Hyvää YK:n päivää!

Tänään 24.10.2024 liputetaan YK:n päivän kunniaksi. YK voi sinällään tuntua kaukaiselta, mutta jos miettii sitä esimerkiksi sen kestävän kehityksen tavoitteiden (17 kpl) ja niiden alatavoitteiden (169 kpl) kautta, huomaa miten monet niistä koskettavat meitä kaikkia. 

Maa- ja metsätalousministeriö (jatkossa MMM) oli ministeriöistä ensimmäinen, joka sisällytti ao. tavoitteita strategiaansa.

Oheen olen alatavoitteiden kautta kerännyt esimerkkejä, mikä on MMM:n rooli - ja millä toimenpiteillä - edellä mainittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. 

Ei nälkää

Maa- ja metsätalousministeriön ja koko hallinnonalan työn tarkoituksena on turvata Suomessa kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä. MMM:n keinoja tähän on muun muassa lainsäädäntö, erilaiset tuki-instrumentit, neuvonta ja valvonta.

Markkinahinnat kattavat vain osan maataloustuotteiden korkeista tuotantokustannuksista Suomessa, joten tuotannon säilyminen pohjoisissa olosuhteissa edellyttää tukemista. Tukien ja avustusten tarkoituksena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuulliset kuluttajahinnat, tuotannon säilyminen koko maassa ja maaseudun elinvoimaisuus. 

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta hallinnoidaan MMM:n  hallinnonalalla. Alueelliset ja paikalliset toimijat ovat keskeisiä CAP-suunnitelman toimeenpanossa ja tavoitteiden toteutuksessa. Suomen CAP-suunnitelma on merkittävä suomalaisen maatalouden ja maaseudun elinvoiman mahdollistaja. Suunnitelman keskeisinä tavoitteina on muun muassa varmistaa maanviljelijöille kohtuulliset tulot ja parantaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ottaen huomioon ilmasto- ja ympäristötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä monipuolistaa maaseudun yrityskantaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä.

MMM:n poronhoitolainsäädäntö mahdollistaa poronhoitoalueella sen perinteisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen maanomistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. Kuva: MMM:n kuva-arkisto, kuvaaja: Antero Aaltonen.

Suomen maa- ja metsätaloudelle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Maatalouden geenivarat, viljelykasvilajikkeet ja kotieläinrodut ovat elintarviketurvamme perusta. Luonnonvaraisten metsäpuiden ja kalojen perinnöllinen monimuotoisuus on niiden elinkykyisyyden ja hyödyntämisen edellytys. Maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraneuvottelukunta toimii MMM:n geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevien asioiden valmistelun asiantuntijaelimenä. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi geenivaraohjelmia.  MMM osallistuu myös Pohjoismaiden ministerineuvoston NordGenin toimintaan.

Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on ainoastaan Suomessa elävä alkuperäisrotu. Kuvaaja: Kirsi Viljanen.

Suomessa päävastuu kauppapolitiikasta on ulkoministeriöllä. Politiikka liittyy kuitenkin usein läheisesti MMM:n toimialaan, ja ministeriö osallistuu siksi aktiivisesti sitä koskevaan valmisteluun mm. EU-jaostojen kautta. Taloudellisia ulkosuhteita ja kansainvälistymistä edistäviä toimia vahvistaa Team Finland –verkosto, jonka osana MMM omalta osaltaan edistää hallinnonalansa tuotteiden, osaamisen ja palvelujen vientiä.

Kauppapolitiikalla vaikutetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin ja viennin ehtoihin sekä tukia koskeviin sääntöihin, jotka ohjaavat maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamista. Kauppapolitiikka nojaa pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin, ja se kuuluu maatalouspolitiikan tavoin EU:n kompetenssiin.

Tuottajien neuvotteluvoima on heikko markkinaehtoisessa ruokajärjestelmässä. Tähän puuttumiseksi MMM:ssä on valmisteltu muun muassa elintarvikemarkkinalain muutosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu hallituksen esitystä, jolla varmistetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun riittävät tiedonsaantioikeudet. Tämä on nyt eduskunnan käsittelyssä. Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan laajemmin elintarvikemarkkinalainsäädännön muutostarpeita ja tehdään tätä koskevat muutosehdotukset. Myös hankintalain muutostyö on käynnissä. Lisäksi MMM rahoittaa Kuluttaja- ja kilpailuviraston käynnissä olevaa selvitystä, jossa tarkastellaan elintarvikemarkkinoiden tehokkuutta ja kilpailusuhteita. MMM on myös asettanut työryhmän pohtimaan elintarvikemarkkinoiden tilastointia.

MMM:n alainen Ruokavirasto vastaa vähävaraisille tarkoitetun ESR+ -rahastosta myönnettävän aineellisen muun muassa elintarvikkeiden ostoon liittyvän avun hallinnoinnista. Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Puhdas vesi ja sanitaatio 

Vesi on elämämme perusehto. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017) määrittelee vesihuollon turvaamisen strategiseksi tehtäväksi, josta MMM on päävastuussa. Vedenhankinta poikkeusoloissa varaudutaan turvaamaan valmiuslain nojalla.

MMM vastaa myös vesihuoltolainsäädännön valmistelusta. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata terveydellisesti ja muutenkin moitteettoman talousveden riittävä saanti kohtuullisin kustannuksin sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.

Vastuullista kuluttamista

Suomen tavoitteena on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. MMM:n alainen tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus (jatkossa LUKE) on kehittänyt elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän sekä laatinut kansallisen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän tiekartan. Kts. lisää.

MMM on rahoittanut jo vuosien ajan useita ruokahävikin vähentämiseen liittyvää hanketta kuten Kuluttajaliiton Hävikkifoorumia ja Hävikkiviikkoa ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Älä ruoki hukkaa –hanketta.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin 9.9.2020. Strategian tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. MMM edistää hankintastrategian tavoitetta kestävästä ruokajärjestelmästä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä. Strategian mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita, kuten hyviä viljelymenetelmiä, eläinten hyvinvointia, ja elintarviketurvallisuutta, tukien samalla hyvää ravitsemusta ja terveyttä. MMM on rahoittanut useiden vastuullisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden oppaiden sekä vastuullisuuskriteerien laadintatyötä, johon se myös itse on aktiivisesti osallistunut. MMM on myös asettanut työryhmän jatkokehittämään elintarvikkeiden vastuullisuuskriteerejä.

Ilmastotekoja

Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumistyön koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopeutuminen koskettaa kuitenkin kaikkia ministeriöitä ja hallinnonaloja ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lähtökohta on jo pitkään ollut, että sopeutuminen sisällytetään hallinnon- ja toimialojen normaaliin suunnitteluun ja toimintaan. Lisäksi yhteistyö julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kehittyy jatkuvasti.

MMM on rahoittanut toimijoiden maakäyttösektorin ilmasto-osaamisen kasvattamiseen ja tiedon välitykseen liittyviä hankkeita osana Hiilestä kiinni –kokonaisuutta.

Vedenalainen elämä

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta rahoitetaan kalatalouden kehittämis- ja investointihankkeita, jotka voivat liittyä kestävään kalastukseen, vesiviljelyyn, kalan jalostukseen ja kalakauppaan sekä kalatalouden ympäristötoimiin. Rahastosta rahoitetaan myös meripolitiikkaa, kalastuksen valvontaa ja kalatalouden tiedonkeruuohjelmaa.

Silakan ja kilohailin kaupallinen kalastus troolilla ja rysällä sekä kaikki kaupallinen lohenkalastus edellyttää toimijakohtaista kalastuskiintiötä, jota haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. MMM säätelee myös esimerkiksi Tenon alueen lohenpyyntiä. MMM:n hallinnonala vastaa myös jokaista vapaa-ajan kalastajaa koskevasta muuta kuin onkimista ja pilkkimistä koskevasta kalastuksenhoitomaksusta.

MMM:n alainen tutkimuslaitos LUKE teki kalakantojen uhanalaisuusarvioinnin, joka valmistui 2019. Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

 

MMM:n eri tukimuotojen kautta voidaan tukea ravinnekuormitusta valuma-alueilla vähentäviä toimenpiteitä. Myös Hiilestä kiinni –ohjelmassa on etsitty ratkaisuja valuma-alueiden ongelmiin.

Maanpäällinen elämä

MMM:n tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta niin metsissä, pelloilla kuin vesiympäristöissä, kts. lisää. 

MMM:n metsälainsäädäntö määrittelee kestävän metsätalouden käytännöt tarkoituksenaan edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsien suojeluun ja monimuotoisuuteen liittyviä infograafeja löydät täältä.

MMM:n valmistelema uusi eläinten hyvinvointilaki antaa avaimia laittoman eläinten tuonnin ehkäisemiseen. Kuva: MMM:n kuva-arkisto. Kuvaaja: Pekka Väisänen.

METSO-, Helmi- ja Nousu –ohjelmien rahoituksilla on ennallistettu elinympäristöjä ja parannettu luonnon monimuotoisuutta.

Vieraslajeista säädellään sekä EU:n että kansallisella tasolla. MMM lukuisten kumppaneiden kanssa ylläpitää vieraslajit.fi –sivustoa, jossa on tietoa eri vieraslajeista ja sen kautta voi myös ilmoittaa omat vieraslajihavainnot. 

Terveyttä ja hyvinvointia

MMM on asettanut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), jonka tehtävänä on edistää kansalaisten hyvää ravitsemusta. VRN vastaa kansallisten koko väestöä, mutta myös eri väestöryhmille tarkoitettujen ravitsemussuositusten laadinnasta ja päivityksistä.

MMM on merkittävä maaseutukuntien liikuntapaikkojen rahoittaja: esimerkiksi ohjelmakaudella 2024-2020 maaseutuohjelman varoin rakennettiin yli 600 ulkoliikuntapaikkaa, kts. lisää. Myös nykyisellä ohjelmakaudella on mahdollista toteuttaa liikuntaa edistäviä hankkeita.

Ruokavirasto toimii aktiivisesti zoonoosien estämiseksi Suomessa. 

Edullista ja puhdasta energiaa

CAP-suunnitelman toimenpitein voidaan rahoittaa muun muassa maaseutuyritysten uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen ja maatiloilla energiantuotantoon, energian säästöön tai energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä investointeja.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Vaikka alkutuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle 2 %, on sen merkitys kokoaan suurempi: alkutuotanto ja elintarvikesektori työllistävät suoraan ja välillisesti kaikkiaan noin 320 000 henkilöä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 19 miljardia euroa vuodessa, mikä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Suomen CAP-suunnitelman kautta voidaan edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta, luoda uusia työpaikkoja ja innovoida uutta. Edellisellä ohjelmakaudella maaseuturahoituksella syntyi noin 12 000 uutta työpaikkaa ja yritystoiminnan aloitti tai sitä edelleen kehitti noin 6 500 maaseutuyritystä.

MMM laati elintarvikealan toimijoiden kanssa vuonna 2019 julkaistun elintarvikealan materiaalitehokkuus –sitoumuksen. Sen päivitetty laajempi versio koskee vuosia 2022-2026.

MMM on osallistunut aktiivisesti TEM:n työperäisen hyväksikäytön vastaisen työn ohjausryhmään ja työryhmään. Samoin MMM on ollut mukana kausityölain muutosta valmistelevassa työryhmässä. Siihen liittyen syksyllä 2024 annettiin hallituksen esitys, jonka muutosten tavoitteena on turvata ulkomaalaisten poimijoiden toimeentulo ja parantaa poimijoiden oikeuksien toteutumisen valvontaa.

MMM on CAP-suunnitelman kautta merkittävä kestävän matkailun kehittämis- ja investointitoimenpiteiden rahoittaja. MMM on myös tiiviisti mukana kansallisen ruokamatkailustrategian laadinnassa ja toimeenpanossa ml. kestävän ruokamatkailun oppaan päivitystyö.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. MMM rahoittaa tutkimusta sekä MAKERA:sta että tutkimus- ja kehittämismomentilta sekä kehittämistä ja innovaatioita erityisesti CAP-suunnitelman toimin.

Toimintavarmat ja nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat uusia palveluja, joiden myötä maaseudun veto- ja pitovoima vahvistuvat. CAP-suunnitelman rahoituksella tuetaan kyläverkkojen rakentamista sellaisille alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu. Edellisellä ohjelmakaudella rahoitettiin noin 80 kyläverkkohanketta.
Kuva: ©Maaseutuverkosto. Kuvaaja: Tomi Aho.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Yhteiskunnan perustietojärjestelmiin kuuluu kiinteistötietojärjestelmä, jonka kautta saadaan tiedot kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. MMM:n hallinnonala huolehtii lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpidosta valtakunnallisesti sekä kiinteistörekisterin ylläpidosta valtion vastuulla olevien alueiden osalta. Kiinteistörekisterin tietoja tuottavat Maanmittauslaitos sekä kiinteistörekisteriä pitävät kunnat asemakaava-alueidensa osalta. 

Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmä muodostaa Suomeen uudenlaisen tietovarannon asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksista, panttauksista sekä rajoitusmerkinnöistä. 

Kuva: MMM:n kuva-arkisto.

Maaseutuohjelmasta on rahoitettu lukuisia kulttuuri- ja luontoperintöä edistäviä hankkeita, vastaavia voidaan rahoittaa myös kuluvalla ohjelmakaudella CAP-suunnitelman toimenpitein.

Valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyn perusteella MMM on asettanut Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan (MANE). MANE:n yksi työryhmistä on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä, jonka tavoitteena ja tehtävinä on muun muassa edistää resurssien lisäämistä myös kaupunkialueiden paikalliseen kehittämiseen sekä edistää maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan toimijoiden yhteistyötä.

Tekstin linkkeineen koonnut Kirsi Viljanen

Lähiruokapäivä on juhla suomalaiselle ruoantuottajalle ja maaseudulle

Mistä suomalainen ruoka tulee? Millaisia tuotteita ja palveluita sinun kotiseudullasi tuotetaan? Mitä muuta mielenkiintoista maaseudulta löytyy? Muun muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen Lähiruokapäivänä, jolloin maatilat ja muut maaseudun toimijat ympäri Suomea avaavat ovensa vierailijoille. 

Jo perinteeksi muodostunut Lähiruokapäivä juhlistaa paikallista ruokaa, sen tuottajia ja maaseutua. Lähiruokapäivä on paljon muutakin kuin lähiruokaa – se on yhteisöllisyyden, kestävyyden ja paikallisen kulttuurin juhla, joka tuo alkutuottajat lähemmäs loppukäyttäjää. Otetaan hetki aikaa sen juhlinnalle, että maaseudulla tuotetaan ruokaa suomalaisten pöytään, näytetään tukemme ruoantuottajille ja nautitaan maaseudun antimista.

Lähiruokapäivän kohteissa vierailijat pääsevät tutustumaan, mitä nykyajan alkutuotanto on ja mitä kaikkea maaseudulta löytyy. Jokavuotisella, koko perheen tapahtumalla on jo pitkät perinteet, sillä se järjestetään yhdeksättä kertaa. Vuosi vuodelta kasvanut Lähiruokapäivä kasvaa taas tänä vuonna: tapahtuma on ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen 7.-8.9.2024. Viikonlopun aikana noin 300 maatilaa tai maaseudulla toimivaa yritystä pääsevät kertomaan toiminnastaan innokkaille vierailijoille.

Lähiruokapäivän kohteissa vierailijat pääsevät lähelle ruoan alkutuottajaa. He voivat esimerkiksi ostaa laadukasta ja puhdasta ruokaa suoraan tuottajalta, herkutella lähiruoalla sekä ihastella maatilan eläimiä, ihmetellä maatalouskoneita, kuokkia itse perunoita tai haastaa itseään keppihevosradalla. Alkutuottajien ja maatilojen lisäksi päivää ovat järjestämässä myös monet kyläyhdistykset ja muut järjestöt, jotka tarjoavat monenlaista tekemistä koko perheelle. Monipuolinen Lähiruokapäivä on siis kohteissa vieraileville varsinainen maaseudun aarreaitta, etenkin kun useassa maakunnassa päivän aikana ehtii kokea useampia eri kohteita.

Lähiruoka ja sen arvostaminen ovat tietysti Lähiruokapäivän keskiössä. Monilla paikkakunnilla järjestetään Lähiruokapäivänä yhteisiä lähiruokatilaisuuksia, joissa juhlitaan parhainta sadonkorjuukautta. Lähiruokapäivä kokoaa yhteen myös lähiruoan myyjiä, jolloin yhdestä kohteesta pääsee ostamaan lähiruokaa monipuolisesti. 

Vuonna 2021 päivitetty kansallinen Lähiruokaohjelma luo puitteet sektorin kehittämiselle. Yksi ohjelman tavoitteista on ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen. Kotimaisen ruuan ja ruuantekijöiden arvostus on sinällään erittäin korkealla ja vahvistunut vuosi vuodelta. Arvostus ei kuitenkaan aina konkretisoidu kuluttajien ostokäyttäytymiseen, sen osoittaa tuontiruuan iso määrä.

Ruuan alkuperä kiinnostaa, ja kuluttaja haluaa tietää, kuka hänen ruokansa tuottaa. Tuottaja taas pääsee enää harvoin kohtaamaan tuotteensa loppukäyttäjää ketjun moniportaisuuden vuoksi. Lähiruoka lyhyine jakeluketjuineen on yksi keino lähentää tätä yhteyttä. Lähiruokapäivästä hankittu ruoka on taatusti lähiruokaa.

Lähiruokapäivän suojelijana toimiva Sofia Latvajärvi puhuu tehtävässään suomalaisen ruuan, lähiruuan ja puhtaiden raaka-aineiden arvostuksen puolesta. Latvajärvi on toiminut ruuantuotannon parissa jo pitkään ja kertoo huomanneensa, että suomalaiset eivät ymmärrä arvostaa riittävästi puhdasta ruokaa ja vettä. Suomalaisten olisi hyvä muistaa, että on ainutlaatuista, että puhdasta, lähellä tuotettua kotimaista ruokaa on helposti saatavissa. Maaseudulla tuotettu puhdas ruoka pitää myös maaseudun elinvoimaisena: ruoantuottajat perheineen tarvitsevat kouluja ja palveluita, Latvajärvi muistuttaa. 

Me tarvitsemme maahamme positiivista, toista kunnioittavaa ja ymmärtävää ruokapuhetta sekä kotimaisen ruuan kampanjoita. Lähiruokapäivä on loistava esimerkki siitä, miten voimme tuoda esiin hyvää työtä, loistavia tuotteita ja ammattiylpeydellä työtään tekeviä alkutuottajia ja muita maaseudun yrittäjiä ja toimijoita.

Halusta tuoda esiin arvokasta työtä, jota alkutuottajat puhtaan ja lähellä tuotetun ruuan eteen tekevät kertoo myös se, että moni Lähiruokapäivään osallistuvista kohteista on mukana Lähiruokapäivässä vuosi toisensa jälkeen. Pohjolan tila Haminassa on yksi heistä. Ylämaankarjaa tilallaan kasvattavat Pasi Piispanen ja Sini Ylämäki kokoavat pihapiiriinsä Lähiruokapäivänä myös muita toimijoita, jotka myyvät lähellä tuotettuja tuotteita. Lähiruokapäivästä on muodostunut pariskunnalle tärkeä, jopa vuoden isoin tapahtuma, jolloin pihapiirissä on mukavaa toritunnelmaa.

Jos olet lähiruoan tuottaja tai muu maaseudun toimija, voit liittyä mukaan Lähiruokapäivän järjestäjien joukkoon. Ilmoittautuminen on auki tapahtumapäivään asti. Lisätietoa lähiruokapäivästä sekä kaikki käyntikohteet löydät osoitteesta www.lahiruokapaiva.fi

Blogiteksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 4.9.2024. Linkki.

Kirjoittajat

Anna Mäkinen

Talous- ja tapahtumakoordinaattori

Maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto

Fanni Alavuotunki

Viestintäkoordinaattori

Maaseutuverkostoyksikkö, Ruokavirasto

Kirsi Viljanen

Erityisasiantuntija

Ruokaosasto, Maa- ja metsätalousministeriö

Viron maaseutu houkuttaa kävijöitä - Avatud talude päev 2024

 

Maaseutuverkostoyksikkömme järjesti jo perinteeksi muodostuneen tutustumismatkan Suomen lähiruokapäivän taustaryhmäläisille Viron Avatud talude päev -kohteisiin. Matkan tarkoitus oli kerätä kokemuksia ja ideoita Virossa jo pitkään järjestetystä tapahtumasta. Matka suuntautui tällä kertaa Itä-Viron maaseudulle. Matkaseurueeseemme kuului myös Viron maaseutuverkostoyksikön ja EU:n CAP Network –yksikön edustajia.

Avatud talud –päivät ovat Viron maatilojen ja muiden maaseutukohteiden avoimet ovet -tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2012 lähtien. Siitä on muodostunut Viron suurin yleisötapahtuma ja tänä vuonna tapahtumassa oli kävijäennätys: lähes 310 000 kävijää 358 kohteessa.

Viron maaseutuverkostoyksikkö oli suunnitellut meille todella monipuolisen kattauksen tutustumiskohteista. Kävimme 2,5 päivän aikana lypsykarja-, lammas- ja hevostiloilla, tattarimyllyllä, pienpanimoissa ja tilaviinitilalla, hunajayrityksessä sekä maatilalla, jolla koulutettiin koiria.

Ohessa kuvakerrontaa matkaltamme.

Avatud talud -tapahtuman avajaistilaisuus järjestettiin Koolmeistrin tilan upealla piha-alueella. Tilalla pääsi tutustumaan muun muassa kaneihin ja ankkoihin, ratsastamaan tai hevosajelulle ja lapsille oli oma maalauspaja. Pihalla oli myös myynnissä paikallisia lähiruokatuotteita. Avajaisten ruokapöytä notkui paikallisia herkkuja.

Avatud talud -tapahtuman avasi alueiden ja maatalouden kehittämisestä vastaava ministeri Piret Hartman. Paikalla oli onneksi telttakatoksia, sillä vähän aikaa satoi hyvinkin reippaasti.

Jälkiruuassa oli perinteistä kamaa.

Tilan naapurissa oli EU:n investointitukea uuteen, viime vuonna valmistuneeseen tuotantolaitokseen saanut metalliyritys.

Mikumardin lypsykarjatila on mukana Epiim -meijerin hyvinvointi -ohjelmassa. Tilalla tarjotaan myös matkailupalveluja. Tila edistää ruokakasvatusta tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa.

Wiru mill -tattarimylly valmistaa jauhojen lisäksi tattaripohjaisia myslejä, leivonnaisia, hunajaa ja erilaisia hyvinvointituotteita. Myllyn pihapiirissä oli musiikkiesityksiä, traktoreita ja muita koneita näytillä sekä lapsille pallomeren sijaan tattarinkuoriallas.

Lammas ja Roos yrityksessä kasvatetaan lampaita, joiden lihaa myydään niin yrityksen ravintolassa kuin omassa lihakaupassa. Tilalla on myös poneja ja valtavan upea puutarha ruusuineen ja erikoiskasveineen.

Lammas ja Roos yrittäjä Jaak Arm on Virossa suosittu kokki. Saimme syödäksemme muun muassa valtavan hyvää borssikeittoa.

Kaevuri maja on monipuolinen maaseutuyritys, joka tarjoaa majoitusta sekä sauna-, ohjelma-, baari- ja cateringpalveluita. Majan pihassa on suvun ja siihen kiinteästi liittyvästä alueen kaivostoiminnasta kertova kuvataulunäyttely. Ulkorakennuksissa on erilaisia teemakohtaisia näyttelyitä ja upea piha itsessään oli jo elämys.

Purtse panimon tuotteita voi ostaa omasta myymälästä, lisäksi panimolla on pihalla pieni ravintola, toinen löytyy Tallinnasta. Tuotteita on myynnissä myös kaupoissa ja ravintoloissa.  

Kaldan tilalla ollaan vasta aloittamassa pienpanimotoimintaa kaverusten harrastusten pohjalta.

Kaldan tilalla on Tuulepealne -niminen esiintymis- ja ohjelmatila. Tapahtumassa oli mukana suosittu kokki Mihkel Ruus ja yrityksensä Taube Catering, jonka ruoka-annoksia saimme ostaa.

Körtsin tilalla harrastustoiminnasta alkunsa saanut marja- ja hedelmäviinien valmistus on muuttunut ammattimaiseksi uusien tuotantotilojen myötä, viinit myydään RaJuVe -brändillä. Viinien raaka-aineet saadaan lähiympäristöstä. Itse pääsin testaamaan viinin pullotusta, korkitusta ja etiketin laittoa. 

Seurueemme RaJuVen edessä. Kuva: Ann-Sofi Backgrenin albumi.

Tapahtuma maatilalla, jossa koirakoulu BEST esitteli toimintaansa. Koiratarvikkeiden lisäksi myynnissä oli paikallisia herkkuja ja käsitöitä.

Siimumäen hevostilalla pääsi rapsuttamaan hevosia ja ratsastamaan niin aidoilla kuin keppihevosilla. Piha-alueella oli esillä maatalouskoneita ja buffetista sai ostaa ruokaa ja leivonnaisia. Kuva: Siimumäki.

Mesi24 -hunajatilalla kasvatetaan mehiläisiä ja jatkojalostetaan hunajatuotteita, joita on oman myymälän ja verkkokaupan lisäksi myynnissä isoissa Tallinnan päivittäistavarakaupoissa. Tilalla on myös Kangakoi -yritys, joka tekee laserleikkaus-, kaiverrus- ja brodeeraustuotteita.

Avatud talude päev -järjestäjille oli jaettu muun muassa tienvarsikylttejä, rintamerkkejä ja merkintänauhaa. Markkinointimateriaalia on jaossa myös Suomen lähiruokapäivän toteuttajille, mikäli he ilmoittautuvat ajoissa.

Siimumäen tilalla kävijämäärää seurattiin karttaan laitettavien nastojen avulla ja jossain kuulemma kävijät hakkasivat nauloja pölkkyyn. Muissa käymissämme paikoissa oli nimilistoja tai -lappuja sekä vieraskirjoja. Tästä ideaa myös Suomeen.

Meille oli järjestetty myös opaskierros Sillamäen kaupungissa. Kuva: Anna Mäkisen albumi.

Ensimmäisen yön vietimme Rakveressä. Osa meistä kipusi linnakkeelle ihailemaan vanhaa linnaa ja Rakveren härkää.

Ohessa muutama tunnelmakuva.

Kuva: Sanna Koivumäen albumi.

Suomen Lähiruokapäivää vietetään tänä vuonna 2-päiväisenä 7.-8.9.2024. Lauantai on tapahtuman varsinainen päivä, jolloin on myös avajaistilaisuus, mutta halukkaat voivat pitää kohteensa auki myös sunnuntaina. Vielä ehtii ilmoittautua tapahtuman järjestäjäksi. Ja toivottavasti tänä vuonna rikomme taas kävijäennätykset!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Blogit aikaisemmista tapahtumista:

Avatud talude -päev - ikkuna Eestin maatiloille ja maaseutuun

Eestin maaseudulla on tekemisen meininki