Suomi näyttävästi esillä maailman suurimmilla ruokamessuilla

Suomen elintarvike- ja juomasektorin yritykset yhdessä matkailutoimijoiden kanssa suuntasivat jo kolmatta kertaa maailman suurimmille ruoka-, maatalous- ja puutarha-alan messuille Grüne Wochelle.

Grüne Woche, vihreä viikko, on 1 600 kansainvälistä näytteilleasettajaa Saksaan kokoava messutapahtuma, joka järjestetään 83. kerran. Tapahtuman yhteydessä sen ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin myös maailman maatalousministerit Berliiniin koonnut Global Forum for Food and Agriculture (GFFA) -kongressi.Tapahtuma on kaikkiaan 10-päiväinen, ja kestää 28.1.2018 saakka.

Ennen varsinaisten messuovien avautumista maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä oli kunnia isännöidä Suomen osastolla vieraillutta korkea-arvoista delegaattia, johon kuuluivat mm. Michael Müller (Governing Mayor of Berlin), Christian Schmidt (Federal Minister of Food and Agriculture), Phil Hogan (EU Commissioner of Agriculture & Rural Development), Dr. Christian Göke (CEO, Messe Berlin GmbH), Joachim Rukwied (President of the German Farmers’ Association), Dr. Christian Boetticher (ViceChairman, Federation of German Food and Drink Industries).

Suomen osaston avajaisia juhlittiin noin 70 kutsuvieraan kera. Avajaisissa puhuivat ministeri Lepän lisäksi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Visit Finlandin kehityspäällikkö Terhi Hook ja Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang. Puheissa korostettiin suomalaisten elintarvikkeiden laatua, maamme puhtautta ja Saksan merkitystä elintarvikkeidemme vientimaana. Saksa on myös yksi matkailumarkkinoidemme kohdemaista ja messujen aikaan Saksassa aloitetaan laaja Business Finlandin ruoan ja matkailun edistämiseen keskittyvä kampanja.

Tarjottavat vieraille loihti Saksassa ainoana suomalaisena Michelin-tähden saanut huippukokki Sauli Kemppainen ja joulupukki oli totta kai paikan päällä.

Suomen 100 m2 maaosasto rakentuu suomalaisten panimoiden ja -tislaamoiden tuotteita myyvästä FinnBar’ista, elintarvikeyritysten myyntipisteistä sekä Visit Finlandin ruokamatkailuyritysten alueesta. Tarjontaa täydentää pääosastoon liittyvä ”Suuret oluet, pienet panimot” -yrityksiä esittelevä myyntipiste. Osaston tavoitteena on nostaa Suomen maakuvaa ja lisätä suomalaisten tuotteiden tunnettuutta Saksan markkinoilla.

Elintarvikealan yrityksistä Suomen maaosastolle osallistuvat Dammenberg, Malmgård, useilla kansainvälisillä palkinnoilla palkittu FinnSpring, Sinebrychoff, Shaman Spirits, Kala-Lappi, Linkosuo ja Sinuhe.

Suuret Oluet, pienet Panimot  -yrityksistä mukana ovat Bryggeri Helsinki, Lammin Sahti, Teerenpeli, Vakka-Suomen Panimo, Fiskarsin Panimo, Ägräs Distillery, Stallhagen,  Malmgård ja Mallaskosken panimo.

Matkailualan edustajat tulevat Lakelandin ja saariston alueelta: Visit Saimaa, mukanaan Mikkelin ruokamatkailuyritykset  Anttolanhovi, Ollinmäen viinitila ja Raijan Aitta edustaen D.O. Saimaata, sekä Lehmäleiri (das Kuh-Camp), Puustilan maisematila, Kuopio 2020 European Region of Gastronomy tunnustusta esittelevä Visit Savo ja kahvila-ravintola Iltalypsy sekä saariston aluetta edustaen Visit Salo, Metsähallitus, Malmgård ja Finnlines.


Suomen osasto erottautui selkeydellä, valoisuudellaan ja luontoa hienosti esiin tuovilla seinäkuvillaan. Ison osaston kokoonjuoksu vaatii tunteja ja taas tunteja, ja yritysten rekrytoinnista vastasi tänäkin vuonna Fennopromo yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Osaston päärahoittajana toimi maa- ja metsätalousministeriö, ja muina rahoittajina Business Finlandin Visit Finland sekä MTK ja mukana olevat yritykset.

Grüne Wochen levittäytyessä Berliinin valtavan kokoisen messukeskuksen 26 halliin, voisi messuihin tutustumiseen käyttää useita päiviä. Itse ehdin nähdä vain raapaisua hulppeasta tarjonnasta. Ohessa kuvakerrontaa.

Grüne Wochen kumppanimaa tänä vuonna on Bulgaria, jonka osaston kantavana teemana oli ruusun tuotanto.

Pohjoismaista Suomen lisäksi esillä olivat perinteisesti Norja isolla osastollaan, Tanska ja uutena maana Ruotsi, jonka osastolla esillä olleiden vegelihapullien ja mini-prinsessakakkujen lisäksi tanhuttiin useita kertoja päivässä, kts. video tästä.

Ja muilta osastoilta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Messujen kukkahalli oli täynnä upeita asetelmia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat: Kirsi Viljanen
lisää kuvia Suomen osastolta löydät täältä.

Tulevan vuoden ruokatrendeistä

Kasvispainotteisuuden ennustetaan kasvavan entisestään. Kuva: MMM/kuvapankki

Vuoden vaihteen lähestymisen huomaa muun muassa siitä, että erilaiset tahot julkaisevat omia ennusteitaan seuraavan vuoden trendeistä.

Mintel perustelee oman ennusteensa ruokamaailman muutoksella ja kuluttajien epäluottamuksella nykyistä skandaalien ryydittämää ruokajärjestelmää kohtaan. Mintelin lähtökohtana on ruokaketjun yhä laajempi läpinäkyvyys ja jäljitettävyys, jolla tavoitellaan kuluttajien uutta luottamusta. Mintel nostaa esiin myös kuluttajien hyvinvoinnin ja terveelliset elintarvikkeet ja pitkälle räätälöidyt erikoistuotteet. Ruokajärjestelmää haastavat yhä useammat jakelukanavat sekä ketjun digitalisoituminen. Mintel myös ennustaa, että perinteistä ruoantuotantoa tulee jo ensi vuonna haastamaan keinotekoinen, laboratorioissa ym. kasvatettava ruoka. Ruoan tulee olla myös yllätyksellistä (ml. rakenne), ja vastata vastuullisuuden (puhtaus, lisäaineettomuus, ympäristö- ja eettiset kysymykset) haasteisiin.

Innova Market Insightsin trendiraporttiin viittaa useampikin taho ja esimerkiksi Forbes teki raportista ison artikkelin. Innovan trendeistä ykkönen on mindfullness, jolla tarkoitetaan ruoan monia merkityksiä ihmisille: ruoan halutaan olla ymmärrettävää ja merkityksellistä, siihen ei haluta lisäaineita, ja esimerkiksi eettisyyden pitää näkyä pakkauksissa ja pakkausmerkinnöissä. Ruoalta odotetaan nautintoa, mutta kevyemmin kuin ennen ja vanhoja prosessointimenetelmiä, kuten fermentointi, arvostetaan. Kiertotalouteen mukaan lukien ruokahävikin pienentäminen ja koko ruhon hyödynnys kiinnitetään huomiota ja kahvia ja teetä käytetään monipuolisesti.

Yhdysvaltalainen National Restaurant Association julkaisee oman ennusteensa vuosittain. Isoja muutoksia edellisten vuosien raportteihin ei ole, vaan hyperpaikallisten konseptien (ravintola kasvattaa omia raaka-aineitaan), luonnollisten, free from/clean -tuotteiden, paikallisruoan, kasvispainotteisuuden ja ympäristöystävällisyyden uskotaan jatkossakin olevan isoja trendejä.

Samoilla linjoilla on We are groupin Anders Westerholm, joka toteaa aitouden, vastuullisuuden ja elämyksellisyyden olevan vahvoilla ravintolamaailmassa tulevaisuudessa, kts. artikkeli tästä.

Luomumarkkinoiden suunnannäyttäjänä toimiva Whole Foods -jättikauppaketju ennusti omassa raportissaan muun muassa kukkien esiinmarssin, jauheiden, sienten, jälijitettävyyden ja kasvisperäisyyden leimaavan vuotta 2018.

Myös Kesko on julkaissut oman Ruokailmiöt 2018 -raporttinsa, jonka mukaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ruoan vaikutukset omaan kehoon on yhä useammin ruokavalintojen taustalla. Hyvinvointia haetaan muun muassa luomukananmunista ja marjoista sekä ohrasta. Siirtyminen kohti yksilöllisempiä täsmäruokavalioita jatkuu, mutta yhä enemmän nautinnollisuutta ja elämyksiä tavoitellen. Välipalaistuminen jatkuu ja keitoille ja juomille - sekä näiden yhdistelmille - ennustetaan kasvua.

Ennusteiden listaa voisi jatkaa suht' loputtomiin, sisältöjen vaihdellen vähän tekijästä ja katsantokannasta riippuen. Pääsääntöisesti niissä on kuitenkin paljon samoja elementtejä: vastuullisuus, ruokavalioiden yksilöllistyminen, hyvinvointi, pyrkimys luonnollisiin raaka-aineisiin, hyvinvointi, terveys. Meidän suomalaisilla elintarvikealan yrityksillä on kaikki edellytykset löytää näistä innovoinnin kohteita ja uusia tuotekehityksen paikkoja.

Tekstin eri lähteistä koonnut: Kirsi Viljanen

Lähiruokakasvatusta nuorille

Erilainen työpäivän aamu tänään. En suunnannutkaan pikavuorolla Helsinkiin toimistolle, vaan käänsin oman auton nokan kohta omaa yhtenäiskouluamme, ja sen yläkoululaisia. Koulullamme on tällä viikolla ns. MOK-viikko eli monialainen oppimiskokonaisuus, jossa opiskelun tavoitteet ja osa sisällöstä rakennetaan oppilaiden valmistelun pohjalta, ja valittua teemaa tarkastellaan monista eri näkökulmista monin eri metodein.

Yksi valittavista MOK-kokonaisuuksista oli "Mitä syötäisiin? Tule, tutustu ja toteuta suomalaista ruokakulttuuria!" -teema, johon oli ilmoittautunut lähes 50 koulumme yläkoululaista. Minua pyydettiin aloittamaan viikko kahdella lähiruoka-teemaisella tunnilla. Samaan aikaan toisessa luokassa ruoka-teemaan sukellettiin MTK:n koululähettilään johdolla hänen keskittyessä kertomaan suomalaisesta alkutuotannosta.

Yläkoululaiset kohderyhmänä on haaste. Sama kieli, jota on tottunut käyttämään virkamiehenä, ei päde tuossa porukassa, ja vanhoista kalvoseteistä ei ollut hyötyä. Vähän aikaa pähkäilin, millä kulmalla teemaa tarkastelisin, mutta lopulta lähestyin aihetta arjen ja kuvien kautta. Omien arkistojen kätköistä sain kerättyä mielestäni kivan valokuvakoosteen suoramyyntitiloista, lähiruokamyymälöistä, tavallisista ruokakaupoista, kauppa-autoista, verkkokaupasta ja REKO-renkaista.

Kuvakollaasissa oli mm kuva Pusulassa sijaitsevasta PikkuOmena -lähiruokamyymälästä.

Viikonloppuna kävin myös täydentämässä lähiruokavalikoimaani, samoin kasseihin keräsin muita kotimaisia tuotteita, mutta myös ulkolaisia tuotteita. Kuvista sitten keskusteltiin, ja oppilaat  jaottelivat tuomiani tuotteita eri pöytiin jaolla: lähiruoka-kotimainen ruoka-ulkolainen/alkuperä ei tiedossa. Oppilaat - pienen alkukankeuden jälkeen - lähtivätkin innolla tutkimaan pakkausten tietoja, ja tuotteet löysivät harkinnan ja alkuperämerkintöjen tutkimisen jälkeen oikeat pöytänsä.

 

Tuotteiden pöytiin jaottelun jälkeen esittelin tuotteet, lähiruoan erityisesti. Ja mikäs siinä esitellessä, kun omalta alueelta löytyy loistavia liha-, maito- ja viljatuotteita, mutta myös hunajaa sekä oppilaille vielä vähän vieraampia spelttiä, kvinoaa ja härkäpapua.

Lopussa keräsin oppilailta vielä suomalaista ruokakulttuuria kuvaavia sanoja. Eniten mainintoja keräsi karjalanpiirakka, ruisleipä ja perunatuotteet, riista, kala ja liha. Muutenkin ruokalajeja oli lueteltu monipuolisesti metsiemme luonnontuotteita unohtamatta.

Muuta suomalaisesta ruokakulttuurista sanottua:

• hyvä ruoka!
• hyvän makuista ruokaa
• suomalaiset arvostavat perinteitä
• yksinkertaisuus
• perheen kanssa syöminen
• lautasen tyhjäksi syöminen
• ei kovin maustettua ruokaa
• lihaa tuotetaan paljon
• kahvikutsut
• suomalainen ruokakulttuuri on hyvä esim. eri lihat ja leivät

Vastauksissa nostettiin esille myös joulu omana isona kokonaisuutenaan, ja mainitut ruoat kuvastivat sitä meidän hyvin perinteistä joulupöytää, jossa kinkun lisäksi on esillä laatikot, rosolli ja lohi.

Kiitos koulullemme ruoan ja ruokakulttuurin nostamisesta omaksi viikon kestäväksi oppimiskokonaisuudeksi! Oli kiva olla mukana toteuttamassa tätä teemaa edes pieneltä osin. Kellä on mahdollisuus käydä kouluilla puhumassa, tai muuten jalkautua lasten ja nuorten pariin, menkää ihmessä! Ruokakasvatus on meidän kaikkien vastuulla, ja aina oppii itsekin jotakin uutta. Itse opin sen, miten jotkut raaka-aineet ja ruoat ovat sukupolvesta toiseen oppilaiden listoilla. Karjalanpiirakan, ruisleivän ym. listaaminen ei ollut yllätys, mutta piapoon ja perunamakkaran esiin nosto niin oppilaiden vastauksissa kuin keskusteluissa vahvisti sen, että oma alueellinen ruokakulttuuri ja -perinne on vielä voimissaan!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen