Eestin maaseudulla on tekemisen meininki!

Jänedan kartano

Minulla oli mahdollisuus osallistua Suomen maaseutuverkostopalvelut -yksikön järjestämälle tutustumismatkalle Eestiin. Matkan tarkoitus oli perehtyä erityisesti Eestissä nyt kolmatta kertaa järjestettyyn Avatud talude päev (avoimet tilat) -tapahtumaan, mutta myös keskustella lyhyistä jakeluketjuista, lähiruoasta ja kylien kehittämisestä. Suomesta matkalle osallistui lähinnä Suomen Osta tilalta -päivän vastuuhenkilöitä saadakseen ideoita Eestin tapahtumasta ja toisaalta välittääkseen Suomen kokemuksia eteläiseen naapurimaahamme.

Eestin Avoimet tilat -tapahtumasta vastaa Maamajanduse infokeskus, jonka yksi tehtävistä on myös toimia Eestin Leader-toiminnan verkostoyksikkönä. Saimmekin matkan aikana tuhdin tietomäärän Eestin maataloudesta, maaseudun kehittämisestä, Leader-toiminnasta ja lähiruoan kehittämisestä, kiitos siitä! Osallistuimme myös keskustelevaan miniseminaariin, jonka aineistot ovat luettavissa täältä.

Kuvassa oikealla Ave Bremse Eestin verkostoyksiköstä ja 5. vasemmalta Anneli Kana Eestin Kotiseutuliitosta. He toimivat matkamme eestiläisinä isäntinä. Kuva: Heidi Valtarin arkisto.

Eestin Avoimet tilat -tapahtumasta on tullut todella suosittu, ja 23.7.17 toteutettu tapahtuma keräsi noin 120 000 kävijää 280 tapahtumaan rekisteröityneelle tilalle. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda esiin, mitä on eestiläinen nykymaatalous, kertoa mistä ruoka tulee ja samalla useilla tiloilla on mahdollisuus myydä oman tilan ja/tai lähialueen tuottajien tuotteita suoraan. Infokeskus vastaa tapahtuman valmistelusta ja materiaalin tuottamisesta (tilojen rekrytointi, aluekoordinaattoreiden ohjaus, tilojen rekisteröinti, nettisivut, kartat ja muut esitteet, kyltit, ilmapallot, rintamerkit, merkkinauhat ym.), ja jokainen tila saa tietyn materiaalipaketin itselleen. Eestin maaseutuministeriö on vahvasti tapahtumassa mukana ja vastaa mm. tapahtuman radio- ja tv-mainosten kustannuksista. Tapahtuman suosiosta kertoo, että tiloille järjestetään eri tahojen toimesta bussikuljetuksia, ja esimerkiksi Kaarlin tilalla ollessamme pihaan kiersi bussilastillinen unkarilaisia.
 

Ensimmäinen käyntikohteemme oli Viru-Jaagupissa Länsi-Virumaalla sijaitseva Vooren tila. Tilan peltoala oli yli 4000 hehtaaria, ja lypsylehmiä oli 700. Osa tilasta oli luomussa (4000 sikaa, 500 ha, myllyn toiminta, 200 luomunautaa). Tilalla on lainsäädäntöä paljon korkeampi laatuvaade, ja hygieniasyistä tila käyttää vain omia vasikoita, rehuja ja kuljetuskalustoa. Tilalla oli myös oma eläinlääkäri. Tilan maito menee lähinnä Farmi-tuotteisiin. Lihan teurastus ja leikkaus on omissa käsissä ja tila omistaa myös lihakaupan. Tuotteita on kehitetty myös ammattikeittiöille. Tila oli yhtiöittänyt toimintansa kahteen eri yritykseen: varsinainen alkutuotanto ja tilalle ja myös Viron maakuntiin koneurakointipalveluja tarjoavaan yritykseen. Afrikkalainen sikarutto koettiin todelliseksi uhaksi, sillä muutaman kilometrin päähän tilasta on ilmestynyt villisikoja.

Naudat ovat pihatoissa, ja näitähän riitti..

 

 

 

Harjakoneeseen oli jonoa...

Lypsyasemalla lypsetään seitsemässä vuorossa / päivä

 

Tilan yksi omistajista (vas.) ja Eestin Leader-yksikön Ave Bremse (oik.) tarjoilivat meille perinteistä kesäruokaa kamaa, jossa juoksevaan piimään on sekoitettu neljästä viljasta tehtyä karkeaa talkkunaa

Tilaa esitteli yksi omistajista Henrik Klammer

Tuli aika kirpun kokoinen olo tämänkin rinnalla, ja tämä oli vielä sitä pienempää sarjaa...

Seuraava kohteemme oli pienempi Ärinan kylässä sijaitseva Kadri ja Lempit Kopson omistama Kaarlin viljatila, jossa on oma mylly, jalostustoimintaa ja leipomo. Tuotepakkauksiin oli kiinnitetty erityistä huomiota.

