Supertorstaina ravitsemussuosituksia ja maaseututietoutta

Viime torstaina Säätytalolla Helsingissä koettiin oikea tiedon supertorstai. Ensin aamupäivällä täpötäysi iso salillinen sai kuulla, minkälaiset ovat uudet kansalliset ravitsemussuositukset ja iltapäivällä samassa talossa julkistettiin Maaseutukatsaus 2014 ja Maaseutubarometri.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio avasi julkistamistilaisuuden kertoen samalla sen linkittymisestä pohjoismaisiin, uudistuksen alla oleviin ravitsemussuosituksiin

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu ohjaamaan terveydenhuollon, ruokapalveluiden, ja elintarviketeollisuuden ammattilaisten sekä eri viranomaisten ja kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistämisessä. Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liittyviä ohjeita, jotka on laadittu sopimaan suomalaisiin ruokatottumuksiin ja ruokakulttuuriin. Valintojen tueksi on tuotettu uusi ruokakolmio ja lautasmalli.

Suosituksissa painottuu entistä enemmän kasvisten ja marjojen osuus, täysjyvävilja ja rasvattomat maitotuotteet. Kalan merkitys on aikaisempaa vahvempi ja uutena ryhmänä suosituksiin on otettu mukaan pähkinät ja siemenet. Punainen liha ja leikkeleet ovat vähennettävien listalla, samoin lisättyä sokeria sisältävät tuotteet, suola ja alkoholi. Rasvojen käytössä pitäisi siirtyä kovista eläinperäisistä rasvoista pehmeisiin kasviöljyperäisiin tuotteisiin. D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin, mutta hyvin maltillisesti vaikka kansallinen ja kansainvälinen keskustelu tason nostosta käy kuumana.

Husu-Kallion lisäksi tilaisuudessa puhuivat ravitsemustoimikunnan jäsenet professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta, lisäksi kuultiin kaupan ja teollisuuden edustajien kommentit ravitsemussuosituksista. Ravitsemustoimikunnan edustajat kertoivat suositusten taustoista ja siitä moninaisesta, monivuotisesta tieteellisestä selvitystyöstä, joka on johtanut nykyisiin suosituksiin. Kaikki puhujat korostivat suositusten joustoja - jatkossakin on lupa herkutella, kunhan se pysyy kohtuudessa eikä ole jokapäiväistä. Lisätty suola teolllisissa elintarvikkeissa sai puhujilta pyyhkeitä. Leipomoliiton edustaja kommentoi tähän, että kuluttajat haluavat suolanmakua leipiinsä - mikäli kotimaiset leipomot joutuisivat alentamaan suolan määrää leivissään, siirtyisivät kuluttajat ostamaan tuontileipiä.

Professori Mikael Fogelholm korosti puheessaan ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion terveysvaikutuksia, nimenomaan terveyttä ylläpitämään. -Yksilökohtaiset hoitosuositukset tehdään aina erikseen, hän huomautti.

Professori Mikael Fogelholm  ja apulaisprofessori Ursula Schwab esittelivät uutta ruokakolmiota

Täysin uutta ravitsemussuosituksissa on ruoan ympäristövaikutusten ja terveysnäkökohtien yhteennivominen. Ympäristövaikutusten mukaan otto keskustelutti etukäteen kulisseissa ja jälkikäteen mm. mediassa, mutta Säätytalolla kuulluissa puheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa ympäristönäkökohtien huomioimista kehuttiin. Ja mikä ettei sillä terveellisimmiksi ruoka-aineiksi suosituksissa todetut elintarvikkeet osoittautuivat samalla ympäristöystävällisimmiksi. Keittiöalan ammattilaiset kiittelivät erityisesti sitä, että heidän työarkeensa vaikuttavia suosituksia on nyt ensi kertaa koottu samojen suositusten sisään.

Suositukset ottivat ensi kertaa esille myös lähiruoan ja luomun ruokavaliossa. Erityisen ylpeä olen siitä, että kansallisiin ravitsemussuosituksiin on lähiruoka otettu huomioon hallituksen lähiruokaohjelman mukaisesti korostaen paikallisuutta, tuottajien ja kuluttajien lähempää yhteyttä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Iltapäivällä Säätytalolla oli vuorossa tiukkaa maaseututietoutta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistivat maaseudun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä laajasti tarkastelevan Maaseutukatsauksen 2014, jonka mukaan maaseudun elinvoiman avaimet löytyvät erityisesti biotaloudesta, bioenergiasta ja lähiruoasta! Samassa tilaisuudessa julkistettu kansalaisten, yritys- ja kuntapäättäjien sekä median maaseutumielipiteitä esittelevä Maaseutubarometri toi esiin, miten positiivisesti suomalaiset suomalaiseen maaseutuun suhtautuvat ja miten moni suomalaisista on "kaappimaalainen". Maaseudun etuina ovat erityisesti luonto, aitous ja hyvä elämä. Lähiruoan ja luomun tuottaminen, matkailu ja biotalous luovat kyselyn mukaan jatkossakin maaseudulle elinvoimaa.

Juho Rahkonen Taloustutkimukselta esitteli uutta Maaseutubarometria, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat erittäin positiivisesti maaseutuun

Toivon, että niin ravitsemussuositukset kuin molemmat edellä mainituista maaseutuselvityksistä tulevat meidän kaikkien kehittämistyötä tekevien jokapäiväiseksi työkaluksi, niissä on valtavasti tietoa!

Pääset seuraamaan ravitsemussuositusten julkaistamistilaisuutta tästä.

Kuvat: Kirsi Viljanen, ruokakolmio ja lautasmalli -kuvat Valtion ravitsemusneuvottelukunta