Avatud talude -päev – ikkuna Eestin maatiloille ja maaseutuun

 

Kuva: Soile Vahela

Eestissä on vuodesta 2012 lähtien järjestetty Avatud talude–tapahtumaa, ensin paikallisesti ja vuodesta 2015 lähtien valtakunnallisesti. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda virolaista maataloutta ja maaseutua tutuksi kaikille maatilojen ja muiden maaseutukohteiden avoimilla ovilla. Tapahtuma kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Tänä vuonna vierailukohteita oli lähes 360 ja kahden päivän aikana kohteissa vieraili lähes 280 000 henkilöä.

Itsellä oli mahdollisuus käydä tänä vuonna tapahtumassa Maaseutuverkostoyksikön järjestämällä matkalla, jonka tarkoitus oli selvittää tapahtuman järjestämistapoja, jakaa molempien maiden kokemuksia ja tuoda mahdollisia uusia ideoita toteutettavaksi täällä Suomessa omassa Lähiruokapäivässämme.

Matka suuntautui tällä kertaa Saarenmaalle ja Muhunsaarelle. Ennen hotelliin majoittumista pysähdyimme Muhulla Liivan kylässä, jossa paikallisessa COOPin kyläkaupassa kävimme katsomassa, miten valikoimissa oli eestiläisiä ja paikallisia tuotteita - ja olihan niitä.

Ensimmäinen varsinainen ”kohteemme” oli itse asiassa SaaremaaRannahotell, jossa yövyimme. Sen omistaja kertoi hotellin toiminnasta ja esitteli hotellissa tehtyjä laajennusinvestointeja. Hotelli satsaa nimenomaan perhematkailuun ja hotelliin on rakennettu isoja perhehuoneita ja –sviittejä. Toiminnan kehittämiseen ja investointeihin on saatu Leader-tukea.

Hotellilta lähdimme Kuresaareen sen linnan kupeessa sijaitsevaan Ehtne kesätupaan, jossa on myynnissä vain Ehtne Saaremaa toode –alkuperämerkin saaneita tuotteita. Alkuperämerkin taustalla yli 10 vuotta sitten oli isompien Saarenmaan ja Muhun elintarvike- ja juomayritysten halu erottautua markkinoilla paremmin, myöhemmin mukaan otettiin myös pienempiä yrityksiä. Merkki myönnetään niille Saarenmaalla ja Muhun saarella tehtyihin tuotteisiin, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita. Merkin voi elintarvikkeiden ja juomien lisäksi saada myös käsityö- ja kosmetiikkatuotteisiin sekä palveluihin, jotka pohjautuvat paikallisiin tuotteisiin. Alkuperämerkin saaneita tuotteita on kesätuvan lisäksi myynnissä toreilla sekä muutamassa kaupassa verkkokaupan lisäksi. Kesätuvan myyntitoiminnasta vastaavat alkuperämerkin saaneet yrittäjät, jotka ovat myös lahjoittaneet kauppaan huonekaluja. Myös tämän toiminnan kehittäminen on saanut Leader-tukea. Kesätupa oli paitsi Avatud talude –kohde, mutta sieltä sai tietoa kaikista Saarenmaan tapahtumaan osallistuvista kohteista. Merkkiä hallinnoiva yhteenliittymä oli myös järjestänyt kohteita reittinä kiertävän bussin, johon sai ostaa 25 euron lipun. Lapset pääsivät ihailemaan pupuja ja mehiläisiä kesätuvan pihapiirissä.

Tämän jälkeen suuntasimme Pihtlan kylään Tõlluste Mõis–luomutilalle, jonka puistossa oli useita lähiruuan ja käsitöiden myyjiä, poniratsastusta ja erilaisia eläimiä aitauksissaan. Kartanon päärakennusta korjataan parhaillaan, mutta pihapiirin vanha kivitalo oli jo upeasti restauroitu. Pihalla olevaan vanhaan viljavarastoon on suunnitteilla mittavat investoinnit sen muuttamiseksi spa-rakennukseksi. Kartanon omistaa nykyään Eurobio Lab –kosmetiikkafirma, joka tuottaa luonnonmukaisia ja luomulaatuisia kosmetiikka- ja hyvinvointituotteita. Tilan peltoja käytetään raaka-aineiden kasvatukseen ja uusien kasvien koekasvatukseen, mutta yritys hankkii sertifioituja raaka-aineita ympäri maailman. Yrityksen tuotteita on myynnissä globaalisti.

Ryhmämme Tõllusten yli 500-vuotiaan tammen alla. Kuva: Heidi Kohtalan albumi.

Päivän herkullisen lähiruokalounaan söimme Laimjalan metsästysmajalla, jossa pitoemäntämme kertoivat myös alueen kulttuurista ja perinteistä.

Koska matkamme oli suunnitellut Eestin maaseutuverkosto, joka on vahvasti mukana Leader-toiminnassa, niin Avatud Talude –kohteiksemme oli valittu erityisesti Leader-tukea saaneita paikkoja. Seuraavaksi suuntasimmekin kissojen Nurrunurk –turvataloon, joka on Suomesta Saarenmaalle muuttaneet Tuula Pennasen intohimo. Pennanen hankki aikanaan Audlan kylästä vanhan kyläkaupan, jonka hän remontoi kissojen hoitopaikaksi. Remontin yhteydessä taloon valmistui myös aluetta palveleva pieni eläinlääkärin vastaanotto, jossa voi tehdä jopa leikkauksia. Lue lisää Nurrunurkista täältä.

Nurrunurkista kaarsimme Viron vanhimmalle pienpanimolle Pihtlan Õlleköökin panimolle, jossa toimintaa esitteli Alo Väli. Panimo laajentaa valikoimaansa harkiten, mutta systemaattisesti. Panimolta voi tilata tutustumiskäyntejä ja maisteluja ja tuotteita voi ostaa mukaan panimon myymälästä. Panimo osallistuu aktiivisesti myös useisiin oluttapahtumiin, myös Suomessa SOPP-tapahtumaan. Panimo oli saanut investointeihinsa Leader-tukea.

Kaunis, lämmin kesäpäivä päättyi lähiruokaristeilyyn 1926 valmistuneella kahvelikuunari Hoppetilla. Tarjolla oli upeita makuja paikallisista kasviksista, kaloista ja lihoista laivakoiran seuratessa tiiviisti vieressä.

Sunnuntaiaamuna lähdimme kohti Muhun saarta ja Liivan kylässä saimme kyytiimme paikallisen oppaan. Hän johdatti meidät ensin 1267 valmistuneeseen Pyhän Katariinan kirkkoon. Kirkon vieressä oli Leader-rahoitusta saanut ruusutarha.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Päivän teemana oli lampaan kasvatus, ja suuntasimme Liivan keskustassa pidettyyn Lammasfestivaali –tapahtumaan. Tapahtuman taustalla on Muhun liha, mutta tapahtuma oli toteutettu usean eri toimijan kanssa. Festivaaleilla Muhun liha maistatti eri lammastuotteita, ruokatorilla oli myynnissä erilaisia lammasherkkuja, lammassektorista oli erilaisia tietoiskuja, lapsille oli askartelupaja, jossa opeteltiin vanhoja käsityöläistaitoja, torilla oli laulu- ja tanssiesityksiä ja runsaasti lammastuotteiden ja käsitöiden myyjiä. Aitauksissa oli ihailtavana eri rotuisia lampaita. Torilla keskustelimme Muhun lihan edustajien kanssa, mutta tarkemmat keskustelut kävimme yrityksen aivan uudessa teurastamossa, jossa meille esiteltiin teurastuslinjat ja toimintaa muutenkin. Teurastamoinvestointi oli saanut Leaderin kautta 50% investointituen.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Kävimme myös tilalla, johon on perustettu Muhun strutsitila. Oli hyvin hämmentävää törmätä strutsien lisäksi emuihin, nanduihin, seeproihin ja kenguruihin keskellä rehevää Muhun maaseutua. Tilalla oli myös alpakoita, piikkisikoja ja pupuja. Tilamyymälästä sai ostaa strutsinmunia ja muita strutsituotteita.

Muhun saarella ajellessa paikallisoppaamme pysäytti meidät keskelle muhulaista maaseutukylää, ja ohjasi meidät paikalliseen kyläkauppaan. Yhden huoneen puotia piti iloinen ja virkeä 90-vuotias rouva, joka oli aidosti ilahtunut meidän ostoskäynnistä. Puodissa oli myynnissä ruuan ja juomien lisäksi myynnissä pesuaineita ja muita päivittäistavaroita.

Kuva: Ann-Sofi Backgren/Maaseutuverkostoyksikkö

Matkamme päätteeksi kokoustimme Eestin maaseutuverkostoyksikön, alue- ja maatalousministeriön ja EU CAP Networkin edustajien kesken kuullen tarkemmin, miten Avatud Talude –päev nykyään organisoidaan ja miten EU-tason verkostoitumista edistetään. Eestissä ministeriö vastaa tapahtuman tiedottamisesta ja kampanjoinnista, jota maaseutuverkosto tukee omalla tiloille suuntautuvalla tiedottamisella ja materiaalien jakamisella. Eestissä Leader-ryhmät ovat vahvasti mukana tapahtuman järjestämisessä verkottaen toimijoita ja hoitamalla esimerkiksi yhteismarkkinointia kävijöiden suhteen. Tiloille tuotetaan yhtenäisen ilmeen mukaista markkinointimateriaalia sekä tienvarsi- ja parkkipaikkakylttejä, joiden käytöstä on myös ohjeistusta.

Monta kokemusta ja uusia ajatuksia rikkaampina suuntasimme koti-Suomeen, jossa kovaa vauhtia valmistaudutaan tämän vuoden Lähiruokapäivään 9.9.2023. Tilat ja muut maaseutuyritykset voivat ilmoittautua aina kalkkiviivoille asti, mutta materiaalipaketin saadakseen ilmoittautuminen vaaditaan 14.8.2023 mennessä. Lähiruokapäivä.fi –sivuilta löytyy kaikki ilmoittautuneet kohteet, ja sivun myötä on helppo suunnitella omaa vierailupäivää tiloille. Toivon, että yhä useampi löytää tiensä upean maaseutumme hienoihin kohteisiin!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

ps. Edellisen Avatud Talude –tapahtumakäyntini tunnelmiin pääset tästä blogikirjoituksesta.

Lopuksi vielä tunnelmia Saarenmaan ja Muhun maaseutukylistä:

Lähiruoka- ja luomumessut jälleen käynnissä

 

Vuoden 2023 Lähiruoka- ja luomumessut on avattu osana Suomen messujen Kevätmessut –kokonaisuutta. Lähiruuan ja luomun lisäksi messuilla pääsee tutustumaan Kevätpuutarha-, Oma mökki-, Sisusta-, Trendikoti- ja Asu ja remontoi –messuihin.

Lähiruoka- ja luomumessuilla pääsee herkuttelemaan noin 40 näytteilleasettajan tuotteilla ja tarjolla on monipuolinen kattaus muun muassa mehuja, makeisia, leivonnaisia ja muita kasvis-, vilja-, liha-, kala- ja maitojalosteita. Tuotteita voi ostaa syötäväksi paikan päällä tai kotiin viemisiksi. Lisäksi messuilla on ohjelmaa niin Kevätlavalla kuin näytöskeittiössä. Ohessa kuvakerrontaa messuilta:

Messujen avauksen yhteydessä julkistettiin Vuoden lähiruokateko –kilpailun voittaja, joka tänä vuonna oli Suomen hampputuotteet Oy/Jyväs-Hamppu sekä yleisökilpailun voittaja Pesolan pihviliha. Lue lisää kilpailun voittajista täältä. 

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja Jyväs-Hamppu/Mikko Ilmoniemi (vas.) ja yleisöäänestyksen voittaja Pesolan pihviliha/Antti Niskanen (oik.). Kuva: Messukeskus

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

 

Öljyhampulla Vuoden lähiruokateko –kilpailun voittoon

 

Vuoden 2023 lähiruokateko –kilpailun voittaja on SuomenHampputuotteet Oy ja Jyväs-Hamppu tuoteperhe Keski-Suomesta. Raadin perusteluita valinnalle:

• Hamppu on ikiaikainen vanha viljelykasvi, jonka Jyväs-Hamppu on päivittänyt uudelle vuosituhannelle. 
• Jyväs-Hamppu kehittää öljyhampusta ennakkoluulottomasti uusia innovatiivisia, herkullisia tuotteita, joita on aiemmin palkittu muun muassa Artesaaniruuan SM-kilpailuissa.
• Yrityksen asiakaskunta on laajaa ja kattaa niin julkisia kuin yksityisiä ammattikeittiöitä, panimoita sekä leipomoita. Tuotteita on myynnissä myös verkkokaupan ja lähiruokapuotien kautta. Yritys on suuntaamassa yhä enemmän myös vientimarkkinoille.
• Yritys on verkostoitunut niin muiden lähiruokayritysten kanssa, mutta myös yliopistojen, neuvontaorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa ja yritys on aktiivisesti verkostoissa mukana innovoimassa elintarvikkeiden lisäksi uusia ratkaisuja muun muassa pakkaus- ja rakentamissektoreille.
• Jyväs-Hampun tuotannossa korostuu vastuullisuus: tuotantotoiminta perustuu bio- ja aurinkoenergian käyttöön, hamppu on viljelty ilman kasvinsuojeluaineita ja synergiaetuja ja kustannussäästöjä haetaan yritysyhteistyön kautta.
• Koska kasviproteiinien suosio on globaalisti rajussa kasvussa, yrityksen toiminnalla on laajenemismahdollisuuksia muun muassa sopimustuotannon, investointien ja yhteistyön avulla.

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja Jyväs-Hamppu ja Mikko Ilmoniemi. Kuva: Messukeskus

Raati kiinnitti valinnassaan huomiota erityisesti yrityksen ennakkoluulottomaan toimintaan ja haluun kehittää uutta niin elintarvikkeiksi kuin muiksi tuotteiksi. Hamppu onkin monipuolinen kasvi, jonka sivuvirroista on mahdollista kehittää monipuolisia tuotteita. Palkinto onkin samalla huomionosoitus kasvavalle hampun tuotantosektorille.

Kilpailussa oli myös yleisöäänestys, johon arviointiraati valitsi kuusi finalistia. Yleisöäänestyksen voitti selvällä äänimäärällä (46,2%) Pesolan Pihviliha.

Yleisöäänestyksen voittaja Pesolan pihviliha ja Antti Niskanen. Kuva: Messukeskus

. 

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia. Tänä vuonna keskeinen kriteeri oli, että palkitun toiminnassa painottuu vastuullisuuden, yhteistyön ja uusien ratkaisujen merkitys osana lähiruokasektorin kehittämistä.

Palkinnon jakoivat Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen ja allekirjoittanut. Kuva: Messukeskus

Arviointiraati koostui MTK:n, Pro Luomun, Ruokatiedon, Ruokasektorin koordinaatiohankkeen, Suomen AMT:n ja Suomen Keittiömestareiden edustajista. Raadin sihteeri oli Suomen Messuilta ja raadin puheenjohtajana toimi allekirjoittanut. Palkinnot jaettiin Lähiruoka- ja luomumessujen yhteydessä 30.3.23 Kevätmessujen lehdistötilaisuudessa. Voittajan saaman 4000 euron ja yleisöäänestyksen voittajan saaman 1000 euron palkinnot mahdollisti Suomen Messusäätiö, jolle lämmin kiitos!

Messukeskuksen tiedote kilpailusta.

Teksti: Kirsi Viljanen