Suomi sienitalouden suurmaa?

 

Voisiko korvasieni olla "Suomen pallokala", kysyi Henri Alén esityksessään. Kuva: MMM/kuvapankki

Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? Tätä kysymystä pohdittiin 13.1.2026 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa, joka kokosi useita kymmeniä alan ammattilaisia niin paikan päälle kuin linjoille. Tilaisuus koostui alustuksista, joita pystyi seuraamaan myös etänä sekä paikan päällä toteutetuista työpajoista.

Tilaisuuden avasi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka puheenvuorossaan toi esiin luonnontuotteiden mahdollisuudet ja miten niiden alihyödynnyksestä pitäisi päästä lisäarvon tuottamiseen. Viljanen toivoi, että tilaisuus antaisi osallistujille uutta tietoa, mahdollisuuden tutustua uusiin toimijoihin ja verkostoitumiseen sekä avaisi ovia erilaisiin yhteistyökuvioihin.

Yrittäjä Jarkko Lehtopelto Halffull Oy:stä toi esiin Suomen vahvuuksia kuten puhdas luonto, vahva osaaminen ja tutkimustieto, kulttuurimme tuoma tietotaito, vakaa toimintaympäristö ja toimijaverkostot ja miten näiden kautta sienisektorimme yhteistyötä tiivistämällä voisi tarjota maailmalle kestäviä ratkaisuja ja elämyksiä.

Tutkija Hanna Muttilainen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että tutkimusten perusteella metsänomistajat näkevät metsien monikäytön positiivisena asiana ja tasoittavan tulovirtaa sekä mahdollistavan tulonsaannin monipuolistamista. Metsänomistajista lähes 40% eli yli 220 000 henkilöä oli kiinnostunut tuottamaan metsien erikoiskeruutuotteita myyntiin ja yli 20% eli noin 140 000 metsänomistajaa oli kiinnostunut erikoissienten viljelystä. Muttilaisen joulukuussa 2025 hyväksytty väitöskirja on luettavissa täältä.

Keittiömestari ja yrittäjä Henri Alén totesi, että erityisesti ulkomaalaiset turistit ovat todella kiinnostuneita sienien monipuolisesta käytöstä ja valmistuksesta. Alén kertoi, että fine dining -ravintoloissa käytetään sieniä, mutta muissa ammattikeittiössä ei niinkään saatavuusongelmien vuoksi. Sienituntemus on nykyään todella huonolla tolalla ja sieniin liittyvää opetusta pitäisi lisätä jo peruskoulutasolla. Myös kokkien ammattiopetukseen pitäisi saada sienten käsittelyyn liittyvää opetusta. Ravintolat olisivat kiinnostuneita lisäämään sienten käyttöä, mutta niiden toimitusketjut pitäisi saada kuntoon ja ravintoloille pitäisi saada uusia tuotteita kuten villisienisekoituksia.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoi omassa esityksessään luonnontuotealan valtakunnallisesta hankkeesta, jossa pyritään kehittämään luonnontuotteiden talteenottoa ja arvoketjuja. Hän esitteli myös luonnontuotealan valtakunnallisia toimijoita ja alaan liittyvää koulutusta ja lainsäädäntöä. Kerääjä.fi -sivustolta saa paljon luonnontuotealan tietoutta ja sivu tuo yhteen luonnontuotteiden myyjät ja ostajat. Partanen toi esiin sienitalouden haasteita, mutta myös tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yrittäjä Saimi Hoyer korosti, että matkailijoille pitää luoda elämyksiä tarinoineen ja miten Suomen hiljainen luonto ja sen luonnontuotteet ovat tietyille matkailijaryhmille todellista luksusta. Hoyer myös peräsi, että ravintolakäyttöön pitäisi hyväksyä paljon nykyistä suurempi ruokasienivalikoima.

Toimitusjohtaja Eric Puro tällä hetkellä Euroopan suurimmasta funktionaalisten sienituotteiden valmistajasta Kääpä Biotech Oy:stä kertoi, että terveysvaikutteisten sienituotteiden globaalit markkinat ovat vahvassa kasvussa samaan aikaan kun puutuotteiden kysyntä on laskussa. Metsänomistajat saisivatkin erikoissienten tuottamisesta enemmän tuloja kuin perinteisestä puukaupasta. Puro korosti, että Suomella olisi kaikki mahdollisuudet nousta sienitalouden maailman kärkimaaksi vahvuuksiemme kuten puhdas ilma ja vesi ansiosta, mutta tilaisuuteen pitäisi tarttua nyt. 

Erikoistutkija Geza Szilvay VTT:ltä kertoi, miten sienirihmastoja voidaan hyödyntää esimerkiksi akustiikkapaneeleissa, lämpöeristeissä, pakkauksissa, kankaissa ja nahan korvikkeena. Materiaalituotannon lisäksi sienirihmastoja voisi hyödyntää uusissa elämyksellisissä ravintola-annoksissa tai designtuotteissa.

Alustusten jälkeen työpajoissa keskityttiin pohtimaan, mikä olisi sienitalouden tavoitetila viiden vuoden päästä ja mitä yhteistyö- ja markkinointikumppanuuksia tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan.

Työpajaosuuden veti Lari Karreinen Osana yhteistä ratkaisua Oy:stä.

Tilaisuuden toteutti Halffull Oy yhteistyössä Osana yhteistäratkaisua Oy:n kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Tilaisuuden tallenteen voit katsoa täältä.

Tilaisuuden materiaalit voit katsoa täältä.

Kaikki paitsi sienestys on turhaa!

MMM:n uutinen aiheesta täällä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

ps. Jos sienitaloutta lähdettäisiin viemään isosti eteenpäin, kumpaa brändiä kannattaisit: Mushroom nation vai Fungi nation?