsityöläisyys ja ruuan alueellisuus. Proteiineissa suositaan jälleen lihaa ja hyperlokaalit ruuat ja juomat ovat premiumia. Toisessa trendissä ruuasta ja juomista haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia (aineenvaihdunta, aivoterveys, hedelmällisyys ja hormonitasapaino), kolmannessa korostetaan yksilön valinnanvapautta (annosten personointi, ei selkeää ruokailurytmiä, terveelliset snacksit). ja neljännessä moniaistisuutta ja erilaisia tekstuureja. 

Tässä kirjoituksessa oli mukana vain otos isosta aineistosta, joka hakusanoilla "ruokatrendit 2026" ja "food trends 2026" löytyi. 

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Kuva: Kirsi Viljanen

Suomen ruokamaakuva matkailijoiden silmin

Kuva: Visit Finland / Visit Levi

Visit Finland julkaisi 5.11.2025 tutkimus- ja analysointiyritys Nepa Insightin tekemän selvityksen, jonka tarkoituksena oli arvioida Suomen kiinnostavuutta matkailu- ja ruokamatkailukohteena sekä tunnistaa mahdollisuuksia ruokamielikuvan vahvistamiseen ja erottautumiseen kilpailijamaista. 

Selvityksen pääkysymykset olivat:

1. Suomen matkailumaakuva: Kuinka kiinnostava Suomi on matkakohteena yleisesti, eri matkatavoitteiden mukaan sekä millainen on ruokamatkailun rooli kaiken matkailun kontekstissa verrattuna muihin Pohjoismaihin? 

2. Suomi ruokamatkailumaana: Millainen on Suomen nykyinen mielikuva ruokamatkailukohteena ja miten suomalaisen ruoan maine vaikuttaa siihen? Miten niitä voi kehittää matkailijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi?

Selvityksen kohderyhmänä oli 18-65 vuotiaat Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, USA:ssa ja Japanissa. Vastaukset kerättiin on-line -kyselynä kesän 2025 aikana.

Vastaajien mukaan suosituimpia matkailukohteita Euroopassa ovat Italia, Espanja, Ranska, Kreikka, Portugali ja Iso-Britannia. Matkateemoista korostuvat kaunis luonto, ruokaelämykset, paikallinen kulttuuri, historia ja kaupunkivierailut. Kiinnostavimmista matkateemoista Suomeen yhdistetään vahvasti luonto ja paikallinen kulttuuri. Suomen kiinnostavuutta matkakohteena voidaan lisätä viestimällä nykyisistä vahvuuksista kuten kaunis luonto ja paikallinen kulttuuri sekä kehittämällä tunnettuutta historian, ruokaelämysten ja kaupunkielämän osalta. 

Vastaajien mukaan Suomessa ruokateemassa kiinnostavat eniten paikallisilla markkinoilla ja kauppahalleissa käyminen, paikallisten suomalaisten ruokien maistaminen, paikalliset erikoisuudet hotelliaamiaisella, ruokakulttuuriin tutustuminen ja suomalaiset kalat ja riista. Erityisesti japanilaisia kiinnostaa myös ruokamatkamuistot.

Selvityksessä kysyttiin myös, minkälaiset ruokaan liittyvät valokuvat vetoavat eniten. Eniten kannatusta saivat ruuan elämyksellisyyttä ja yhdessäoloa esiin tuovat valokuvat. Sen sijaan yksittäiset annoskuvat eivät vastaajia innostaneet. 

Avoimissa vastauksissa sai kuvata ajatuksiaan ja vaikutelmiaan suomalaisesta keittiöstä. Kala (erityisesti lohi) ja merenelävät liitettiin vahvimmin mielikuviin suomalaisesta ruuasta. Myös riista (poro, hirvi) sekä marjat ja sienet liitetään vahvasti suomalaiseen keittiöön. Luonnollisuus, tuoreus, terveellisyys ja yksinkertaisuus ovat keskeisiä suomalaisen ruoan ominaisuuksia kaikkien maiden vastaajien mielissä. Ruoan ajatellaan olevan vähän prosessoitua, puhdasta ja perustuvan paikallisiin sekä kausiluonteisiin raaka-aineisiin. Maku koetaan useimmiten miedoksi ja vähemmän mausteiseksi verrattuna moniin muihin keittiöihin, mutta osa pitää makuja myös vahvoina ja uniikkeina. Monipuolisuudesta ollaan eri mieltä: osa pitää suomalaista ruokaa rikkaana ja osa yksitoikkoisena. 

Kuva: Kirsi Viljanen

Suomen ja muiden Pohjoismaiden ruokamielikuva on varsin tuntematonta. Suomalaiseen ruokaan liittyy uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Monet mainitsevat haluavansa kokeilla suomalaista ruokaa, vaikka tietämys siitä on vähäistä. Suomen vetovoimaa voidaan vahvistaa korostamalla arktisia makuja, puhtaita raaka-aineita, luonnonläheisyyttä, sekä tuoretta riistaa ja kalaa. Leivonnaiset ja makeat herkut ovat olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta monille matkailijoille vielä tuntemattomia – niiden ainutlaatuisuutta ja mahdollisuuksia maistaa näitä kannattaa tuoda aktiivisesti esiin. Myös ruokakulttuurimme rentoutta kannattaa tuoda esiin.

Nepan laajaan tutkimukseen ja tuloksiin voit tutustua täällä.

Selvityksessä on mukana myös analyysi siitä, miten ruoka näkyy keskeisimpien kilpailijamaidemme Ruotsin, Tanskan ja Norjan matkailumarkkinoinnissa. Kilpailija-analyysistä lisää täällä.

Ruokamielikuvatutkimus on osa hallitusohjelman mukaista maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. 

Teksti Nepan raportista poimittuna: Kirsi Viljanen

Ennätyksellinen vuoden 2025 Lähiruokapäivä takana

 

Kuva: Kirsi Viljanen

Tänä vuonna syyskuun alussa yhdeksättä kertaa järjestetty Lähiruokapäivä rikkoi ennätyksiä niin järjestäjätahojen kuin vierailijoiden osalta. Käyntikohteita oli 335, lisäksi tapahtumaviikonloppuna 6.-7.9.2025 järjestettiin useita sellaisia lähiruokatapahtumia, joita virallisilla Lähiruokapäivän sivuilla ei ollut. Kävijämäärä nousi viime vuoden 100 000 kävijästä arvion mukaan jopa 148 000 vierailijaan, joka on aivan mahtava saavutus!

Lähiruokapäivän suosio myös kasvoi alueellisesti ja esimerkiksi Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta oli järjestäjiä mukana aiempia vuosia enemmän.

Yksi syy tapahtuman kasvuun on varmasti tapahtuman pääjärjestäjän tekemä aktiivinen viestintätyö. Maaseutuverkosto julkaisi Lähiruokapäivästä uutisia ennen tapahtumaa ja markkinoi tapahtumaa useissa isoissa tapahtumissa kuten OKRA- ja Lähiruoka&Luomu – messuilla. Yhteistyökumppani SEK vastasi mediaviestinnästä ja sosiaalisen median kampanjoista ja pelkästään tapahtumaviikon aikana tavoitettiin yli 813 000 ihmistä Lähiruokapäivän some-kanavissa. Satokausikalenteri -kumppanuus lisäsi tapahtuman näkyvyyttä heidän kanavissaan, lisäksi oli uutiskirjenostoja ja blogitekstejä sekä yhteistyötä kolmen some-vaikuttajan kanssa. Tapahtuma sai myös mukavasti tv-näkyvyyttä, kun MTV nosti tapahtumaa ja tuottajia esiin useissa uutislähetyksissä.

Kuva: @Maaseutuverkosto

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti Lähiruokapäivän avajaistilaisuudessa, että lähiruoka ei ole vain ruokaa, vaan se on myös kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Hän toi esiin myös lähiruuan merkityksen huoltovarmuuden näkökulmasta.

Maaseutuverkostoyksikön keräämän järjestäjäpalautteen mukaan osallistuminen järjestäjäksi oli vaivatonta ja tapahtuma toi uusia asiakkaita vierailijamäärän ylittäessä usein odotukset. Tilattavissa ollut ilmainen materiaalipaketti sekä valmiit materiaalit koettiin innostaviksi ja hyödyllisiksi. Ohessa pari suoraa lainausta palautteista:

”Osallistuimme Lähiruokapäivään ensimmäistä kertaa ja olimme melko myöhässä ilmoittautumisessa, mutta kaikki sujui silti erittäin hyvin. Kokemus oli positiivinen ja meille jäi hyvä mieli tapahtumasta. Haluamme ehdottomasti olla mukana myös ensi vuonna.”

 ”Kiitos taas hienosti järjestetystä Lähiruokapäivästä! Meillä oli tilalla todella touhukkaat päivät!”

 ”Kiitos teille, olette tehneet lähiruokapäivään osallistumisesta todella helppoa ja mukavaa. Valmiit materiaalit, neuvot ja ideat sivuillanne, innostava markkinointi ja houkuttelevat nettisivut - ja osallistujille lähetettävät ilmaiset koristelu- ja markkinointimateriaalit ovat toimiva konsepti.”

Lähiruokapäivän suunnittelussa, viestinnässä ja kentän aktivoinnissa Maaseutuverkoston lisäksi toimijoina olivat: Lomalaidun, maa- ja kotitalousnaiset, maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun sivistysliitto, Martat, Marthaförbundet, MTK, Ruokasektorin koordinaatiohanke, SLC, Suomen 4H ja Suomen Kylät ry.

Syyskuun alun tapahtuma sai viime vuonna rinnalleen Lähiruokapäivän joulu -tapahtuman, joka järjestetään tänäkin vuonna. Seuraa ilmoittelua täältä.

 

Kuva: @Maaseutuverkosto

Teksti: Kirsi Viljanen pohjautuen Maaseutuverkoston tapahtumasta tekemään yhteenvetoon.

Lähiruokaa ja luomua, olkaa hyvä!

Tämän vuoden Lähiruoka- ja luomumessut ovat käynnistyneet Helsingissä Suomen Messukeskuksessa. Tänä vuonna näytteilleasettajia on enemmän kuin koskaan. Ohessa kuvamaistiaisia messuilta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.2025 klo 17 saakka.

Messuilla julkistettiin myös Vuoden lähiruokateko -kilpailun palkinnonsaajat. Lue lisää täältä.

Kuvat: Kirsi Viljanen

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025 

Vuoden lähiruokateko -palkinto Ease Organicille

 

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja julkistettiin tänään avatuilla Lähiruoka- ja luomumessuilla. Tänä vuonna Suomen Messusäätiön myöntämän 5000 euron palkinnon sai Mikkelin Haukivuorelta Ease Organic Oy, jonka yrittäjät Elina ja Antti Vauhkonen ovat tehneet vuosikausia ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä luomu- ja lähiruoan tarjonnan eteen Mikkelissä ja sen lähialueella.

Arviointiraati kirjasi seuraavia perusteluja voittajalle:

• Paikallisten viljelijöiden yhteistyön ansiosta Ease Organic toimittaa tuoreita lähellä tuotettuja luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa.
• Yritys lähti myös ennakkoluulottomasti kehittämään ratkaisua ammattikeittiöiden ongelmaan saada tarjontaan luomuvihanneksia ja varsinkin niistä tehtyjä jalosteita.
• Yrityksen toiminta onkin hiljakkoin laajentunut luomuvihannesten kuorimiseen ja jatkojalostukseen eli tuotteisiin, joita ravintolat ja ruokapalvelut ovat todella odottaneet. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille.
• Yrityksellä uutuutena on myös pakastekuivatut luomuvihannesjalosteet, jotka auttamaan lisäämään luomun osuutta lautasella helpolla ja maistuvalla tavalla.
• Ease Organic Oy on loistava esimerkki toimintojaan kehittävästä ja tuotevalikoimaa laajentavasta lähiruokayrityksestä, joka verkostonsa kautta luo mahdollisuuksia muillekin maatiloille ja yrityksille.

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on lisätä lähiruuan tunnettuutta ja nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia.

Tänä vuonna kilpailuun tuli yli 90 ehdotusta kaikkiaan 25 ehdokkaasta. Palkinnonsaajan valinnassa korostui erityisesti vastuullisuus, yhteistyö ja uusien ratkaisujen kehittäminen lähiruokasektorilla.

Ehdokkaiden joukosta arviointiraati valitsi 6 finalistia yleisöäänestykseen, jonka voittajaksi nousi ylivoimaisella 35% äänimäärällä Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Laten Kala Oy. Yritys sai yleisöäänestyksen voittajana Suomen Messusäätiön 1000 euron palkinnon.

Lue lisää voittajista ja kilpailusta Messukeskuksen tiedotteesta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.25 klo 17 saakka.

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025 

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen 

 

Vuoden 2025 ruokatrendeistä

Vuosi 2025 on alkanut ja on taas aika kurkistaa, mitä eri puolilla maailmaa on ennakoitu tämän vuoden ruokatrendeistä.

K-ryhmän Ruokailmiöt 2025 -trendikatsauksen mukaan ruokaan liittyvistä ilmiöistä suurimmaksi nousee ensi vuonna kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelu. Hyvinvointi näkyy trendeistä vahvimmin siinä, mitä suomalaiset aikovat lisätä ruokavalioonsa. Listan kärkeen nousevat vihannekset, hedelmät ja kala, joita jokaista lähes puolet suomalaisista uskoo syövänsä tänävuonna enemmän. Myös kasvanut kiinnostus vatsan ja aivojen hyvinvointia tukevia tuotteita kohtaan on osa ilmiötä. Täysin uutena Ruokailmiöihin nousee tänä vuonna täsmäruokailuksi nimetty trendi, joka on osa isompaa, jo pidemmän aikaan nousussa ollutta vaivattomuuden ilmiötä. Sitä kuvaa se, että jopa 47 % suomalaisista suosii arjessaan ruokia, joita voi tehdä vain sen verran kuin kerralla aikoo syödä. Artikkeli nostaa esiin myös kasvavan innostuksen uusia makuja, ruonlaittotekniikoita ja ruokaelämyksiä kohtaan. Makumaailmoista aasialainen keittiö, erityisesti korealainen, kiinnostaa. Pitkälti samanlaisia asioita nosti Saaristoisten Siiri Koivumäki esiin artikkelissaan, jossa hän kiteytti tämän vuoden trendit neljään: elämyksellisyys, hyvinvointi, arjen helpottaminen ja arvokeskeisyys.

Suomen matkailu- ja majoitustoimialajärjestön MaRa ry:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolisen ruokailun suosio on noussut, vaikkei se vielä ylläkään pandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Pizzat, hampurilaiset ja kanaruoat ovat kolme suosituinta pääruokaa. Kasvisruoan suosio on hienoisessa kasvussa, sillä kasvisruoan tai salaatin pääruokana nauttineiden osuus on 12 prosenttia. Ravintolan asiakkaat toivovat yhä enemmän kalaa, äyriäisiä, kasvis- ja salaattiruokia. Kokolihapihvien ja muiden kokoliharuokien suosio ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Ruokatoimittaja Sanna Maskulin nostaa artikkelissaan esiin Joy of missing out -trendin. Raha on tiukassa, ja se näkyy ravintolapalvelujen käytön vähentymisenä. Elämyksistä ei kuitenkaan haluta tinkiä, joten nyt viihdytään kotona kokkaillen ja rentoutuen pienessä piirissä. Mukavuudenhalu -trendissä kannatetaan helppoa ja nopeaa ruuanlaittoa sekä odotetaan, että kauppa, elintarviketuottajat, media, some ja ravintolat ”paketoivat” vastuullisuustiedot helposti hallittavaan ja mieluisaan muotoon. Joustavuus näkyy kaikessa: terveellisyydessä, vastuullisuuden vaatimuksissa, jopa ruokarytmissä. Fuusiokeittiö trendaa, samoin leikkisyys.

Ruotsalaisen keittiöalan toimijan Cerveran artikkelissa ennakoidaan välipalaistumisen lisääntymistä, fuusiokeittöiden suosiota, kestävyyden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden vaadetta sekä ylellisten ja kalliiden erikoishedelmien suosion nousua.

Kim Kopacka referoi KTCHNrebel -artikkelissaan saksalaisen tulevaisuustutkimuslaitoksen trenditutkija Hanni Rützlerin uusinta trendiraporttia. Rützler mainitsee ensimmäiseksi trendiksi terveyden, kestävyyden ja ilmastonsuojelun. Kasvipohjaisten ja uusien teknologioiden avulla tuotetun ruuan kysyntä kasvaa ja lihatuotteissa tulisi suosia laatutuotteita, hän perää myös lihantuotannon sijoittumista alueille, joilla se maantieteellisesti ja ilmaston kannalta on järkevää. Toiseksi Rützler nostaa esiin globalisaation vs. alueellisuuden. Globaalia ruokajärjestelmää tarvitaan jatkossakin, mutta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä ja paikallisruuasta. Ruokajätettä tulee vähentää kaikin keinoin ja tässä kiertotalouden ratkaisut ovat tärkeitä. Rützler tuo esiin myös keittiömestareiden merkityksen trendien jalkautuksessa.

Food Navigator Europe -sivuilla julkaistussa artikkelissa Augustus Bambridge-Sutton referoi useita asiantuntijoita. Ensiksi hän nostaa esiin kasviperäisten proteiinien kasvun jatkumisen. Kuluttajat kuitenkin kavahtavat niiden ultraprosessointia. Uusia teknologioita käytetään ravitsemuksellisten tai toiminnallisten tarpeiden saavuttamiseksi. Solumaatalous ei ole yhtä trendikästä kuin vuonna 2024. Vertikaaliviljelyn ja hydroponisen viljelyn uskotaan trendaavan tänä vuonnakin. Terveystrendi jatkuu ja erilaiset teknologiset ratkaisut ja tekoäly auttavat ruokavalion personoinnissa. Kuluttajat peräävät myös tuotteiden jäljitettävyyttä. Tuotteiden pakkauksilta edellytetään kestäviä tuotantotapoja ja älypakkauksia kehitetään. Tekoälyä hyödynnetään koko ruokajärjestelmässä muun muassa ruuantuotannon optimointiin, trendien ennustamiseen ja koko ruokaketjun hallintaan.

Food Navigator Europen toisessa artikkelissa Donna Eastlake ennakoi 2025 olevan vastakkainasettelun vuosi. Kehopositiivisuus on kasvussa, mutta toisaalta painonpudotukseen liittyvät tuotteet menestyvät. Ylellisiä ruokia ja juomia hankitaan yhä enemmän, mutta tätä haastaa nopeasti kasvava rustiikkisen ruuan trendi. Kasvipohjaisten tuotteiden ja eläinperäisten tuotteiden syöjien mittelö jatkuu ja uusien innovatiivisten, rajoitetun erän taktiikalla myytävien tuotteiden vastapainoksi ostetaan 1950-80 -luvuilla kuluttajien suosikkeina olleita retroruokia.

Euromonitorin kuluttajatrendien mukaan tänä vuonna korostuvat hyvinvointi ja terveellisyys, joita tuetaan erilaisilla funktionaalisilla elintarvikkeilla ja juomilla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on yhä strategisempaa ja omia arvoja tukevaa. Tuotteilta odotetaan kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä ja yrityksiltä vaaditaan viherpesun pelossa läpinäkyvyyttä. Valtavan tietotulvan ympäröiminä kuluttajat haluavat selkeyttä ostotapahtumien sujuvoittamiseksi kuten pakkausmerkintöjen selkeyttämistä, kauppakokemusten virtaviivaistamista, räätälöityjä tuotesuosituksia tai asiakaspalvelua. Tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin, mutta sen luotettavuuteen on panostettava. Euromonitorin raportin voi tilata täältä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin ensimmäinen trendi on ravitsemuksellisuus ja miten tärkeää on antaa kuluttajille selkeällä tavalla tietoa tuotteiden ravintoainesisällöistä. Rule rebellion -trendissä ymmärretään, että ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä esimerkiksi syö kuten suositellaan. Ketjureaktioksi nimetyssä trendissä kuluttajat ymmärtävät globaaliin ruokajärjestelmään liittyvien haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutos ja geopoliittinen epävakaus) vaikutukset myös omiin ruokavalintoihin ja yrityksiltä odotetaan selkeää ja läpinäkyvää viestintää, jos esimerkiksi toimitus- tai muiden häiriöiden vuoksi tuotteita/ainesosia joudutaan muuttamaan. Hybridisato -trendissä perätään elintarvikeyrityksiltä selkeää viestintää kuluttajille ruuantuotannon uusista teknologioista.

Markkinatutkimuslaitos Innova nostaa raportissaan esiin 10 trendiä, joista ensimmäisessä korostetaan tuotteiden erilaistumista ainesosien laadun kautta. Kuluttajat hakevat tuotteita, joiden laadussa korostuvat terveyshyödyt, ravitsemus, tuoreus ja säilyvyys sekä luonnollisuus. Personoitu ruokavalio voi sisältää elämänvaiheeseen, elämäntapoihin, fyysisiin ja mielenterveystarpeisiin ja/tai sukupuoleen räätälöityjä tuotteita. Kolmas elintarviketrendi osoittaa, että kuluttajat haluavat nauttia ja innostua ruoka - ja juomatuotteista. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita jännittävistä makuyhdistelmistä, erityisesti niistä, joista he saavat tietoa sosiaalisessa mediassa. Neljäntenä trendinä Innova nostaa esiin suolistoterveyden ja erityisesti kuidut ja probiootit sekä D-vitamiinin. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio jatkuu, mutta kuluttajat haluavat vähemmän prosessoituja, luonnollisempia, maultaan ja rakenteeltaan parempia, terveyshyötyjä tarjoavia ja ympäristöä tukevia valintoja. Kuluttajien huoli pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden syömisen aiheuttamista terveysriskeistä pakottavat yritykset miettimään uudelleen kasviperäisten tuotteidensa kehittämistä. Kestävyystrendi tunnistaa yhteyden kuluttajien tietoisuuden ilmastonmuutoksesta ja valmistajien kestävyyspyrkimysten välillä. Kuluttajat ovat erittäin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja kertovat olevansa avoinna ilmastoon liittyville toimille, kuten kestäville viljelykäytännöille, ilmastokestäville kasveille ja uusille viljelytekniikoille. 8. trendi on kauneusruoka eli esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin liittyvät tuotteet kuten kollageeni ja vitamiinit. Ruokakulttuurin vaaliminen, mutta myös sen uudistaminen on tärkeää. Innovan mukaan paikalliset raaka-aineet, tutut maut ja perinteiset ruuanlaittotavat ovat ympäri mailman kuluttajille tärkeitä. Yhdeksäntenä trendinä Innova nostaa esiin mielen hyvinvointia tukevat tuotteet ja niihin liittyvät innovaatiot voivat sisältää esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita tai kasviperäisiä funktionaalisia ainesosia. Tekoäly on kasvussa välineeksi, jolla vauhditetaan tuoteinnovaatioita, tunnistetaan ainesosia, kehitetään tuotemuotoja, luodaan makuja, automatisoidaan tuotantoa, suojellaan elintarviketurvallisuutta ja tuetaan kestävyyttä. Odotamme näkevämme tekoälyn häiriöitä sekä brändiviestintää ja väitteitä tekoälyn hyödyistä tuotteilleen.

Amerikkalaisen Food&Wine -lehden artikkelissa Kat Kinsman nostaa esiin kukat ja niiden merkityksen koristelussa ja makujen tuojana. Meillä tästä hyvinä yritysesimerkkeinä on esimerkiksi ruusunterälehtihilloa valmistava Finnish Plant Oy ja Kotipellon puutarhan syötävät kukat, molempien yritysten tuotteita myös viedään eri maihin. Juomista Kinsman mainitsee kaakaon, jonka alkuperään kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja jota maustetaan hyvinkin innovatiivisillä tavoilla. Samoin hän mainitsee Guinnesin, jonka suosio maailmanlaajuisesti räjähti TikTokissa olleen haasteen vuoksi. Sienten suosio jatkuu ja kansanläheiset kahvilat ja ravintolat kasvattavat suosiotaan. Pariisin olympialaiset nostivat kiinnostuksen ranskalaiseen keittiöön, jonka suosion uskotaan jatkuvan kuten myös fuusiokeittiöiden.

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan henkilökohtainen ja planetaarinen syöminen korostuvat. Kuluttajat preferoivat yrityksiä, jotka ottavat ympäristön huomioon muun muassa käyttämällä paikallisruokaa ja kestäviä raaka-aineita ja vähentävät jätettä. Ravintolan arvoihin kiinnitetään huomiota. Hyperpaikallisuus korostuu erityisesti juomissa. Menuja supistetaan ja ravintoloissa varaudutaan nopeasti syötäviin lounaisiin. Keittiöihin tarvitaan enemmän esivalmisteltuja proteiinituotteita ja tekoälyä käytetään hyödyksi. Lapsille suunnataan terveellisimpiä annoksia ja maisteluannosten suosio kasvaa niin ruuissa kuin juomissa. Kaakkois-Aasian keittiö trendaa entisestään, samoin pop up -ravintolat.

National Geographic Traveller (UK) -artikkelissa Joel Porter ennustaa hauskuuden ja ruuasta ja juomista nauttimisen olevan tämän vuoden ilmiö. Hän korostaa sosiaalisen median, erityisesti TikTokin, merkitystä siihen, mitä kauppojen hyllyille tulee ja sieltä ostetaan. Artikkelissaan hän nostaa esiin 11 trendiä. Lounaan korvaa yhä useammin (jopa överiksi) täytetyt voileivät ja voileipäbaarit yleistyvät. Suomesta voisi esimerkkeinä mainita oululaisen Robbie's The Sandwich Shopin ja Helsingin Töölössä sijaitsevan Smörre-puodin. Kirkastetut cocktailit ovat levinneet baarivalikoihin maailmanlaajuisesti ja niiden suosio kasvaa. Erilaisten laadukkaiden naksujen suosio lisääntyy ja niitä tarjoavia pisteitä tulee lisää, meillä tästä esimerkkinä vaikkapa Spiraaliperuna, jonka käsin tehtyjä tuotteita on kauppojen lisäksi myynnissä myyntivaunusta erilaisissa tapahtumissa. TikTok-trendin ansiosta pikanuudelit ovat palanneet päivänvaloon, ja niitä syödään mitä mielikuvituksellisimmillä lisukkeilla, samoin laadukkaiden hodareiden suosio nousee. Porter ennustaa myös kirjakauppailmiötä tarkoittaen liikkeitä, jotka toimivat jossakin kirjakaupan, kahvilan, kirjaston ja baarin välissä. Korea-ilmiö näkyy korealaisten alkoholijuomien esiinnousussa, mutta myös limoncellon käytön - myös leivonnassa - ennustetaan kasvavan. Suomellahan on oma vastineensa limoncellolle: lingoncello. Porter ennakoi myös erikoislevien, meksikolalaisen masa-maissitaikinan ja pistaasipähkinöiden suosiota.

Tässä on tiivistelmänä vain pieni otos niistä aineistoista, joita kävin läpi. Googlaamalla "ruokatrendit" tai "food trends" löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia raportteja ja artikkeleja, jos haluaa sukeltaa syvemmälle trendien maailmaan.

Hyvää ja maistuvaa ruokavuotta 2025!

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Hyvää YK:n päivää!

Tänään 24.10.2024 liputetaan YK:n päivän kunniaksi. YK voi sinällään tuntua kaukaiselta, mutta jos miettii sitä esimerkiksi sen kestävän kehityksen tavoitteiden (17 kpl) ja niiden alatavoitteiden (169 kpl) kautta, huomaa miten monet niistä koskettavat meitä kaikkia. 

Maa- ja metsätalousministeriö (jatkossa MMM) oli ministeriöistä ensimmäinen, joka sisällytti ao. tavoitteita strategiaansa.

Oheen olen alatavoitteiden kautta kerännyt esimerkkejä, mikä on MMM:n rooli - ja millä toimenpiteillä - edellä mainittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. 

Ei nälkää

Maa- ja metsätalousministeriön ja koko hallinnonalan työn tarkoituksena on turvata Suomessa kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä. MMM:n keinoja tähän on muun muassa lainsäädäntö, erilaiset tuki-instrumentit, neuvonta ja valvonta.

Markkinahinnat kattavat vain osan maataloustuotteiden korkeista tuotantokustannuksista Suomessa, joten tuotannon säilyminen pohjoisissa olosuhteissa edellyttää tukemista. Tukien ja avustusten tarkoituksena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuulliset kuluttajahinnat, tuotannon säilyminen koko maassa ja maaseudun elinvoimaisuus. 

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta hallinnoidaan MMM:n  hallinnonalalla. Alueelliset ja paikalliset toimijat ovat keskeisiä CAP-suunnitelman toimeenpanossa ja tavoitteiden toteutuksessa. Suomen CAP-suunnitelma on merkittävä suomalaisen maatalouden ja maaseudun elinvoiman mahdollistaja. Suunnitelman keskeisinä tavoitteina on muun muassa varmistaa maanviljelijöille kohtuulliset tulot ja parantaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ottaen huomioon ilmasto- ja ympäristötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä monipuolistaa maaseudun yrityskantaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä.

MMM:n poronhoitolainsäädäntö mahdollistaa poronhoitoalueella sen perinteisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen maanomistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. Kuva: MMM:n kuva-arkisto, kuvaaja: Antero Aaltonen.

Suomen maa- ja metsätaloudelle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Maatalouden geenivarat, viljelykasvilajikkeet ja kotieläinrodut ovat elintarviketurvamme perusta. Luonnonvaraisten metsäpuiden ja kalojen perinnöllinen monimuotoisuus on niiden elinkykyisyyden ja hyödyntämisen edellytys. Maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraneuvottelukunta toimii MMM:n geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevien asioiden valmistelun asiantuntijaelimenä. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi geenivaraohjelmia.  MMM osallistuu myös Pohjoismaiden ministerineuvoston NordGenin toimintaan.

Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on ainoastaan Suomessa elävä alkuperäisrotu. Kuvaaja: Kirsi Viljanen.

Suomessa päävastuu kauppapolitiikasta on ulkoministeriöllä. Politiikka liittyy kuitenkin usein läheisesti MMM:n toimialaan, ja ministeriö osallistuu siksi aktiivisesti sitä koskevaan valmisteluun mm. EU-jaostojen kautta. Taloudellisia ulkosuhteita ja kansainvälistymistä edistäviä toimia vahvistaa Team Finland –verkosto, jonka osana MMM omalta osaltaan edistää hallinnonalansa tuotteiden, osaamisen ja palvelujen vientiä.

Kauppapolitiikalla vaikutetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin ja viennin ehtoihin sekä tukia koskeviin sääntöihin, jotka ohjaavat maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Kauppapolitiikka nojaa pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin, ja se kuuluu maatalouspolitiikan tavoin EU:n kompetenssiin.

Tuottajien neuvotteluvoima on heikko markkinaehtoisessa ruokajärjestelmässä. Tähän puuttumiseksi MMM:ssä on valmisteltu muun muassa elintarvikemarkkinalain muutosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu hallituksen esitystä, jolla varmistetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun riittävät tiedonsaantioikeudet. Tämä on nyt eduskunnan käsittelyssä. Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan laajemmin elintarvikemarkkinalainsäädännön muutostarpeita ja tehdään tätä koskevat muutosehdotukset. Myös hankintalain muutostyö on käynnissä. Lisäksi MMM rahoittaa Kuluttaja- ja kilpailuviraston käynnissä olevaa selvitystä, jossa tarkastellaan elintarvikemarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailusuhteita. MMM on myös asettanut työryhmän pohtimaan elintarvikemarkkinoiden tilastointia.

MMM:n alainen Ruokavirasto vastaa vähävaraisille tarkoitetun ESR+ -rahastosta myönnettävän aineellisen muun muassa elintarvikkeiden ostoon liittyvän avun hallinnoinnista. Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Puhdas vesi ja sanitaatio 

Vesi on elämämme perusehto. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017) määrittelee vesihuollon turvaamisen strategiseksi tehtäväksi, josta MMM on päävastuussa. Vedenhankinta poikkeusoloissa varaudutaan turvaamaan valmiuslain nojalla.

MMM vastaa myös vesihuoltolainsäädännön valmistelusta. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata terveydellisesti ja muutenkin moitteettoman talousveden riittävä saanti kohtuullisin kustannuksin sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vastuullista kuluttamista

Suomen tavoitteena on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. MMM:n alainen tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus (jatkossa LUKE) on kehittänyt elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän sekä laatinut kansallisen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän tiekartan. Kts. lisää.

MMM on rahoittanut jo vuosien ajan useita ruokahävikin vähentämiseen liittyvää hanketta kuten Kuluttajaliiton Hävikkifoorumia ja Hävikkiviikkoa ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Älä ruoki hukkaa –hanketta.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin 9.9.2020. Strategian tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. MMM edistää hankintastrategian tavoitetta kestävästä ruokajärjestelmästä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä. Strategian mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita, kuten hyviä viljelymenetelmiä, eläinten hyvinvointia, ja elintarviketurvallisuutta, tukien samalla hyvää ravitsemusta ja terveyttä. MMM on rahoittanut useiden vastuullisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden oppaiden sekä vastuullisuuskriteerien laadintatyötä, johon se myös itse on aktiivisesti osallistunut. MMM on myös asettanut työryhmän jatkokehittämään elintarvikkeiden vastuullisuuskriteerejä.

Ilmastotekoja

Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumistyön koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopeutuminen koskettaa kuitenkin kaikkia ministeriöitä ja hallinnonaloja ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lähtökohta on jo pitkään ollut, että sopeutuminen sisällytetään hallinnon- ja toimialojen normaaliin suunnitteluun ja toimintaan. Lisäksi yhteistyö julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kehittyy jatkuvasti.

MMM on rahoittanut toimijoiden maakäyttösektorin ilmasto-osaamisen kasvattamiseen ja tiedon välitykseen liittyviä hankkeita osana Hiilestä kiinni –kokonaisuutta.

Vedenalainen elämä

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta rahoitetaan kalatalouden kehittämis- ja investointihankkeita, jotka voivat liittyä kestävään kalastukseen, vesiviljelyyn, kalan jalostukseen ja kalakauppaan sekä kalatalouden ympäristötoimiin. Rahastosta rahoitetaan myös meripolitiikkaa, kalastuksen valvontaa ja kalatalouden tiedonkeruuohjelmaa.

Silakan ja kilohailin kaupallinen kalastus troolilla ja rysällä sekä kaikki kaupallinen lohenkalastus edellyttää toimijakohtaista kalastuskiintiötä, jota haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. MMM säätelee myös esimerkiksi Tenon alueen lohenpyyntiä. MMM:n hallinnonala vastaa myös jokaista vapaa-ajan kalastajaa koskevasta muuta kuin onkimista ja pilkkimistä koskevasta kalastuksenhoitomaksusta.

MMM:n alainen tutkimuslaitos LUKE teki kalakantojen uhanalaisuusarvioinnin, joka valmistui 2019. Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

 

MMM:n eri tukimuotojen kautta voidaan tukea ravinnekuormitusta valuma-alueilla vähentäviä toimenpiteitä. Myös Hiilestä kiinni –ohjelmassa on etsitty ratkaisuja valuma-alueiden ongelmiin.

Maanpäällinen elämä

MMM:n tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta niin metsissä, pelloilla kuin vesiympäristöissä, kts. lisää. 

MMM:n metsälainsäädäntö määrittelee kestävän metsätalouden käytännöt tarkoituksenaan edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsien suojeluun ja monimuotoisuuteen liittyviä infograafeja löydät täältä.

MMM:n valmistelema uusi eläinten hyvinvointilaki antaa avaimia laittoman eläinten tuonnin ehkäisemiseen. Kuva: MMM:n kuva-arkisto. Kuvaaja: Pekka Väisänen.

METSO-, Helmi- ja Nousu –ohjelmien rahoituksilla on ennallistettu elinympäristöjä ja parannettu luonnon monimuotoisuutta.

Vieraslajeista säädellään sekä EU:n että kansallisella tasolla. MMM lukuisten kumppaneiden kanssa ylläpitää vieraslajit.fi –sivustoa, jossa on tietoa eri vieraslajeista ja sen kautta voi myös ilmoittaa omat vieraslajihavainnot. 

Terveyttä ja hyvinvointia

MMM on asettanut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), jonka tehtävänä on edistää kansalaisten hyvää ravitsemusta. VRN vastaa kansallisten koko väestöä, mutta myös eri väestöryhmille tarkoitettujen ravitsemussuositusten laadinnasta ja päivityksistä.

MMM on merkittävä maaseutukuntien liikuntapaikkojen rahoittaja: esimerkiksi ohjelmakaudella 2024-2020 maaseutuohjelman varoin rakennettiin yli 600 ulkoliikuntapaikkaa, kts. lisää. Myös nykyisellä ohjelmakaudella on mahdollista toteuttaa liikuntaa edistäviä hankkeita.

Ruokavirasto toimii aktiivisesti zoonoosien estämiseksi Suomessa. 

Edullista ja puhdasta energiaa

CAP-suunnitelman toimenpitein voidaan rahoittaa muun muassa maaseutuyritysten uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen ja maatiloilla energiantuotantoon, energian säästöön tai energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä investointeja.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Vaikka alkutuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle 2 %, on sen merkitys kokoaan suurempi: alkutuotanto ja elintarvikesektori työllistävät suoraan ja välillisesti kaikkiaan noin 320 000 henkilöä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 19 miljardia euroa vuodessa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Suomen CAP-suunnitelman kautta voidaan edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta, luoda uusia työpaikkoja ja innovoida uutta. Edellisellä ohjelmakaudella maaseuturahoituksella syntyi noin 12 000 uutta työpaikkaa ja yritystoiminnan aloitti tai sitä edelleen kehitti noin 6 500 maaseutuyritystä.

MMM laati elintarvikealan toimijoiden kanssa vuonna 2019 julkaistun elintarvikealan materiaalitehokkuus –sitoumuksen. Sen päivitetty laajempi versio koskee vuosia 2022-2026.

MMM on osallistunut aktiivisesti TEM:n työperäisen hyväksikäytön vastaisen työn ohjausryhmään ja työryhmään. Samoin MMM on ollut mukana kausityölain muutosta valmistelevassa työryhmässä. Siihen liittyen syksyllä 2024 annettiin hallituksen esitys, jonka muutosten tavoitteena on turvata ulkomaalaisten poimijoiden toimeentulo ja parantaa poimijoiden oikeuksien toteutumisen valvontaa.

MMM on CAP-suunnitelman kautta merkittävä kestävän matkailun kehittämis- ja investointitoimenpiteiden rahoittaja. MMM on myös tiiviisti mukana kansallisen ruokamatkailustrategian laadinnassa ja toimeenpanossa ml. kestävän ruokamatkailun oppaan päivitystyö.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. MMM rahoittaa tutkimusta sekä MAKERA:sta että tutkimus- ja kehittämismomentilta sekä kehittämistä ja innovaatioita erityisesti CAP-suunnitelman toimin.

Toimintavarmat ja nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat uusia palveluja, joiden myötä maaseudun veto- ja pitovoima vahvistuvat. CAP-suunnitelman rahoituksella tuetaan kyläverkkojen rakentamista sellaisille alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu. Edellisellä ohjelmakaudella rahoitettiin noin 80 kyläverkkohanketta.
Kuva: ©Maaseutuverkosto. Kuvaaja: Tomi Aho.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Yhteiskunnan perustietojärjestelmiin kuuluu kiinteistötietojärjestelmä, jonka kautta saadaan tiedot kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. MMM:n hallinnonala huolehtii lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpidosta valtakunnallisesti sekä kiinteistörekisterin ylläpidosta valtion vastuulla olevien alueiden osalta. Kiinteistörekisterin tietoja tuottavat Maanmittauslaitos sekä kiinteistörekisteriä pitävät kunnat asemakaava-alueidensa osalta. 

Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmä muodostaa Suomeen uudenlaisen tietovarannon asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksista, panttauksista sekä rajoitusmerkinnöistä. 

Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Maaseutuohjelmasta on rahoitettu lukuisia kulttuuri- ja luontoperintöä edistäviä hankkeita, vastaavia voidaan rahoittaa myös kuluvalla ohjelmakaudella CAP-suunnitelman toimenpitein.

Valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyn perusteella MMM on asettanut Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan (MANE). MANE:n yksi työryhmistä on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä, jonka tavoitteena ja tehtävinä on muun muassa edistää resurssien lisäämistä myös kaupunkialueiden paikalliseen kehittämiseen sekä edistää maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan toimijoiden yhteistyötä.

Tekstin linkkeineen koonnut Kirsi Viljanen