Tila kuuluu pientuottajien keskusliiton laatuverkostoon

Seuraava kohteemme oli Roelassa sijaitseva Käpymuseo. Rakennuksessa oli aikanaan toiminut Eestin metsien uudistamiseen liittynyt käpyjen kuivaamo ja siementen keräyspiste. Museon pihalla oli Avoimet tilat -päivän kunniaksi mansikoiden, muun lähiruoan ja käsitöiden myyntipiste.

Leader-toiminnassa mukana oleva Aili Taal esitteli Käpymuseota. Kuva: Ave Bremse

 

Siemenet kuivattiin isoissa rummuissa

 

 

Iso uuni tuotti tarvittavan kuivatuslämmön

Seuraavaksi kävimme Mädapean kartanossa, jonka toiminta keskittyy kartano- ja puutarhaesittelyihin. Tila on erikoistunut syysleimuihin, mutta heillä on myynnissä myös muita perennoja. Taimia voi hankkia myös verkkokaupan kautta. Tilalla järjestetään suosittu syysleimu -tapahtuma, joka tänä vuonna on 4.-5. elokuuta. Osa kartanon taustarahoituksesta tulee Suomesta omistajien ollessa myös Pohjanmaalla sijaitsevan turkistarhan omistajia.

Kartanoa esitteli sen omistaja Marika Vartla. Kuva: Ave Bremse

 

 

 

 

Kartanolla nautimme herkullisen lounaan: punajuuri-hapankaali -keittoa, kaurisraguuta, herne-peruna -sosetta, kanttarelleja, "pirun silmiä", ruiskuoreen tehtyjä lihapiirakoita ja jälkiruoaksi rahkalla täytettyjä tuulihattuja. Nam!

 

 

 

Seuraavaksi suuntasimme Arknan kartanoon, jossa meitä emännöi Nele Rogenbaum. Tilalla on 700 hehtaaria, josta 40 ha luomussa, 500 lypsylehmää, josta 220 luomustatuksella ja oma juustola. Yrittäjillä oli vahva usko tulevaisuuteen ja maatalouden menestykseen. Maataloustuotannosta saatavia tuloja on tarkoitus käyttää kartanoalueen kymmenien rakennusten kunnostamiseen - haaveena on luoda kartanolle terveys- ja hyvinvointikeskus ja samalla tarjota tiloja kaikkien kyläläisten käyttöön. Tilan ja muun toiminnan pyöritys on jaettu 11 eri yritykseen.

Nele Rogenbaum (vas.) vierellään matkaisäntämme ja tulkimme Anneli Kana. Kuva: Ave Bremse

Tämä rakennus on tarkoitus remontoida hotellihuoneiksi

Pitkään tyhjänä olleen kartanon päärakennuksen remontti on aloitettu katon korjauksella

Tilan meijeritiloja

 

 

 

Tilalle istutetut 23 000 mustaherukkaa tuottavat nyt ensimmäistä satoaan. Marjoille ei ole vielä mietitty ostajaa, kun päätavoite on saada hyvä lehtisato suolakurkkusäilykkeitä varten. Eesti ei tue varsinaista maataloutta, vaan tuki ohjautuu tällä hetkellä lähinnä marja- ja hedelmätuotannon kehittämiseen.  

Mustaherukan poimintakone

Pensaiden alustat puhdistetaan ruohoista tällä laitteella

Arknassa tutustuimme myös kyläkeskukseen, jossa keskustelimme maaseudun palveluista, yhteisöllisyydestä ja kylien kehittämisestä. Kuva: Lauri Hyttinen / maaseutuverkostopalvelut

Tutustuimme myös  Veinivilla -tilaviiniyritykseen, joka tekee pienimuotoisesti laadukkaita marja- ja hedelmäviinejä oman sadon ja tuttavilta ostettujen raaka-aineiden mukaan. Tilan viinit on valittu mukaan Eestin EU-puheenjohtajuuskauden virallisten kokousten tarjoomuksiin. Upea kunnia, onnittelut tilalle tästä! Tila hyödyntää hienosti tilan ja kylän historiaa viiniensä tarinallistamiseen, tästä moni voisi ottaa oppia.

 

 

 

 

Ennen kotiin lähtöä kävimme tutustumassa vielä Ajaveskin taide- ja käsityökeskukseen, jonka toiminta keskittyy erilaisiin kursseihin ja näyttelyihin. Nelikerroksinen keskus on rakennettu osittain sortuneeseen tuulimyllyyn, korjaukseen on saatu Leader-rahoitusta.

 

Margit Pärtel esitteli keskuksen toimintaa

Suomen Osta tilalta -päivä on 16.9.2017 eli laita päivä kalenteriisi ja vieraile tuolloin suoramyyntitiloillamme. Ja maatilat huomio: ilmoita oma tilasi tapahtumaan mukaan!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita