Lähiruokaohjelman väliarvioinnin ruusut ja risut

Lähiruokaohjelman parin vuoden taipaleen jälkeen pohdimme täällä ministeriössä, että olisi hyvä saada ulkopuolista näkemystä siitä, ollaanko ohjelman toteuttamisessa oikeilla raiteilla ja arvioita tehtyjen toimien tuloksekkuudesta. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistikin alkuvuodesta ulkopuolisen arvioinnin tekijänään paljon alue- ja maaseutukehittämistä sekä ruokaketjua arvioinut TK-Eval. Arviointi valmistui 19.5.15 ja julkaistiin nyt alkuviikosta.

Arviointi nosti esiin ohjelman vahvuuksia ja kehitettäviä kohteita. Lähiruokaohjelman tavoitteiden todettiin olevan edelleenkin hyvin ajankohtaisia ja osuvia lähiruokasektorin kehittämiseen eikä ohjelman sisältöön kaivattu muutoksia. Ohjelman tavoitteita myös kiiteltiin siitä, että ne antavat selkänojaa omassa maakunnassa tehtävään työhön.

Ohjelmalla todettiin olevan arvoa ”an sich”. Ohjelman kautta valtiovalta on osoittanut lähiruokasektorin tärkeyden, mikä antaa linjauksia hyödynnettäväksi koko maassa. Lähiruoka-määritelmän sisällyttämistä ohjelmaan kiiteltiin.

Ohjelman toiminnan suunnittelun todettiin olleen laajaa ja sidosryhmät ovat voineet vaikuttaa siihen. Ohjelma ja sen työmuodot ovat suhteellisen tunnettuja lukuun ottamatta poliittista vaikuttamista ja kansainvälisille verkostoille suunnattua ohjelmasta tiedottamista. Eniten tunnettuja ja hyödynnettyjä työmuotoja olivat ohjelmasta rahoitetut hankkeet. Mielestäni tämä on loistava signaali siitä, että hankkeissamme tuotetuista materiaaleista kuten oppaat ja työkirjat on ollut aidosti hyötyä alan toimijoille.

Toimenpiteiden todettiin olevan riittävän konkreettisia ja pääosin hyvin eteenpäin vietyjä. Eniten työtä todettiin olevan tavoitteessa saada lisää lähiruokaa kuntien elintarvikehankintoihin. Lisäksi tuotannon monipuolistamiseen, valikoimien kasvuun ja jalostusarvon nostoon liittyvä tavoite koettiin (ehkä liiankin) laajaksi, ja että siinä riittää töitä meille kaikille. Myös elintarvikelainsäädännön purkuun ja joustoihin tulee kiinnittää jatkuvaa huomioita ja laittaa paukkuja pykälistä ja niiden tulkinnoista tiedottamiseen ja kouluttamiseen niin yrittäjille kuin elintarvikealan valvojille. Lisää toimenpiteitä kaivattiin alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen erityisesti suoramyyntiin liittyen.

Lähiruokaohjelma oli suhteellisen tunnettu toimijoiden keskuudessa. Eniten tietoa oli saatu suoraan minulta, ja sitä myös toivottiin jatkossa. Onneksi arvioijat olivat armollisia ja tietävät ettei yksi ihminen pysty repeämään moneen… He ehdottivatkin, että jatkossa tiedottamisen pitäisi tapahtua välineillä, joilla on mahdollista saavuttaa isompi kohdejoukko kerralla. Tästä huolimatta olen edelleen käytettävissä seminaareissanne ja muissa tilaisuuksissa, jos vain kutsu käy!

Arviointi nosti esiin myös huomion, että sidosryhmät eivät ole tarpeeksi tehokkaasti levittäneet omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan tietoa Lähiruokaohjelmasta. Heitänkin teille kaikille palloa: viekää viestiä eteenpäin!!

Soraääniäkin toki - ja onneksi - kuului. Vastaajissa on ollut pari sellaista, jotka näkevät lähiruoan olevan elintarvikesektorin marginaalissa ja kyseenalaistavat koko lähiruokatoiminnan edistämisen. He myös halusivat lähiruokamääritelmän muuttamista siten, että sillä tarkoitettaisiin kaikkea suomalaista ruokaa ohjelman rajoitetumman määritelmän sijaan.

Eri vastauksia tulkitessaan arvioija on mielestäni hienosti todennut: ”Näyttääkin siltä, että lähiruoka otetaan vakavasti ja lähiruokasektori on vakiinnuttamassa paikkansa suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita tähän muutokseen ja toisaalta voivat nähdä muutoksen uhkana edustamansa tahon tämänhetkiselle asemalle elintarvikesektorilla”. Niinpä!

Lähiruokaohjelman jatko uudella hallituskaudella sai vastaajilta vankkumattoman tuen. Ja ilokseni näin tapahtuikin ja lähiruoka- ja luomuohjelmien jatko on uuteen hallitusohjelmaan kirjoitettu selkeästi mukaan. Hallitukselle kiitos siitä!

Vaikka kyse oli nimenomaan ohjelman arvioinnista, jännitti minua henkilökohtaisestikin, miten omaa työpanostani ohjelman koordinaattorina käsiteltäisiin. Arvioinnin luettuani en voi olla kuin nöyrän kiitollinen siitä, miten työpanos on huomioitu alueilla ja mitä hyötyä siitä on isolle osaa toimijoita ollut. Arvioinnissa todettiin ohjelman toteuttamisen henkilöityvän pitkälti minuun, mutta vetoan: ohjelma tarvitsee meitä joka ikistä tällä sektorilla toimivaa. Tehdään ohjelmasta meidän kaikkien yhteinen juttu!!

Väliarviointi on luettavissa osoitteessa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruoka.html

Arvioinnista tehty Luonnonvarat-uutinen: http://www.luonnonvarat.fi/aiheet/ruoka/lahiruokaohjelma-ei-ole-vain-hetken-trendi-ilmio

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen