Minulla oli suuri kunnia avata Kauhajoen 27. Ruokamessut. Ohessa alla avajaispuheenvuoroni.
****************************
Hyvät Kauhajoen kaupungin ja Ruokamessujen
edustajat, näytteilleasettajat, messuvieraat - hyvät lähiruoan ystävät!
Minulle oli suuri kunnia, kun sain kutsun tulla
tänne avajaispuheen pitäjäksi! Te täällä Kauhajoella olette tehneet todeksi
lähiruoan suurta sanomaa jo 27 vuoden ajan, siis kauan ennen kuin lähiruoka
-termi oli edes lanseerattu. Niin omasta kuin hallituksen lähiruokaohjelman puolesta
haluan kiittää teitä pitkän matkaa mukana kulkeneita tästä lähiruoan eteen
tehdystä työstä! Ruokamessujen vetovoimasta kertoo myös se, että
näytteilleasettajien joukko on tänäkin vuonna kiitettävän laaja, ja monet
heistä ovat olleet hyvinkin pitkään messuillanne mukana.
Lähiruoka on nyt vakiintunut osaksi kansallista
ruokapolitiikkaa ja kuluttajakäyttäytymistä. Näin ei aina ole ollut, ja mukana
messuilla on alan pioneereja, jotka ovat päässeet nykyiseen asemaansa ehkä
kivikkoisenkin tien läpi. Olette kuitenkin kaikki aina jaksaneet uskoa
raaka-aineisiinne, tuotteisiinne ja lähiruoan laatuun, kiitos siitä!
Itsellä on lähes 20 vuoden taival takana työssäni
suomalaisten elintarvikealan yritysten, erityisesti niiden pienempien, kanssa.
Olen ilolla seurannut, varsinkin lähivuosina, lähiruoan yhä vahvempaa roolia
ruokajärjestelmässämme. Ruoan alkuperä kiinnostaa ja lyhyemmät jakeluketjut
tuovat tuottajan ja jalostajan kasvot meille kaikille kuluttajille lähemmäksi.
Nämä messut ovat yksi esimerkki keinoista lähentää tuottajaa ja kuluttajaa
toisiinsa, ja luoda myös pidempiaikaisia asiakkuussuhteita. Messut voivat
toimia myös uusien tuotteiden testauspaikkana ja asiakaspalautteen saamisena
jatkotuotekehitykseen.
Lähiruokaa ei kuitenkaan ole ilman alkutuotantoamme,
jonka kannattavuustilanne on ollut jo pidempään heikko. Keskeisten
maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat sukeltaneet, samalla kun
tuotantokustannukset ovat säilyneet edelleen korkeina. Onneksi EU-markkinoilla
on viime aikoina nähty merkkejä paremmasta, ja tuottajahinnoissa on elpymisen
merkkejä jonkin verran myös kotimaassa. Venäjän elintarvikemarkkinoiden
äkillinen menettäminen on kiihdyttänyt Suomen elintarvikkeiden
vientiponnisteluja muualla maailmaan, ja hyviä tuloksia onkin jo saatu
esimerkiksi Kiinan markkinoiden avaamiseksi. Kotimaisen ruuantuotannon
kannattavuus on kuitenkin kestävällä tasolla vasta sitten, kun tuottajahinnat
kotimaassa paranevat olennaisesti ja pysyvästi.
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa tärkeänä
tavoitteena on parantaa maatalouden kannattavuutta ja vahvistaa maatilojen
maksuvalmiutta. Tuottajahintoja ei ole mahdollista ohjata hallinnon keinoin,
mutta hallitus on hyödyntänyt muita mahdollisuuksia ja välineitä tilanteen
parantamiseksi. Mm. viljelijätukien maksuaikatauluja on aikaistettu
mahdollisimman etupainotteisiksi. Erityisiä kriisitukia on rahoitettu ja
toimeenpantu useassa vaiheessa sekä EU-varoin että kansallisella rahoituksella.
Byrokratian purkutalkoot jatkuvat hitaasti, mutta varmasti.
Nyt käynnistymässä on maa- ja metsätalousministeriön
yhteistyössä tuottajajärjestöjemme MTK:n ja SLC:n kanssa toimeenpantava
2-vuotinen kotimaisen ruoan arvostuskampanja, jonka tarkoituksena on viestiä
kotimaisesta ruuasta, ruuan reiteistä ja ruuan tuotantotavoista modernein
tavoin erityisesti kampanjan valikoiduille kohderyhmille. Kampanjan tavoitteena
on erityisesti lisätä kuluttajien tietoisuutta kotimaisesta ruuasta ja sen
korkeasta laadusta ja näin kasvattaa kotimaisen ruuan arvostusta. Ostokäyttäytymiseen
vaikuttamalla saamme tukijalkaa koko kotimaiselle alkutuotannolle.
Suuri osa ruoastamme ostetaan nyt, ja varmasti
tulevaisuudessakin, päivittäistavarakaupoista. Julkisuudessa keskustelua on jo
pitkään leimannut puhe kaupan vahvasta roolista. Samaan aikaan kun
tuottajahinnat ovat laskeneet, nousee paine tehdä asialle hallinnonkin puolelta
vahvempia toimenpiteitä, jos vapaaehtoisesti eri ruokaketjun osapuolten
näkemyksiä ei saada tarpeeksi sovitettua yhteen. Ministeri Leppä onkin luvannut
antaa ns. reilun kaupan lain, joka parhaillaan on ministeriössämme
valmistelussa. Myös EU-tasolla on herännyt uudelleen keskustelu, voiko se
tiukemmalla yhteisellä säädöstöllä vaikuttaa tuottajan asemaan ruokaketjussa.
Yksi merkittävimmistä hallitusohjelman kärkihankkeista
on Suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden ja elintarvikkeiden kauppataseen
parantaminen 500 miljoonalla eurolla. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta hyvinkin
mahdollinen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin vahvaa panosta
elintarvikesektorin kaikilta toimijoilta. Hallinnon osalta keskeisempiä toimia
tässä on viennin edistäminen, jossa olemmekin saaneet jo hyviä tuloksia
FoodFromFinland -vientiohjelman kautta erityisesti Kiinassa, Japanissa ja
Etelä-Koreassa lähimarkkinoidemme vahvistuneen viennin lisäksi. Tällä hetkellä
Mavin avaamassa ruokaketjun hankehaussa yksi painopisteistä on
elintarvikeviennin koulutusohjelman toteuttaminen, jonka kautta saamme jatkossa
toivottavasti hyviä elintarvikeviennin ammattilaisia yritysten hyödyksi.
Yksi hallitusohjelman etapeista saavutettiin
alkuvuonna, kun hallitus antoi helmikuussa eduskunnalle ruokapoliittisen
selonteon. Selontekoa oli valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä toista
vuotta. Ruoan korkeasta arvostuksesta yhteiskunnassamme kertoo osaltaan se,
että eduskunta käsitteli selontekoa yllättävänkin pitkään ja laajasti antaen
oman kannanottonsa kesäkuussa. Selonteon visio ”Maailman parasta ruokaa”
perustuu ruokajärjestelmämme laatuun, kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Se myös
perää kuluttajien tietoisuutta ja omaa vastuuta roolistaan osana
ruokajärjestelmää. Selonteko painottaa edeltäjiään enemmän
elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientiä, huoltovarmuutta sekä
vesivarojen merkitystä. Myös ruokamatkailu nostetaan esiin uutena kasvua tuovana
sektorina.
Selonteosta huolimatta hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat
jatkavat itsellisinä ohjelminaan, vaikka selonteko myös näitä teemoja
käsittelee. Myös eduskunta omassa selontekoon liittyvässä kannanotossaan nosti
lähiruoan ja elintarvikkeiden pienimuotoisen jalostuksen helpottamisen vahvasti
esiin.
Hallitusohjelma, sen kärkihankkeet tai selonteko
voivat tuntua kaukaisilta asioilta. Meitä kaikkia toimijoita kuitenkin
tarvitaan, jotta niissä esitetyt tavoitteet saavutetaan. Jokainen meistä voi omalta
osaltaan olla mukana vaikuttamassa ruokaketjumme kannattavuuteen. Ostetaan
lähellä tuotettua, ostetaan kotimaista, kiinnitetään huomio raaka-aineiden
alkuperään ja muistetaan kysyä sitä myös ammattikeittiöissä!
Tällä ajankohtaiskatsauksella ja näillä sanoin avaan
Kauhajoen 27. Ruokamessut, ja samalla toivotan kaikille erittäin antoisia
messupäiviä!
teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)
 |
| Kuva: Raymond Wesander |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti