Syksyisen kaunis Raasepori kokosi yhteen kymmeniä pohjoismaisia vieraita ja lähiruoasta ja pienimuotoisemmasta artesaaniruoasta kiinnostuneita kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja ja vaihtamaan kokemuksia. 11.-13.10.2016 järjestetty seminaari oli osa Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ruokateemaisia tapahtumia.
 |
| Seminaarin avasi juhlallisesti MMM:n markkinayksikön päällikkö Veli-Pekka Talvela. Kuva: Karin Lindroos |
Kolmepäiväinen seminaari koostui yhteisistä isommista ja pienempien ryhmien rinnakkain pidetyistä asiantuntijaluennoista ja yritysvierailuista. Alustajia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Alustusten yhteenvetoja julkaistaan myöhemmin seminaarijärjestäjä Yrkeshögskolan Novian sivuilla. Seminaaripäivien annista on makupaloja myös Kustens Mat -hankkeen facebook-sivuilla.
Luennoilla kuultiin tuotteiden tarinallistamisesta, tavaramerkin luomisesta ja brändäämisestä, pohjoismaisesta ruokakulttuurista, ruoka-artesaani -yrittäjyydestä, fermentoinnista, REKO-konseptista ja aitojamakuja -portaalista, Suomen tilaviini -tuotannosta, Pohjoismaisesta saaristoyhteistyöstä,pohjoismaisten ruokien ja viinien makujen yhdistämisestä, pakkausteknologiasta, markkinointiyhteistyön mahdollisuuksista ja maatiaisrotujen geeniperimän säilyttämisestä. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi / MTK kiteytti hienosti omassa puheenvuorossaan, mikä meitä pohjoismaissa yhdistää: luonto, neljä vuodenaikaa, kestävä maatalous, upeat raaka-aineet, ruokakulttuuri on kotien kulttuuria, upeat ravintolat, perinteet, julkiset ruokapalvelut, ravitsemusosaaminen ja kova ammattitaito ruokaketjussa. -Nyt on aika olla tästä ylpeä, muistutti Syväniemi.
 |
| Johan Andersson ja Bodil Cornell kertovat, miten Ruotsissa on onnistuttu saamaan artesaaniruokaa myös julkisiin ruokapalveluihin |
 |
| Testauksessa, miten erilaiset suomalaiset tilaviinit sopivat eri ruokien yhteyteen |
Thora Valsdottir islantilaisesta Matis -tutkimuslaitoksesta kertoi Pohjoismaiden läntisten saarten (Grönlanti, Färsaaret, Islanti) ruokakulttuurista, joka poikkeaa muiden maiden ruokakulttuurista erityisesti karujen luonnonolosuhteiden vuoksi. Vaikka Grönlannin kaupoista saa nykyään tuontitavaroina aivan samanlaista valikoimaa kuin muualtakin, luonnehtii grönlantilaisia edelleen voimakas metsästyskulttuuri. Färsaarilla omavaraisuus on myös vielä vahvaa, ja lähes kaikki teurastavat ja kuivaavat itse lammasta; vasta muutama vuosi sitten alueelle perustettiin ensimmäinen varsinainen teurastamo. Toisin kuin Färsaarilla, jossa liikenneyhteydet ovat loistavat teiden, tunneleiden ja lauttaliikenteen vuoksi, Islannissa on vähän teitä. Kuljetuskustannukset ovat korkeita, ja pienimuotoinen paikallismarkkinoilla toimiva tuotanto on tyypillistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo saarten elinkeinoihin, ja merten lämpiäminen on tuonut alueelle myös uusia lajeja kuten makrilleja. Nyt Islannissa opetellaan sen hyödyntämistä myös elinkeinona.
 |
| Valsdottir toi seminaariväelle islantilaisia ruokaterveisiä |
 |
| Kapakalaa, kuivattua myskihärkää, tummaa limppua, rieskaa ja palvilammasta |
 |
| Myskihärkää, kuivattuja katkarapuja ja valaan ihraa |
 |
| aitoa skyriä |
 |
| valkosuklaa-skyr -konvehteja |
Seminaariin kuuluneissa yritysvierailuissa suuntasin itse Fiskarsiin Backersin leipomoon ja juustolaan toisten ryhmien tutustuessa alueen panimoon tai lihanjalostamoon. Pienikin yritys voi harjoittaa vientiä: Backers kuljettaa kerran viikossa pakettiautollisen tuotteitaan Tukholmaan jaettavaksi noin 40 jälleenmyyntipaikkaan.
Ranskasta kotoisin oleva Thierry Jung käynnisti viime vuonna artesaanijuustojen valmistuksen Fiskarsin juustolassa.
Seminaarin yhteydessä järjestettiin ensimmäinen Suomen artesaaniruoan suomenmestaruus -kilpailu, joka oli avoin kaikille pohjoismaisille alan yrityksille. Kilpailu sai suuren suosion, ja siihen ilmoitettiin 171 tuotetta. Tuomareilla oli pitkä tiistaipäivän urakka käydessään kaikki kymmeneen kilpailukategoriaan alaluokkineen jaotellut tuotteet läpi.
 |
| Kuva: Karin Lindroos |
Kilpailun tulokset julkistettiin keskiviikkoiltana upeassa palkintojenjakotilaisuudessa, jossa sain kunnian olla toinen palkinnonjakajista yhdessä Yle/Urheilu juontajan Kaj Kunnaksen kanssa.
 | |
| Kuva: Viljasen kuva-arkisto |
Voittajilla on syytä tuuletuksiin! Onnea teille kaikille: teillä on upeita tuotteita, joista voi aidosti olla ylpeitä!
Listan SM-voittajista löydät täältä. Ohessa kuvatarjontaa voittajatuotteista.
 |
| Sinisorsaa, punakaalia ja maalaislimppua |
 |
| Kylmäsavustettua haukea, viiriäisen munaa ja pikkelikurkkua |
 |
| Metsäsienikeittoa ja kupin pohjalla yllätyksenä Inkoon puuroa |
 |
| Karitsaa, puna-, raita-, keltajuurta, palsternakkaa ja emmervehnää |
 |
| Fiskarsilaisia juustoja, seplttinäkkäriä ja lanttuhilloa |
 |
| Omenahyvettä, talkkunaa, jäätelöä ja lusikkaleipä |
Olen hyvin onnellinen siitä, että kilpailuun ilmoittautui ilahduttavan paljon tuotteita. Kilpailu on ikkuna ammattitaitoon, juureviin makuihin ja ruokakulttuurin ainesten hyödyntämiseen. Kilpailusta kilpailijat saavat palautetta tuotteilleen ja voivat nähdä, missä naapurimaissa mennään. Toisilta voi oppia, ja parhaat ideat poimia muilta itselle jatkotyöstettäväksi. Kannustankin yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin kilpailuihin, ja tuomaan ylpeästi esille omia innovaatioitaan ja tuotteistettuja ideoitaan. Ollaan ylpeitä upeista raaka-aineistamme, ja tehdään niistä parhaita mahdollisia, täynnä makua ja tunnetta olevia tuotteita! Toivottavasti kilpailu saa myös jatkoa tulevina vuosina, ja että siitä tulisi ruoka-artesaanien luonteva kilpailu- ja kohtaamispaikka!
Lämmin kiitos järjestäneille tahoille: Yrkeshögskolan Novia, maa- ja metsätalousministeriö, Kustens Mat -hanke ja monet yhteistyökumppanit!
Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita
