Lähiruokaohjelma

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Vastuullisuutta ruokalistalle! Gastron tunnelmissa


Maa- ja metsätalousministeriö kokosi pari viikkoa sitten Gastro-messuille oman osastonsa suojiin koko joukon keskeisimpiä yhteistyökumppaneitaan teeman ”Vastuullinen ruokalistasuunnittelu” alle. Vaikka messut, ja täten osaston sanoma, oli kohdennettu alan ammattilaisille, voi tästä teemasta jokainen ammentaa ajatuksia omaan ruokapöytäänsä.

Mitä sitten on vastuullisuus ruokalistalla? Se on ensinnäkin vastuuta ravitsemuksesta, jota joukkoruokailussa ohjaa koko joukko erilaisia suosituksia. Kansalliset ravitsemussuositukset ovat kaiken perusta. Ne ja niihin pohjautuvat kohderyhmittäiset muut suositukset löytyvät kätevästi osoitteesta www.ravitsemusneuvottelukunta.fi.

Ympäristö ja ilmasto puhuttavat nykyään myös ruokanäkökulmasta, sillä iso osa kulutuksemme ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Hiilijalanjäljestä puhutaan paljon ja sitä kytätään kriteerinäkin. Osastollamme saimme kuulla laajemmasta LCA-mallista, jossa arvioidaan elintarvikkeen koko elinkaaren mukaiset vaikutukset. 

Tärkeää olisi saada myös ruokaa, jonka tuottamisen muutkin ympäristövaikutukset tunnetaan, siksi lähiruokaa ja luomua kannattaa suosia. Lähiruokaa suosimalla pääsemme helpommin perille ruoan alkuperästä ja voimme vaikuttaa paremmin sen tuotantotapoihin. Luomua käyttämällä edistämme taas luonnon monimuotoisuutta ja kunnioitamme eläinten lajinmukaista käyttäytymistä sen muiden etujen lisäksi.

Messuosastollamme oli runsaasti keskustelua ja hyvien mallien esittelyä siitä, miten lähiruokaa on voitu saada kuntahankintoihin mukaan. MEP Sirpa Pietikäinen valotti asiaa erityisesti EU:n kilpailupolitiikan näkökulmasta, ja korosti, että lähiruoan mahdollisuuksia on paljon, kunhan laatukriteereitä osataan oikein käyttää.

Osastolla Kirsi Viljasen haastateltavina hankinta-asiantuntija Pekka Tiilikainen IS-hankinta Oy:stä ja Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Kuvaaja: Sanna Veteläinen / MMM-kuva-arkisto
Messuilla esiteltiin aivan mahtavaa uutta työkalua, Lähisopasta, lähiruoan saamiseksi mukaan julkisiin elintarvikehankintoihin. EkoCentrian ja Kuntaliiton yhteisessä hankkeessa valmistuneen oppaan löydät osoitteesta: www.lahisopas.fi. Osastolla sai päivänvalon myös uunituore "hankintavihkonen", jossa tiiviissä muodossa on kerrottu tärkeimmät keinot ja askeleet lähiruoan menestykseen julkisissa hankinnoissa. 

Osastollamme toimme esiin myös lähiruoan konkreettisia taloudellisia lukuja: lisäämällä sen käyttöä voisimme luoda kerrannaisvaikutuksilla roiman määrän uusia työpaikkoja, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa olisi enemmän kuin suotavaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttaman aluetalousvaikutuksia selvittäneen hankkeen tulokset julkistetaan kesäkuussa 2014.


Laadukkaan lähiruoan ja luomun ovat lautasilleen löytäneet myös Madventures-seikkailijat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala, jotka kertoivat ruokakokemuksiaan niin Suomesta kuin ulkomailla koettujen seikkailujen perusteella. Erityisen otettuja he olivat Kiuruveden onnistuneista lähiruoan hankintakäytänteistä.


Me täällä länsimaissa heitämme valtavan määrän ruokaa roskiin, ja hävikin vähentäminen on politiikan ja käytännön toimien agendalla vahvasti nyt ja tulevaisuudessa. Tärkein hävikkiin vaikuttava seikka on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen: maku, jota pitää saada lisää varsinkin joukkoruokailun annoksiin. Hävikin pienentäminen on yksi näkökulma, joka tuotiin osastolla esiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laaditussa "Tiedä mitä syöt" -aineistossa.

Vastuullisuuteen kuuluu myös ruokaperinteen vaaliminen ja sen kehittäminen sekä tietotaidon siirto tuleville sukupolville. Tässä muun muassa koulujen kotitalousopetus on tärkeämpääkin tärkeämmässä roolissa. Kouluilla on vastuuta myös kokonaisvaltaisemmasta ruoka- ja ravitsemuskasvatuksesta. Valtioneuvostotasolla tehdyssä periaatepäätöksessä tavoitteeksi on asetettu, että läpi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmän menevä ruoka- ja ravitsemuskasvatus luo pohjaa koko elämän kestäville ruokavalinnoille. Tähän liittyy paitsi ruokateeman sisällyttäminen eri oppiaineisiin, mutta erityisesti kouluruokailun rooli osana kasvatusta.

Kouluruokailun arvostusta ja laatua on pyritty kehittämään monin keinoin, yksi ammattikuntaa selvästi ilahduttavista toimista on ollut Kouluruoka-diplomin kehittäminen, jota AMKO ry esitteli osastollamme. Kouluruokadiplomin saaneet kouluravintolat henkilökuntineen osoittavat koululaisille ja vanhemmille sekä koulun henkilökunnalle välittävänsä aidosti kouluruokailutilanteen laadusta ja tasosta. Myös kunnalliset päätöksentekijät sekä muut sidosryhmät saavat tietoa niistä velvoitteista, joita päivittäinen maittavan ja turvallisen ruoan valmistaminen ja tarjoaminen edellyttää. Diplomia voi hyödyntää ruokapalvelujen markkinoinnissa.

Osastollamme nostettiin esiin myös erilaisia vaihtoehtoja kokouskahvituksille, ja tuoreiden kasvisten ja yrttien hyödyntämistä tarjonnassa. Osastolla oli jaossa myös Tuore-hankkeen työstämää materiaalia kokoustarjoilujen ideointiin, jossa otettaisiin tuoreus, paikallisuus ja sesonginmukaisuus oikeasti huomioon. Päivässä pari pannullista kahvia kittaavana allekirjoitan ajatuksen edes osan kupposten korvaamisesta vaikkapa raikkailla mehuilla!

Savon koulutuskuntayhtymän opiskelijat tarjoilivat osastolla käyneille kestäviä tarjoomuksia: pettuleipää, kotimaisia marjamehuja ja spelttipikkuleipiä. Kuvaaja: Sanna Veteläinen / MMM-kuva-arkisto

Osastolla mukana olivat MMM/Laatuketju, MMM/Lähiruokaohjelma, MMM/Luomuohjelma, EkoCentria, Tedy ry, AMKO ry, ProLuomu ry ja Aitojamakuja II –hanke.



Ovatkohan MMM:n naiset Saara ja Kirsi valmiita järjettömiin seikkailuihin, tuntuvat Milonoff ja Rantala miettivän... Kuvaaja: Sanna Veteläinen / MMM-kuva-arkisto
 
Tämän blogikirjoituksen pohjateksti on alun perin julkaistu Ykkös-Sanomat –lehden kolumnina 3.4.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti