Maatilat luottavat suoramyyntiin ja jatkojalostukseen

Kuva: Kirsi Viljanen

Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Suomen Gallup Elintarviketiedolta Maatilojen kehitysnäkymät 2022 -tutkimuksen, jossa selvitettiin maatilojen nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Vastausten mukaan tulevaisuus näyttää aika synkältä, ja noin puolet maito- ja sikatiloista aikoo lopettaa tuotantonsa.

Kuva: Suomen Gallup Elintarviketieto

Tilojen lakkauttaminen näyttää kiihtyvän kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, ja arvio tilaluvusta vuonna 2022 olisi 37 100 maatilaa. Samaan aikaan tilakoko kasvaa. Maatalouden heikko kannattavuus, alhaiset tuottajahinnat, maatalouspolitiikan muutokset ja jatkajan puuttuminen ovat useimpien lakkauttamisaikeiden takana. Lähivuosien sukupolvenvaihdoksissa on selvää vähenemää.

Kuva: Suomen Gallup Elintarviketieto

Muun yritystoiminnan harjoittaminen kiinnostaa ja erityisesti lammas- ja nautatiloilla on kiinnostusta elintarvikkeiden jatkojalostukseen.

Osana tutkimusta selvitettiin myös tarkemmin maatilojen kiinnostusta lähiruokatuotantoon ja suoramyyntiin. Vastausten mukaan kaikista tiloista 5% (kotieläintilat 9%) harjoittaa lähiruoan jatkojalostusta ja suoramyyntiä tällä hetkellä ja osuus nousee 7%:iin (kotieläintilat 16%) vuoteen 2022 mennessä. Tuotantomuodoittain on luonnollisesti vaihtelua: eniten ao. toimintaa on nyt ja tulevaisuudessakin lammas-, vihannes-, juures-, marja-,  kana-, peruna- ja emolehmätiloilla. Kaikilla sektoreilla aiotaan lisätä suoramyyntiä.

Suoramyyntikanavia on tunnetusti useita, ja tuoteryhmittäin tarkasteltuna niissä on vaihtelua. Kiinnostus myyntiin REKO-renkaiden kautta osoittaa suurta kasvua, ja myös ruokapiirien kautta myynti kiinnostaa tilalta tapahtuvan suoran myynnin lisäksi. Verkkokauppaa kohtaan on pientä kiinnostusta, mutta vieläkään se ei ole lyömässä itseään isona markkinakanavana läpi.

Alueittain tarkasteltuna eniten lähiruoan jalostusta ja myyntiä on Lapissa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa suhteutettuna alueen kaikkiin tiloihin. Kokoluokittain tarkasteltuna lähiruoka-aktiviteetteja on eniten pienemmillä tiloilla, ja joka seitsemäs alle 5 hehtaarin tila harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä.

Tutkimuksen mukaan 2% tiloista (yhteensä 1110 tilaa) aikoo investoida jatkojalostuksen ja suoramyynnin kehittämiseen seuraavan viiden vuoden aikana.

Kotimaisuus, tuoreus, hyvä laatu ja alkuperä nousivat tärkeimmiksi lähiruoan menekin lisääntymiseen liittyviksi seikoiksi. Lammas- ja emolehmätilat korostivat myös eettisyyttä, eläinten hyvinvointia ja tuotantotapaa. Asenteiden, mielikuvien ja yleisen mielipiteen merkitys korostuivat kanatiloilla muita enemmän.

Elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja suoramyyntiin liittyviksi rajoitteiksi mainittiin tuotannon kannattavuus, maatalouspolitiikan epävarmuus ja oma jaksaminen. Byrokratiaan ja lainsäädäntöön liittyvät seikat eivät nousseet erityisemmin esiin, vaikka niistä julkisuudessa paljon keskustellaankin.

Lähiruokatoimintaa harjoittavat tilat kouluttautuvat muita tiloja ahkerammin. Eniten suuntaudutaan tukiin, talousasioihin, elintarvikelainsäädäntöön ja markkinointiin liittyviin koulutuksiin.

Tutkimustulosten perusteella lähiruokatuotannon, -jalostuksen ja -myynnin tulevaisuus näyttää positiiviselta. Lähiruoka -tutkimusraporttiin kokonaisuudessaan pääset tutustumaan tästä.


Tekstin tutkimusraportista koonnut: Kirsi Viljanen