Suomi sienitalouden suurmaa?

 

Voisiko korvasieni olla "Suomen pallokala", kysyi Henri Alén esityksessään. Kuva: MMM/kuvapankki

Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? Tätä kysymystä pohdittiin 13.1.2026 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa, joka kokosi useita kymmeniä alan ammattilaisia niin paikan päälle kuin linjoille. Tilaisuus koostui alustuksista, joita pystyi seuraamaan myös etänä sekä paikan päällä toteutetuista työpajoista.

Tilaisuuden avasi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka puheenvuorossaan toi esiin luonnontuotteiden mahdollisuudet ja miten niiden alihyödynnyksestä pitäisi päästä lisäarvon tuottamiseen. Viljanen toivoi, että tilaisuus antaisi osallistujille uutta tietoa, mahdollisuuden tutustua uusiin toimijoihin ja verkostoitumiseen sekä avaisi ovia erilaisiin yhteistyökuvioihin.

Yrittäjä Jarkko Lehtopelto Halffull Oy:stä toi esiin Suomen vahvuuksia kuten puhdas luonto, vahva osaaminen ja tutkimustieto, kulttuurimme tuoma tietotaito, vakaa toimintaympäristö ja toimijaverkostot ja miten näiden kautta sienisektorimme yhteistyötä tiivistämällä voisi tarjota maailmalle kestäviä ratkaisuja ja elämyksiä.

Tutkija Hanna Muttilainen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että tutkimusten perusteella metsänomistajat näkevät metsien monikäytön positiivisena asiana ja tasoittavan tulovirtaa sekä mahdollistavan tulonsaannin monipuolistamista. Metsänomistajista lähes 40% eli yli 220 000 henkilöä oli kiinnostunut tuottamaan metsien erikoiskeruutuotteita myyntiin ja yli 20% eli noin 140 000 metsänomistajaa oli kiinnostunut erikoissienten viljelystä. Muttilaisen joulukuussa 2025 hyväksytty väitöskirja on luettavissa täältä.

Keittiömestari ja yrittäjä Henri Alén totesi, että erityisesti ulkomaalaiset turistit ovat todella kiinnostuneita sienien monipuolisesta käytöstä ja valmistuksesta. Alén kertoi, että fine dining -ravintoloissa käytetään sieniä, mutta muissa ammattikeittiössä ei niinkään saatavuusongelmien vuoksi. Sienituntemus on nykyään todella huonolla tolalla ja sieniin liittyvää opetusta pitäisi lisätä jo peruskoulutasolla. Myös kokkien ammattiopetukseen pitäisi saada sienten käsittelyyn liittyvää opetusta. Ravintolat olisivat kiinnostuneita lisäämään sienten käyttöä, mutta niiden toimitusketjut pitäisi saada kuntoon ja ravintoloille pitäisi saada uusia tuotteita kuten villisienisekoituksia.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoi omassa esityksessään luonnontuotealan valtakunnallisesta hankkeesta, jossa pyritään kehittämään luonnontuotteiden talteenottoa ja arvoketjuja. Hän esitteli myös luonnontuotealan valtakunnallisia toimijoita ja alaan liittyvää koulutusta ja lainsäädäntöä. Kerääjä.fi -sivustolta saa paljon luonnontuotealan tietoutta ja sivu tuo yhteen luonnontuotteiden myyjät ja ostajat. Partanen toi esiin sienitalouden haasteita, mutta myös tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yrittäjä Saimi Hoyer korosti, että matkailijoille pitää luoda elämyksiä tarinoineen ja miten Suomen hiljainen luonto ja sen luonnontuotteet ovat tietyille matkailijaryhmille todellista luksusta. Hoyer myös peräsi, että ravintolakäyttöön pitäisi hyväksyä paljon nykyistä suurempi ruokasienivalikoima.

Toimitusjohtaja Eric Puro tällä hetkellä Euroopan suurimmasta funktionaalisten sienituotteiden valmistajasta Kääpä Biotech Oy:stä kertoi, että terveysvaikutteisten sienituotteiden globaalit markkinat ovat vahvassa kasvussa samaan aikaan kun puutuotteiden kysyntä on laskussa. Metsänomistajat saisivatkin erikoissienten tuottamisesta enemmän tuloja kuin perinteisestä puukaupasta. Puro korosti, että Suomella olisi kaikki mahdollisuudet nousta sienitalouden maailman kärkimaaksi vahvuuksiemme kuten puhdas ilma ja vesi ansiosta, mutta tilaisuuteen pitäisi tarttua nyt. 

Erikoistutkija Geza Szilvay VTT:ltä kertoi, miten sienirihmastoja voidaan hyödyntää esimerkiksi akustiikkapaneeleissa, lämpöeristeissä, pakkauksissa, kankaissa ja nahan korvikkeena. Materiaalituotannon lisäksi sienirihmastoja voisi hyödyntää uusissa elämyksellisissä ravintola-annoksissa tai designtuotteissa.

Alustusten jälkeen työpajoissa keskityttiin pohtimaan, mikä olisi sienitalouden tavoitetila viiden vuoden päästä ja mitä yhteistyö- ja markkinointikumppanuuksia tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan.

Työpajaosuuden veti Lari Karreinen Osana yhteistä ratkaisua Oy:stä.

Tilaisuuden toteutti Halffull Oy yhteistyössä Osana yhteistäratkaisua Oy:n kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Tilaisuuden tallenteen voit katsoa täältä.

Tilaisuuden materiaalit voit katsoa täältä.

Kaikki paitsi sienestys on turhaa!

MMM:n uutinen aiheesta täällä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

ps. Jos sienitaloutta lähdettäisiin viemään isosti eteenpäin, kumpaa brändiä kannattaisit: Mushroom nation vai Fungi nation?

 

Ruokahaastevuosi 2025

 

Vaikka olen aika innokas kokkaaja, kokkaan yleensä ihan tavallista kotiruokaa ja yleensä samoja tuttuja reseptejä. Vuodelle 2025 haastoin itseni tekemään vähintään kerran kuukaudessa jonkun sellaisen  ruuan, jota aiemmin en ole tehnyt. Kokkailuista otin kuvia ja postailin niitä satunnaisesti omiin some-kanaviini, kunnes joku kavereista ehdotti, että kokoaisin postauksista jonkun yhteenvedon. Eli alun perin tästä haasteesta ei pitänyt tulla blogia. Kuvatkin on otettu vanhalla kännykkäkameralla, joten yksi tämän blogin hasttageistä olkoon #paskatruokakuvat 😊

Tammikuussa sukelsin pärämätsien saloihin. Olen vuosien varrella kuullut niin paljon juttuja ja kehuja tästä Tampereen uudeksi kansallisruuaksi nousseesta piirakasta, että pakko oli itse niitä kokeilla. Reseptinä käytin hieman soveltaen toimittaja Markku Haapion blogissa ollutta reseptiä. Maustekurkkujen, vihersalaatin ja raejuuston kera pärämätsistä tuli kunnon lounas.

Meidän koko perheen suosikki on vorschmack, mutta olemme syöneet sitä vain kodin ulkopuolella erilaisissa tilaisuuksissa. Helmikuun tavoitteeksi laitoin vorschmackin teon. Netti on täynnä erilaisia reseptejä, ja itse päädyin käyttämään tätä Marttojen ohjetta. Soveltaen, totta kai - ystävältä saadusta peurasta valmistettuna tuli oikein makoisaa!

Helmikuun lopulla olin uuden äärellä. Poikamme oli elämänsä ensimmäistä kertaa madepilkillä ja heti tuli saalista. Onneksi internetissä on hyviä mateen nylkemisvideoita ja työkaluvajasta löytyi erilaisia pihteitä. Aikamoisen äheltämisen jälkeen nylkeminen lopulta onnistui! Reseptinä käytin Marttojen ohjetta ja tuli aivan uskomattoman hyvä keitto!

Västerbotten-piiras on tyypillinen ruotsalaisen rapujuhlapöydän piiras, mutta kun kyläkaupassamme ao. juusto oli poistotarjouksessa niin olihan se mukaan napattava. Siitä tuli erittäin maittava tarjottava maaliskuiseen syntymäpäiväpöytään.

Uunifetapasta nousi somehitiksi jo vuosia sitten, mutta itse en sitä aiemmin ollut tehnyt. Nimisuojattua fetajuustoa, oman kunnan kirsikkatomaatteja ja kotimaista valkosipulia sekä oman sadon chilirouhetta, nam!

Pääsiäisherkkuja odotellessa hauduttelin minestronekeittoa tällä Hellapoliisin ohjeella. Keitosta jätin pois koko perheemme inhokin varsisellerin, mutta makua hain lisää juuri pintaan nousseista vuohenputken aluista, joita laitoin kypsään keittoon pari kourallista.

Olen toki tehnyt erilaisia haukipihvejä, mutta reseptin mukaan tehtyä kuuluisaa hauki Wallenbergiä en koskaan. Kun äitienpäiväviikonloppuna perheemme nuorimies kiikutti kotiin komean hauen, päätin testata näitä klassikkopihvejä. Ja onnistuin: pinnalta rapeita ja sisältä ihanan kuohkeita.

Ville Haapasalo toi hatsapurin koko kansan tietoisuuteen ja olen niitä syönyt hänen kojullaan ja pakastealtaasta poimittuna. Kesäkuussa päätin testata niiden tekoa itse eri reseptejä (kts. esim. tämä) soveltaen ja uunissa paistaen. Hyvää ja tuhtia evästä!

Kesäloma alkoi parin viikon kylmällä, myrskyisällä ja sateisella säällä ja sielu alkoi kaivata kunnon pataruokaa. Söimme kerran ystäviemme luona stifadoa, joka on maukas kreikkalainen lihapata. Pakastimen kätköistä löytyi sopivat peuranpaistit, joita sulatuksen jälkeen käytin tähän reseptiin. Pitkään hauduttaminen puuhellalla lämmitti samalla kylmää ja kosteaa huushollia.

Heinäkuussa pääsin myös kokkaamaan klassista kuhaa Walewska -annosta, kun poika sai pari komeaa kuhaa ja fileoikin ne valmiiksi. Tämän reseptin mukaiseen kastikkeeseen kuuluvat sienet jätin sovinnolla pois, sillä herkkusienet eivät omiin herkkuihini kuulu eikä kanttarelleja ollut tuolloin saatavilla.

Elokuussa olleen Ukrainan kansallispäivän kunniaksi tutkin ukrainalaisia reseptejä ja päätin testata varenikien tekemistä, reseptinä käytin tätä Mama gastro -blogista löytynyttä.

Syyskuussa kyläkaupan lihatiskin tarjouksesta mukaan tarttui ”häränhäntiä” ja hauduttelin sitten pönttöuunin hiilloksella osso bucoa eri reseptejä taustaksi tutkaillen. Kastikkeen maku oli erittäin hyvä, mutta potkia käyttäessä niissä olisi enemmän syömistä.

Syyskuun loppupuolella maa- ja metsätalousministeriöllä oli biotalousaiheiset (ruoka ja metsä) tilaisuudet Osakan maailmannäyttelyssä Japanissa. Sen kunniaksi aloin tutkimaan japanilaisten ruokien reseptejä ja päädyin testaamaan terijakikanaa ja pikkelöityjä kasviksia.

Lokakuussa kävimme ostoksilla läheisessä lähiruokamyymälässä, jossa söimme samalla erittäin maukasta cowboy-keittoa. Itseltä tämä vuoden 2024 somehitti oli mennyt ohi, mutta kun saimme ruokavieraita, niin testasin nyt itsekin tuota keittoa. Voin suositella! Kts. esim. tämä resepti.

Lokakuussa naapurissamme oli yleisötilaisuus, jossa oli myynnissä Synkeä Sakari -perunaa. Naapurimme isä on aikanaan risteyttänyt ao. lajikkeen ja pienimuotoisen viljelyn jälkeen sitä testattiin tänä vuonna Köyliön ja Somerniemen koealoilla. Tavoitteena on saada "Sakke" viralliseen lajikeluetteloon ja laajempaan viljelyyn. Perunan väri on hätkähdyttävä ja siitä tulee aika veikeän väristä perunasalaattia. Lue lisää Synkeästä Sakarista esimerkiksi täältä.

Marraskuun harmauteen toi valoa meillä kyläilleet ystävät, joille ruokapöytään tein kollegojen kanssa lounaalla syödyn bulgogin innoittamana tuota korealaista lihapataa. Ja jälkiruuaksi tein tiramisua, jota sitäkään en aiemmin ollut valmistanut. Hyvin teki kumpikin kauppansa.

Uppomunien keittäminen on ollut minulle haaste, ja aina ne ovat jotenkin vain levinneet pitkin kattilaa. Päätin vielä kerran ottaa härkää sarvista ja vuoden lopuksi testasin Benedictin munia. Joululta oli jäljellä makeaa kaupan herkkulimppua, jonka paahdoin pannulla lämpimäksi samaan aikaan, kun uppomuna hautui vesi-etikkakattilassa. Ja tällä kertaa se jopa pysyi lähes kasassa! Leivän päälle loraus hollandaisekastiketta, muutama siivu ystävältä saatua savustettua peuran filettä sekä 2,5 minuuttia keitetty uppomuna sekä lisää kastiketta. Kastikkeessa oikaisin ja siitä tuli liian löysää, mutta annos oli kokonaisuutena hyvänmakuinen.

Näin uuden vuoden alettua olen miettinyt, että taidan jatkaa tätä haastetta tänäkin vuonna. Pelkästään reseptien tutkiminen on mukavaa, saatikka sitten uusien ruokien testailu. Hyvää ja makoisaa vuotta 2026!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Vuoden 2026 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

Olen jo monena vuodenvaihteena käynyt läpi erilaisia raportteja ja artikkeleita seuraavan vuoden ruokailmiöistä ja -trendeistä. Niin nytkin ja ohessa niistä koontia.

S-ryhmän uutisessa 2026 trendit perustuvat toteutuneeseen myyntidataan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. S-ryhmän lokakuisen asiakastutkimuksen mukaan 56 % vastaajista tuntee vuonna 2024 uudistetut ravitsemussuositukset ja 37 % vastaajista kertoo tehneensä muutoksia ruokavalioonsa suositusten pohjalta. Suositusten vaikutus näkyy muun muassa leikkelemyynnin vähenemisenä ja kasvisten myynnin lisääntymisenä. Proteiinilähteet monipuolistuvat ja esimerkiksi tofun ja raejuuston myynti on kasvanut selvästi. Arjen kiirettä helpottamaan halutaan valmiita ratkaisuja ja esimerkiksi ruokapakasteiden, irtoleipomotuotteiden ja pakastepizzojen myynti noussut. Helpotusta arkeen tuo myös valmiiksi pestyt, pilkotut ja raastetut kasvikset. Ruuan ostaminen verkosta on nopeassa kasvussa ja ruokarobottikuljetusten osuus kaikista tilauksista on peräti 20 %. Juomisen trendeissä jatkuu hyvinvointi ja alkoholittomuuden kasvu. Nousussa on urheilu- ja hyvinvointijuomat (+11 %) ja kasvipohjaiset ruokajuomat (+4 %) kaurajuomien kasvun ollessa 5%. Huolestuttavaa on energiajuomien myynnin kasvu (+12 %).

Euromonitorin katsaus jakaa vuoden kuluttajatrendit neljään kategoriaan. Comfort zone -trendissä kuluttajat etsivät rauhaa ja hallinnan tunnetta globaalin epävarmuuden keskellä. He haluavat yksinkertaistusta, emotionaalista turvaa ja tasapainoa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee realistisiin ja tarkoituksellisiin kulutusvalintoihin keskittyvä saavutettavissa oleva prioriteetti. Kuluttajat kaipaavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä, myös ruoasta. Tuotteet, jotka tarkoituksellisesti vaikuttavat aisteihin, kuten rauhoittavat tuoksut tai hyvää mieltä tuovat maut herättävät positiivisia tunteita. Tähän käytetään usein kasviperäisiä aineita, kuten kamomillaa tai sitruunaa. Fiercely Unfiltered -trendissä kuluttajat haluavat aitoa itseilmaisua ja toivovat yhä personoidumpia tuotteita ja elämyksiä. Tuotekehityksessä kannattaakin ottaa kuluttajat mukaan. Rewired Wellness -trendissä kuluttajat haluavat klinikkatason korkean teknologian ratkaisuja arkeensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuluttajat odottavat, että arjen tuotteet vastaavat lääkkeiden tai ammattimaisten kosmeettisten palveluiden tarkkuutta, tehoa ja nopeutta. Terveysteknologioilta odotetaan esimerkiksi henkilökohtaisia ruokailusuosituksia. Vaatteista tulee lääketieteellisiä vaatteita, jotka seuraavat henkilökohtaisia biometrisia tietoja esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseksi. Älyvaatteet ovat osa laajempaa digiloikkaa, joka mullistaa myös HoReCa-alaa, parantaen sekä työntekijöiden turvallisuutta että keittiön toiminnan tehokkuutta. Suuri osa kuluttajista seuraa terveyttä älysovelluksilla. Next Asian Wave -trendissä Itä-Aasian brändit asettavat standardit tuotteille, joissa yhdistyvät edullisuus, digitaalinen ketteryys, kulttuurinen relevanssi, nopeus ja yksilöllisyys. Trendin myötä tarvitaan mobiilikeskeisiä, digitaalisiin ostokokemuksiin nojaavia ratkaisuja, jotka yhdistävät sisältömarkkinoinnin ja kaupankäynnin saumattomasti 

Globaalisti toimivan markkinatutkimuslaitos Innovan katsauksessa proteiinibuumin odotetaan jatkuvan ja suolisto- ja mielenterveyteen kiinnitetään huomiota. Ruoka on osa hemmottelua ja siltä odotetaan elämyksiä. Terveysvaikutteisia juomia käytetään yhä enemmän. Kasvipohjaisten proteiinien suosio kasvaa, mutta niiltä odotetaan aitoutta. Annokset ovat yhä enemmän erilaisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöityjä. Tuotteiden odotetaan olevan kohtuuhintaisia. Oman ruokakulttuurin ja -perinteiden mukaiset ruuat tarjoavat lohtua ja vahvistavat identiteettiä epävarmoina aikoina. Kestävyys vetoaa edelleen kuluttajiin erityisesti silloin, kun se on konkreettista, huomioi avoimuuden ja tuo arjen hyötyjä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin mukaan kuluttajat siirtyvät yksipuolisesta yhden ravintoaineen maksimoinnista (esim. proteiini, kuitu) kohti ravintoainetasapainoa ja monimuotoisuutta. He arvostavat monipuolisuutta terveyden, maun ja ympäristön kannalta. Nostalgia on nouseva voima: kuluttajat hakevat lohtua ja hallinnan tunnetta perinteisistä ruoka- ja juomatavoista sekä ikiaikaisista aineksista. Brändit, jotka asettuvat kulttuuriperinnön vaalijoiksi ja markkinoivat esimerkiksi fermentoituja, kuivattuja tai säilöttyjä tuotteita, saavat luottamusta. Moniaistisuudesta tulee osa käytännöllistä hyvinvointia ja tuotteissa korostetaan tekstuureja, tuoksuja ja värejä, jotka syventävät kuluttajan tunneyhteyttä. 

Flora Southey Food Navigator Europe -verkkojulkaisun artikkelissaan totesi proteiinibuumin jatkuvan sekä ruuissa että juomissa. Kuitujen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja myös funktionaalisten terveyttä edistävien elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kasvipohjaiset tuotteet jatkavat suosiotaan, ja ekologisen kestävyyden lisäksi haetaan taloudellista vakautta. Väestön vanhetessa haetaan jaksamista ja terveyttä edistäviä tuotteita.

Myös Donna Eastlake nosti Food Navigator Europe -verkkojulkaisun toisessa artikkelissa esiin proteiinien suosion jatkumisen. Suolistoterveyden ja aivoterveyden tukeminen ravitsemuksen kautta on tärkeää. Tämä näkyy myös funktionaalisten juomien suosiossa. Kasvipohjaisten ruokien suosio jatkuu, mutta tuotteiden odotetaan olevan luonnollisia ja vähemmän jalostettuja. Vaikka kestävyys -näkökulmat eivät ole enää niin vahvoja kuin aiemmin, ohjaa se kuitenkin vahvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajat odottavatkin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Kuluttajat kaipaavat myös nostalgisia ruokia ns. lohturuuaksi. Kuluttajat ovat myös hintatietoisia: rahalle halutaan laadukasta vastinetta. Kuluttajat kaipaavat myös eri tilanteisiin räätälöityjä tuotteita. Kuluttajat kaipaavat myös hemmottelutuotteita, jotka hyvän maun lisäksi antavat moniaistisia elämyksiä.

Thefoodpeople -yhteisö piti 18.11.25 online -tilaisuuden, jossa keskusteltiin vuonna 2026 vaikuttavista ruokailmiöistä. Terveellisyys ja hyvinvointi oli keskustelun alun ytimessä. Proteiinit ja kuidut trendaavat ja laihdutuslääkkeen GLP-1:n räjähdysmäinen käyttömäärän nousu järkytti: aineenvaihdunnan pitäisi saada tukea terveyttä edistävistä elintarvikkeista, ei lääkkeistä. Ruuan pitää tuoda myös hyvää mieltä eikä herkuista pidä syyllistyä. Perinteinen ruokailurytmi on muuttumassa ja ruokaa ja välipaloja syödään silloin kun huvittaa. Nostalgiset ruuat ja välipalat tuovat mielihyvää muuttuvassa maailmassa. Ruuan ostokokemus halutaan miellyttävämmäksi ja erilaiset tekoälypohjaiset applikaatiot nopeuttavat ja helpottavat kaupassa käyntiä. Ruualta odotetaan yksinkertaisuutta ja tuoreutta ja siitä halutaan avointa tietoa. Ruokahävikkiä estetään ja tuoreutta varmistetaan erilaisin älyratkaisuin. Leivät ja vohvelit erilaisin täyttein trendaavat. Lihaa käytetään edelleen, mutta ruhosta halutaan käyttää kaikki osat. Geenieditoinnin katsottiin antavat isoja mahdollisuuksia.

Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti kiteyttää vuoden 2026 ilmiöt viiteen kokonaisuuteen. 1) Kaikkien ravintola. Ravintolat ovat nykyajan “nuotiopaikkoja”: arjen olohuoneita, joissa kohtaamiset, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuvat (esim. kortteliravintolat, viinibaarit, pop-up konseptit). Ravintoloissa on teemallisia tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua ja sitouttavat eri yleisöjä. Ravintolatilaa käytetään moniin tarkoituksiin ja sen konsepti ja juomalistat räätälöidään kohderyhmittäin. 2) Ravintolat luovuuden pelikenttänä. Yhdistelyn vapaus: makumaailmojen, keittiötekniikoiden ja kulttuurivaikutteiden rohkea ristiinpölytys; kokeilut yli genre- ja maarajojen. Myös yhteistyötä kulttuurin eri tekijöiden kanssa (musiikki, teatteri, runous) nostetaan pääestradille osaksi ravintolakokemusta ja elinkeinon ekosysteemiä. 3) Erottaudu elämyksillä. Tarinallinen kokemus: eheä tarina sitoo ruoan, juoman, tilan ja palvelun; visuaalinen runsaus ja moniaistisuus haastavat minimalistisuuden. Toisaalta kaivataan helppouden luksusta: sujuva, vaivaton ostaminen ja palveluprosessi ilman kiireen tunnetta; arjen luksus näkyy myös nopeissa, laadukkaissa konsepteissa (esim. voileipäbaarit). Toteutetaan erilaisia uusia juhlimisen tapoja: juhla siirtyy päiväsaikaan ja hyvinvointiin (kahvireivit, brunssien jatkot); ruokajuomaparit ja alkoholittomien vaihtoehtojen kasvu. Ravintolaruuasta ja -juomista etsitään myös hyvinvointia: funktionaaliset juomat (stressiä vähentävät, unta tukevat, proteiinipitoiset) ja alkoholittomat juomaparit yleistyvät myös fine diningissa. 4) Teknologia ravintolan arjessa. Tekoäly tukee ruokalistasuunnittelua, tarjonnan optimointia ja hävikin vähentämistä; datan käyttö edellyttää hyvää tietosuojaa ja kyberturvaa. Teknologia toimii taustalla ihmisten rinnalla (ihmisten ja koneiden hybriditiimi), helpottaen arkea ja parantaen kannattavuutta. 5) Vastuullisuus 2.0. Vastuullisuus on nykyään oletusarvo: raaka-aineiden alkuperä, energiankulutus, pitkäikäiset materiaalit, korjaamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys luovat luottamusta. Tarjonta mukautetaan sesonkien ohella saatavuuden, hinnan ja geopoliittisten muutosten rytmiin; dokumentoitu, arvoihin juurtunut tekeminen. Hyperlokaalit raaka-aineet, ulkona valmistetut elämykset ja paikkalähtöiset konseptit vahvistavat merkityksellisyyttä—talouden ja elinvoiman yhteispeli. Teknologia tuo vastuuta: data ja automaatio vähentävät hävikkiä ja tukevat vastuullisia päätöksiä—oikein käytettynä yhdistää arvot ja kannattavuuden. 

Nicola Trup nosti National geographic -artikkelissaan esiin 11 trendiä, jotka näkyvät ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Fermentoidut kastikkeet ja hitaasti sulatetut eläinrasvat antavat mauille syvyyttä. Ruuista on trendaamassa vartaassa paistetut kanat, kuitupitoiset ruuat, maustetut tuorejuustot sekä perinteiset, nostalgiset ruuat. Some vaikuttaa nouseviin trendeihin: Tiktokin myötä keittiöistä haitilainen keittiö on nousussa, samoin riisikakut, joiden suosioon vaikuttaa myös vahva K-pop -kulttuuri. Some on vahvistanut myös makean ja mausteisen makumaailman tuotteiden kehittämistä. Maustekurkkuja ei vain syödä, vaan niitä käytetään drinkeissä ja jalosteissa. Matcha-teen saatavuusongelmien vuoksi japanilaisen hojicha-teen suosio on kasvussa. 

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan vuonna 2026 korostuvat hankinnat lähialueilta, lohtua tuovat ruuat ja menut, joista kuluttaja kokee saavansa rahoilleen kohtuuhintaista vastinetta. Menuihin kaivataan selkeitä merkintöjä (ravintosisältö, alkuperä, vastuullisuus) ja erikoisruokavalioita (allergiat). Ruualta odotetaan aitoutta ts. vähemmän lisä- ja väriaineita ja vähemmän prosessoitua. Erilaisia proteiinilisukkeita käytetään monipuolisesti, smashed burgerit jatkavat nousuaan ja pakkauksilta kaivataan kompostoituvuutta tai uudelleen käytettävyyttä.

Tastewise on yhdysvaltalainen generatiivinen tekoälyalusta ja kuluttajainformaatioverkkoympäristö, joka keskittyy elintarvike- ja juomateollisuuteen. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä kuluttajakäyttäytymisestä, ravintolamenuista ja sosiaalisen median trendeistä – yli biljoonan datapisteen avulla – ja muuntaa nämä tiedot konkreettisiksi toimenpiteiksi innovaatio-, markkinointi- ja myyntistrategioissa. Tastewisen trendiraportti 2026 nostaa esiin neljä isompaa trendiä. Niistä ensimmäisessä ruoka on osa oman identiteetin rakentumista. Siinä korostuu aitous, käsityöläisyys ja ruuan alueellisuus. Proteiineissa suositaan jälleen lihaa ja hyperlokaalit ruuat ja juomat ovat premiumia. Toisessa trendissä ruuasta ja juomista haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia (aineenvaihdunta, aivoterveys, hedelmällisyys ja hormonitasapaino), kolmannessa korostetaan yksilön valinnanvapautta (annosten personointi, ei selkeää ruokailurytmiä, terveelliset snacksit). ja neljännessä moniaistisuutta ja erilaisia tekstuureja. 

Tässä kirjoituksessa oli mukana vain otos isosta aineistosta, joka hakusanoilla "ruokatrendit 2026" ja "food trends 2026" löytyi. 

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen

Kuva: Kirsi Viljanen

Suomen ruokamaakuva matkailijoiden silmin

Kuva: Visit Finland / Visit Levi

Visit Finland julkaisi 5.11.2025 tutkimus- ja analysointiyritys Nepa Insightin tekemän selvityksen, jonka tarkoituksena oli arvioida Suomen kiinnostavuutta matkailu- ja ruokamatkailukohteena sekä tunnistaa mahdollisuuksia ruokamielikuvan vahvistamiseen ja erottautumiseen kilpailijamaista. 

Selvityksen pääkysymykset olivat:

1. Suomen matkailumaakuva: Kuinka kiinnostava Suomi on matkakohteena yleisesti, eri matkatavoitteiden mukaan sekä millainen on ruokamatkailun rooli kaiken matkailun kontekstissa verrattuna muihin Pohjoismaihin? 

2. Suomi ruokamatkailumaana: Millainen on Suomen nykyinen mielikuva ruokamatkailukohteena ja miten suomalaisen ruoan maine vaikuttaa siihen? Miten niitä voi kehittää matkailijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi?

Selvityksen kohderyhmänä oli 18-65 vuotiaat Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, USA:ssa ja Japanissa. Vastaukset kerättiin on-line -kyselynä kesän 2025 aikana.

Vastaajien mukaan suosituimpia matkailukohteita Euroopassa ovat Italia, Espanja, Ranska, Kreikka, Portugali ja Iso-Britannia. Matkateemoista korostuvat kaunis luonto, ruokaelämykset, paikallinen kulttuuri, historia ja kaupunkivierailut. Kiinnostavimmista matkateemoista Suomeen yhdistetään vahvasti luonto ja paikallinen kulttuuri. Suomen kiinnostavuutta matkakohteena voidaan lisätä viestimällä nykyisistä vahvuuksista kuten kaunis luonto ja paikallinen kulttuuri sekä kehittämällä tunnettuutta historian, ruokaelämysten ja kaupunkielämän osalta. 

Vastaajien mukaan Suomessa ruokateemassa kiinnostavat eniten paikallisilla markkinoilla ja kauppahalleissa käyminen, paikallisten suomalaisten ruokien maistaminen, paikalliset erikoisuudet hotelliaamiaisella, ruokakulttuuriin tutustuminen ja suomalaiset kalat ja riista. Erityisesti japanilaisia kiinnostaa myös ruokamatkamuistot.

Selvityksessä kysyttiin myös, minkälaiset ruokaan liittyvät valokuvat vetoavat eniten. Eniten kannatusta saivat ruuan elämyksellisyyttä ja yhdessäoloa esiin tuovat valokuvat. Sen sijaan yksittäiset annoskuvat eivät vastaajia innostaneet. 

Avoimissa vastauksissa sai kuvata ajatuksiaan ja vaikutelmiaan suomalaisesta keittiöstä. Kala (erityisesti lohi) ja merenelävät liitettiin vahvimmin mielikuviin suomalaisesta ruuasta. Myös riista (poro, hirvi) sekä marjat ja sienet liitetään vahvasti suomalaiseen keittiöön. Luonnollisuus, tuoreus, terveellisyys ja yksinkertaisuus ovat keskeisiä suomalaisen ruoan ominaisuuksia kaikkien maiden vastaajien mielissä. Ruoan ajatellaan olevan vähän prosessoitua, puhdasta ja perustuvan paikallisiin sekä kausiluonteisiin raaka-aineisiin. Maku koetaan useimmiten miedoksi ja vähemmän mausteiseksi verrattuna moniin muihin keittiöihin, mutta osa pitää makuja myös vahvoina ja uniikkeina. Monipuolisuudesta ollaan eri mieltä: osa pitää suomalaista ruokaa rikkaana ja osa yksitoikkoisena. 

Kuva: Kirsi Viljanen

Suomen ja muiden Pohjoismaiden ruokamielikuva on varsin tuntematonta. Suomalaiseen ruokaan liittyy uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Monet mainitsevat haluavansa kokeilla suomalaista ruokaa, vaikka tietämys siitä on vähäistä. Suomen vetovoimaa voidaan vahvistaa korostamalla arktisia makuja, puhtaita raaka-aineita, luonnonläheisyyttä, sekä tuoretta riistaa ja kalaa. Leivonnaiset ja makeat herkut ovat olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta monille matkailijoille vielä tuntemattomia – niiden ainutlaatuisuutta ja mahdollisuuksia maistaa näitä kannattaa tuoda aktiivisesti esiin. Myös ruokakulttuurimme rentoutta kannattaa tuoda esiin.

Nepan laajaan tutkimukseen ja tuloksiin voit tutustua täällä.

Selvityksessä on mukana myös analyysi siitä, miten ruoka näkyy keskeisimpien kilpailijamaidemme Ruotsin, Tanskan ja Norjan matkailumarkkinoinnissa. Kilpailija-analyysistä lisää täällä.

Ruokamielikuvatutkimus on osa hallitusohjelman mukaista maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. 

Teksti Nepan raportista poimittuna: Kirsi Viljanen

Ennätyksellinen vuoden 2025 Lähiruokapäivä takana

 

Kuva: Kirsi Viljanen

Tänä vuonna syyskuun alussa yhdeksättä kertaa järjestetty Lähiruokapäivä rikkoi ennätyksiä niin järjestäjätahojen kuin vierailijoiden osalta. Käyntikohteita oli 335, lisäksi tapahtumaviikonloppuna 6.-7.9.2025 järjestettiin useita sellaisia lähiruokatapahtumia, joita virallisilla Lähiruokapäivän sivuilla ei ollut. Kävijämäärä nousi viime vuoden 100 000 kävijästä arvion mukaan jopa 148 000 vierailijaan, joka on aivan mahtava saavutus!

Lähiruokapäivän suosio myös kasvoi alueellisesti ja esimerkiksi Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta oli järjestäjiä mukana aiempia vuosia enemmän.

Yksi syy tapahtuman kasvuun on varmasti tapahtuman pääjärjestäjän tekemä aktiivinen viestintätyö. Maaseutuverkosto julkaisi Lähiruokapäivästä uutisia ennen tapahtumaa ja markkinoi tapahtumaa useissa isoissa tapahtumissa kuten OKRA- ja Lähiruoka&Luomu – messuilla. Yhteistyökumppani SEK vastasi mediaviestinnästä ja sosiaalisen median kampanjoista ja pelkästään tapahtumaviikon aikana tavoitettiin yli 813 000 ihmistä Lähiruokapäivän some-kanavissa. Satokausikalenteri -kumppanuus lisäsi tapahtuman näkyvyyttä heidän kanavissaan, lisäksi oli uutiskirjenostoja ja blogitekstejä sekä yhteistyötä kolmen some-vaikuttajan kanssa. Tapahtuma sai myös mukavasti tv-näkyvyyttä, kun MTV nosti tapahtumaa ja tuottajia esiin useissa uutislähetyksissä.

Kuva: @Maaseutuverkosto

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti Lähiruokapäivän avajaistilaisuudessa, että lähiruoka ei ole vain ruokaa, vaan se on myös kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Hän toi esiin myös lähiruuan merkityksen huoltovarmuuden näkökulmasta.

Maaseutuverkostoyksikön keräämän järjestäjäpalautteen mukaan osallistuminen järjestäjäksi oli vaivatonta ja tapahtuma toi uusia asiakkaita vierailijamäärän ylittäessä usein odotukset. Tilattavissa ollut ilmainen materiaalipaketti sekä valmiit materiaalit koettiin innostaviksi ja hyödyllisiksi. Ohessa pari suoraa lainausta palautteista:

”Osallistuimme Lähiruokapäivään ensimmäistä kertaa ja olimme melko myöhässä ilmoittautumisessa, mutta kaikki sujui silti erittäin hyvin. Kokemus oli positiivinen ja meille jäi hyvä mieli tapahtumasta. Haluamme ehdottomasti olla mukana myös ensi vuonna.”

 ”Kiitos taas hienosti järjestetystä Lähiruokapäivästä! Meillä oli tilalla todella touhukkaat päivät!”

 ”Kiitos teille, olette tehneet lähiruokapäivään osallistumisesta todella helppoa ja mukavaa. Valmiit materiaalit, neuvot ja ideat sivuillanne, innostava markkinointi ja houkuttelevat nettisivut - ja osallistujille lähetettävät ilmaiset koristelu- ja markkinointimateriaalit ovat toimiva konsepti.”

Lähiruokapäivän suunnittelussa, viestinnässä ja kentän aktivoinnissa Maaseutuverkoston lisäksi toimijoina olivat: Lomalaidun, maa- ja kotitalousnaiset, maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun sivistysliitto, Martat, Marthaförbundet, MTK, Ruokasektorin koordinaatiohanke, SLC, Suomen 4H ja Suomen Kylät ry.

Syyskuun alun tapahtuma sai viime vuonna rinnalleen Lähiruokapäivän joulu -tapahtuman, joka järjestetään tänäkin vuonna. Seuraa ilmoittelua täältä.

 

Kuva: @Maaseutuverkosto

Teksti: Kirsi Viljanen pohjautuen Maaseutuverkoston tapahtumasta tekemään yhteenvetoon.

Lähiruokaa ja luomua, olkaa hyvä!

Tämän vuoden Lähiruoka- ja luomumessut ovat käynnistyneet Helsingissä Suomen Messukeskuksessa. Tänä vuonna näytteilleasettajia on enemmän kuin koskaan. Ohessa kuvamaistiaisia messuilta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.2025 klo 17 saakka.

Messuilla julkistettiin myös Vuoden lähiruokateko -kilpailun palkinnonsaajat. Lue lisää täältä.

Kuvat: Kirsi Viljanen

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025