Lähiruokaa ja luomua, olkaa hyvä!

Tämän vuoden Lähiruoka- ja luomumessut ovat käynnistyneet Helsingissä Suomen Messukeskuksessa. Tänä vuonna näytteilleasettajia on enemmän kuin koskaan. Ohessa kuvamaistiaisia messuilta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.2025 klo 17 saakka.

Messuilla julkistettiin myös Vuoden lähiruokateko -kilpailun palkinnonsaajat. Lue lisää täältä.

Kuvat: Kirsi Viljanen

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025 

Vuoden lähiruokateko -palkinto Ease Organicille

 

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja julkistettiin tänään avatuilla Lähiruoka- ja luomumessuilla. Tänä vuonna Suomen Messusäätiön myöntämän 5000 euron palkinnon sai Mikkelin Haukivuorelta Ease Organic Oy, jonka yrittäjät Elina ja Antti Vauhkonen ovat tehneet vuosikausia ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä luomu- ja lähiruoan tarjonnan eteen Mikkelissä ja sen lähialueella.

Arviointiraati kirjasi seuraavia perusteluja voittajalle:

• Paikallisten viljelijöiden yhteistyön ansiosta Ease Organic toimittaa tuoreita lähellä tuotettuja luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa.
• Yritys lähti myös ennakkoluulottomasti kehittämään ratkaisua ammattikeittiöiden ongelmaan saada tarjontaan luomuvihanneksia ja varsinkin niistä tehtyjä jalosteita.
• Yrityksen toiminta onkin hiljakkoin laajentunut luomuvihannesten kuorimiseen ja jatkojalostukseen eli tuotteisiin, joita ravintolat ja ruokapalvelut ovat todella odottaneet. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille.
• Yrityksellä uutuutena on myös pakastekuivatut luomuvihannesjalosteet, jotka auttamaan lisäämään luomun osuutta lautasella helpolla ja maistuvalla tavalla.
• Ease Organic Oy on loistava esimerkki toimintojaan kehittävästä ja tuotevalikoimaa laajentavasta lähiruokayrityksestä, joka verkostonsa kautta luo mahdollisuuksia muillekin maatiloille ja yrityksille.

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on lisätä lähiruuan tunnettuutta ja nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia.

Tänä vuonna kilpailuun tuli yli 90 ehdotusta kaikkiaan 25 ehdokkaasta. Palkinnonsaajan valinnassa korostui erityisesti vastuullisuus, yhteistyö ja uusien ratkaisujen kehittäminen lähiruokasektorilla.

Ehdokkaiden joukosta arviointiraati valitsi 6 finalistia yleisöäänestykseen, jonka voittajaksi nousi ylivoimaisella 35% äänimäärällä Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Laten Kala Oy. Yritys sai yleisöäänestyksen voittajana Suomen Messusäätiön 1000 euron palkinnon.

Lue lisää voittajista ja kilpailusta Messukeskuksen tiedotteesta.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, Sisusta, OmaMökki, Pientaloalue ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 30.3.25 klo 17 saakka.

#lähiruokateko2025 #lähiruokaluomu2025 

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen 

 

Vuoden 2025 ruokatrendeistä

Vuosi 2025 on alkanut ja on taas aika kurkistaa, mitä eri puolilla maailmaa on ennakoitu tämän vuoden ruokatrendeistä.

K-ryhmän Ruokailmiöt 2025 -trendikatsauksen mukaan ruokaan liittyvistä ilmiöistä suurimmaksi nousee ensi vuonna kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelu. Hyvinvointi näkyy trendeistä vahvimmin siinä, mitä suomalaiset aikovat lisätä ruokavalioonsa. Listan kärkeen nousevat vihannekset, hedelmät ja kala, joita jokaista lähes puolet suomalaisista uskoo syövänsä tänävuonna enemmän. Myös kasvanut kiinnostus vatsan ja aivojen hyvinvointia tukevia tuotteita kohtaan on osa ilmiötä. Täysin uutena Ruokailmiöihin nousee tänä vuonna täsmäruokailuksi nimetty trendi, joka on osa isompaa, jo pidemmän aikaan nousussa ollutta vaivattomuuden ilmiötä. Sitä kuvaa se, että jopa 47 % suomalaisista suosii arjessaan ruokia, joita voi tehdä vain sen verran kuin kerralla aikoo syödä. Artikkeli nostaa esiin myös kasvavan innostuksen uusia makuja, ruonlaittotekniikoita ja ruokaelämyksiä kohtaan. Makumaailmoista aasialainen keittiö, erityisesti korealainen, kiinnostaa. Pitkälti samanlaisia asioita nosti Saaristoisten Siiri Koivumäki esiin artikkelissaan, jossa hän kiteytti tämän vuoden trendit neljään: elämyksellisyys, hyvinvointi, arjen helpottaminen ja arvokeskeisyys.

Suomen matkailu- ja majoitustoimialajärjestön MaRa ry:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolisen ruokailun suosio on noussut, vaikkei se vielä ylläkään pandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Pizzat, hampurilaiset ja kanaruoat ovat kolme suosituinta pääruokaa. Kasvisruoan suosio on hienoisessa kasvussa, sillä kasvisruoan tai salaatin pääruokana nauttineiden osuus on 12 prosenttia. Ravintolan asiakkaat toivovat yhä enemmän kalaa, äyriäisiä, kasvis- ja salaattiruokia. Kokolihapihvien ja muiden kokoliharuokien suosio ei ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Ruokatoimittaja Sanna Maskulin nostaa artikkelissaan esiin Joy of missing out -trendin. Raha on tiukassa, ja se näkyy ravintolapalvelujen käytön vähentymisenä. Elämyksistä ei kuitenkaan haluta tinkiä, joten nyt viihdytään kotona kokkaillen ja rentoutuen pienessä piirissä. Mukavuudenhalu -trendissä kannatetaan helppoa ja nopeaa ruuanlaittoa sekä odotetaan, että kauppa, elintarviketuottajat, media, some ja ravintolat ”paketoivat” vastuullisuustiedot helposti hallittavaan ja mieluisaan muotoon. Joustavuus näkyy kaikessa: terveellisyydessä, vastuullisuuden vaatimuksissa, jopa ruokarytmissä. Fuusiokeittiö trendaa, samoin leikkisyys.

Ruotsalaisen keittiöalan toimijan Cerveran artikkelissa ennakoidaan välipalaistumisen lisääntymistä, fuusiokeittöiden suosiota, kestävyyden ja ruokaketjun läpinäkyvyyden vaadetta sekä ylellisten ja kalliiden erikoishedelmien suosion nousua.

Kim Kopacka referoi KTCHNrebel -artikkelissaan saksalaisen tulevaisuustutkimuslaitoksen trenditutkija Hanni Rützlerin uusinta trendiraporttia. Rützler mainitsee ensimmäiseksi trendiksi terveyden, kestävyyden ja ilmastonsuojelun. Kasvipohjaisten ja uusien teknologioiden avulla tuotetun ruuan kysyntä kasvaa ja lihatuotteissa tulisi suosia laatutuotteita, hän perää myös lihantuotannon sijoittumista alueille, joilla se maantieteellisesti ja ilmaston kannalta on järkevää. Toiseksi Rützler nostaa esiin globalisaation vs. alueellisuuden. Globaalia ruokajärjestelmää tarvitaan jatkossakin, mutta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä ja paikallisruuasta. Ruokajätettä tulee vähentää kaikin keinoin ja tässä kiertotalouden ratkaisut ovat tärkeitä. Rützler tuo esiin myös keittiömestareiden merkityksen trendien jalkautuksessa.

Food Navigator Europe -sivuilla julkaistussa artikkelissa Augustus Bambridge-Sutton referoi useita asiantuntijoita. Ensiksi hän nostaa esiin kasviperäisten proteiinien kasvun jatkumisen. Kuluttajat kuitenkin kavahtavat niiden ultraprosessointia. Uusia teknologioita käytetään ravitsemuksellisten tai toiminnallisten tarpeiden saavuttamiseksi. Solumaatalous ei ole yhtä trendikästä kuin vuonna 2024. Vertikaaliviljelyn ja hydroponisen viljelyn uskotaan trendaavan tänä vuonnakin. Terveystrendi jatkuu ja erilaiset teknologiset ratkaisut ja tekoäly auttavat ruokavalion personoinnissa. Kuluttajat peräävät myös tuotteiden jäljitettävyyttä. Tuotteiden pakkauksilta edellytetään kestäviä tuotantotapoja ja älypakkauksia kehitetään. Tekoälyä hyödynnetään koko ruokajärjestelmässä muun muassa ruuantuotannon optimointiin, trendien ennustamiseen ja koko ruokaketjun hallintaan.

Food Navigator Europen toisessa artikkelissa Donna Eastlake ennakoi 2025 olevan vastakkainasettelun vuosi. Kehopositiivisuus on kasvussa, mutta toisaalta painonpudotukseen liittyvät tuotteet menestyvät. Ylellisiä ruokia ja juomia hankitaan yhä enemmän, mutta tätä haastaa nopeasti kasvava rustiikkisen ruuan trendi. Kasvipohjaisten tuotteiden ja eläinperäisten tuotteiden syöjien mittelö jatkuu ja uusien innovatiivisten, rajoitetun erän taktiikalla myytävien tuotteiden vastapainoksi ostetaan 1950-80 -luvuilla kuluttajien suosikkeina olleita retroruokia.

Euromonitorin kuluttajatrendien mukaan tänä vuonna korostuvat hyvinvointi ja terveellisyys, joita tuetaan erilaisilla funktionaalisilla elintarvikkeilla ja juomilla. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on yhä strategisempaa ja omia arvoja tukevaa. Tuotteilta odotetaan kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä ja yrityksiltä vaaditaan viherpesun pelossa läpinäkyvyyttä. Valtavan tietotulvan ympäröiminä kuluttajat haluavat selkeyttä ostotapahtumien sujuvoittamiseksi kuten pakkausmerkintöjen selkeyttämistä, kauppakokemusten virtaviivaistamista, räätälöityjä tuotesuosituksia tai asiakaspalvelua. Tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin, mutta sen luotettavuuteen on panostettava. Euromonitorin raportin voi tilata täältä.

Markkinatutkimuslaitos Mintelin ensimmäinen trendi on ravitsemuksellisuus ja miten tärkeää on antaa kuluttajille selkeällä tavalla tietoa tuotteiden ravintoainesisällöistä. Rule rebellion -trendissä ymmärretään, että ihmiset eivät ole täydellisiä eivätkä esimerkiksi syö kuten suositellaan. Ketjureaktioksi nimetyssä trendissä kuluttajat ymmärtävät globaaliin ruokajärjestelmään liittyvien haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutos ja geopoliittinen epävakaus) vaikutukset myös omiin ruokavalintoihin ja yrityksiltä odotetaan selkeää ja läpinäkyvää viestintää, jos esimerkiksi toimitus- tai muiden häiriöiden vuoksi tuotteita/ainesosia joudutaan muuttamaan. Hybridisato -trendissä perätään elintarvikeyrityksiltä selkeää viestintää kuluttajille ruuantuotannon uusista teknologioista.

Markkinatutkimuslaitos Innova nostaa raportissaan esiin 10 trendiä, joista ensimmäisessä korostetaan tuotteiden erilaistumista ainesosien laadun kautta. Kuluttajat hakevat tuotteita, joiden laadussa korostuvat terveyshyödyt, ravitsemus, tuoreus ja säilyvyys sekä luonnollisuus. Personoitu ruokavalio voi sisältää elämänvaiheeseen, elämäntapoihin, fyysisiin ja mielenterveystarpeisiin ja/tai sukupuoleen räätälöityjä tuotteita. Kolmas elintarviketrendi osoittaa, että kuluttajat haluavat nauttia ja innostua ruoka - ja juomatuotteista. Kuluttajat ovat erityisen kiinnostuneita jännittävistä makuyhdistelmistä, erityisesti niistä, joista he saavat tietoa sosiaalisessa mediassa. Neljäntenä trendinä Innova nostaa esiin suolistoterveyden ja erityisesti kuidut ja probiootit sekä D-vitamiinin. Kasvipohjaisten tuotteiden suosio jatkuu, mutta kuluttajat haluavat vähemmän prosessoituja, luonnollisempia, maultaan ja rakenteeltaan parempia, terveyshyötyjä tarjoavia ja ympäristöä tukevia valintoja. Kuluttajien huoli pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden syömisen aiheuttamista terveysriskeistä pakottavat yritykset miettimään uudelleen kasviperäisten tuotteidensa kehittämistä. Kestävyystrendi tunnistaa yhteyden kuluttajien tietoisuuden ilmastonmuutoksesta ja valmistajien kestävyyspyrkimysten välillä. Kuluttajat ovat erittäin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja kertovat olevansa avoinna ilmastoon liittyville toimille, kuten kestäville viljelykäytännöille, ilmastokestäville kasveille ja uusille viljelytekniikoille. 8. trendi on kauneusruoka eli esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin liittyvät tuotteet kuten kollageeni ja vitamiinit. Ruokakulttuurin vaaliminen, mutta myös sen uudistaminen on tärkeää. Innovan mukaan paikalliset raaka-aineet, tutut maut ja perinteiset ruuanlaittotavat ovat ympäri mailman kuluttajille tärkeitä. Yhdeksäntenä trendinä Innova nostaa esiin mielen hyvinvointia tukevat tuotteet ja niihin liittyvät innovaatiot voivat sisältää esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita tai kasviperäisiä funktionaalisia ainesosia. Tekoäly on kasvussa välineeksi, jolla vauhditetaan tuoteinnovaatioita, tunnistetaan ainesosia, kehitetään tuotemuotoja, luodaan makuja, automatisoidaan tuotantoa, suojellaan elintarviketurvallisuutta ja tuetaan kestävyyttä. Odotamme näkevämme tekoälyn häiriöitä sekä brändiviestintää ja väitteitä tekoälyn hyödyistä tuotteilleen.

Amerikkalaisen Food&Wine -lehden artikkelissa Kat Kinsman nostaa esiin kukat ja niiden merkityksen koristelussa ja makujen tuojana. Meillä tästä hyvinä yritysesimerkkeinä on esimerkiksi ruusunterälehtihilloa valmistava Finnish Plant Oy ja Kotipellon puutarhan syötävät kukat, molempien yritysten tuotteita myös viedään eri maihin. Juomista Kinsman mainitsee kaakaon, jonka alkuperään kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja jota maustetaan hyvinkin innovatiivisillä tavoilla. Samoin hän mainitsee Guinnesin, jonka suosio maailmanlaajuisesti räjähti TikTokissa olleen haasteen vuoksi. Sienten suosio jatkuu ja kansanläheiset kahvilat ja ravintolat kasvattavat suosiotaan. Pariisin olympialaiset nostivat kiinnostuksen ranskalaiseen keittiöön, jonka suosion uskotaan jatkuvan kuten myös fuusiokeittiöiden.

Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan henkilökohtainen ja planetaarinen syöminen korostuvat. Kuluttajat preferoivat yrityksiä, jotka ottavat ympäristön huomioon muun muassa käyttämällä paikallisruokaa ja kestäviä raaka-aineita ja vähentävät jätettä. Ravintolan arvoihin kiinnitetään huomiota. Hyperpaikallisuus korostuu erityisesti juomissa. Menuja supistetaan ja ravintoloissa varaudutaan nopeasti syötäviin lounaisiin. Keittiöihin tarvitaan enemmän esivalmisteltuja proteiinituotteita ja tekoälyä käytetään hyödyksi. Lapsille suunnataan terveellisimpiä annoksia ja maisteluannosten suosio kasvaa niin ruuissa kuin juomissa. Kaakkois-Aasian keittiö trendaa entisestään, samoin pop up -ravintolat.

National Geographic Traveller (UK) -artikkelissa Joel Porter ennustaa hauskuuden ja ruuasta ja juomista nauttimisen olevan tämän vuoden ilmiö. Hän korostaa sosiaalisen median, erityisesti TikTokin, merkitystä siihen, mitä kauppojen hyllyille tulee ja sieltä ostetaan. Artikkelissaan hän nostaa esiin 11 trendiä. Lounaan korvaa yhä useammin (jopa överiksi) täytetyt voileivät ja voileipäbaarit yleistyvät. Suomesta voisi esimerkkeinä mainita oululaisen Robbie's The Sandwich Shopin ja Helsingin Töölössä sijaitsevan Smörre-puodin. Kirkastetut cocktailit ovat levinneet baarivalikoihin maailmanlaajuisesti ja niiden suosio kasvaa. Erilaisten laadukkaiden naksujen suosio lisääntyy ja niitä tarjoavia pisteitä tulee lisää, meillä tästä esimerkkinä vaikkapa Spiraaliperuna, jonka käsin tehtyjä tuotteita on kauppojen lisäksi myynnissä myyntivaunusta erilaisissa tapahtumissa. TikTok-trendin ansiosta pikanuudelit ovat palanneet päivänvaloon, ja niitä syödään mitä mielikuvituksellisimmillä lisukkeilla, samoin laadukkaiden hodareiden suosio nousee. Porter ennustaa myös kirjakauppailmiötä tarkoittaen liikkeitä, jotka toimivat jossakin kirjakaupan, kahvilan, kirjaston ja baarin välissä. Korea-ilmiö näkyy korealaisten alkoholijuomien esiinnousussa, mutta myös limoncellon käytön - myös leivonnassa - ennustetaan kasvavan. Suomellahan on oma vastineensa limoncellolle: lingoncello. Porter ennakoi myös erikoislevien, meksikolalaisen masa-maissitaikinan ja pistaasipähkinöiden suosiota.

Tässä on tiivistelmänä vain pieni otos niistä aineistoista, joita kävin läpi. Googlaamalla "ruokatrendit" tai "food trends" löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia raportteja ja artikkeleja, jos haluaa sukeltaa syvemmälle trendien maailmaan.

Hyvää ja maistuvaa ruokavuotta 2025!

Tekstin kokosi Kirsi Viljanen