Vuosi 2020 – mitä näkyy taustapeilistä?

 

Kuvituskuvassa omenoita. Kuva: arkisto/ MMM

Vuosi 2020 antaa tilaa uudelle vuodelle. Vuosi 2020, joka jää joka ikisen mieleen vääjäämättömästi ennen kaikkea korona -pandemiasta. Se yllätti ja haastoi meidät kaikki, ja laittoi yhteiskuntamme -  ja koko maailman - uuden eteen.

Suomi on selvinnyt ainakin toistaiseksi kohtuullisen vähällä verrattuna moniin muihin maihin. Tilanne on ollut kaikille uusi ja haastava eikä aiempaa kokemusta ole. Elintarvikesektorin osalta meillä huoltovarmuuteen on panostettu pitkäjänteisesti jo ennen koronaa ja valmiuskestävyytemme on hyvä. Suomen elintarvikehuolto onkin pärjännyt tässä tilanteessa loistavasti.

Elintarviketeollisuutemme ja päivittäistavarakauppamme sekä niiden logistiikka ovat toimineet moitteettomasti, ja ne ovat onnistuneet myös suojaamaan henkilöstönsä tartunnoilta. Toisaalta korona osoitti alkutuotantomme haavoittuvuuden ja riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi maahamme useita tuhansia ulkomaisia kausityöntekijöitä ja kesän ja syksyn sadonkorjuusta selvittiin.

Keväällä food service –sektori sulki ovensa lähes täydellisesti ja elintarvikkeiden kulutus siirtyi koteihin. Elintarvikesektorilta vaadittiin nopeaa reagointikykyä muuttaa tuotantoaan vastaamaan kotona kulutettavien tuotteiden kysyntään. Eri kaupparyhmien antamat tiedot kertovat, että suomalaiset siirtyivät kuluttamaan ja valitsemaan entistä tarkemmin kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Tämä muutos on toivottavasti pysyvää.

Ruokaketjumme joutui keväällä ottamaan äkillisen digiloikan. Ruuan verkkokauppa kasvoi räjähdysmäisesti, vaikka sen kannattavuus takkuaakin. Noutoruoka ja annosten kotiinkuljetukset tulivat osaksi arkipäiväämme, ja ovat olleet pelastus myös monelle alan yritykselle. Poikkeusaika loi lisäksi uusia yhteistyökuvioita - myös yllätyksellisiä yli toimialojen meneviä.

Useat uutiset ja kertomukset ympäri Suomen osoittavat, että maatilojen suoramyynti on tänä vuonna lisääntynyt. Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyi tässä selvästi: suoramyyntitilat olivat paitsi ostospaikkoja, mutta myös houkuttelevia matkakohteita tarjoten elämyksiä elintarvikevalikoimien lisäksi. Myös REKO-toiminta kasvatti suosiotaan, ja REKO-renkaiden tuottaja- ja ostajamäärät sekä myynti ovat olleet nousussa.

Toisaalta kaikki alan yritykset eivät ole pärjänneet poikkeustilanteessa. Ammattikeittiösektorin sulkeutuminen ja esimerkiksi messujen, markkinoiden ja toritapahtumien poisjäänti vaikuttivat monen yrityksen toimintaan. Kaikki eivät ole pystyneet löytämään tuotteilleen korvaavia ja riittäviä uusia myyntikanavia. Uusimmat tiedot myös osoittavat, että yritysten tilauskanta on alkanut pienentyä, millä tulee olemaan vaikutuksia myös alan työllistävyyteen.

Jonkin verran helpotusta yrityksille ovat tuoneet eri rahoittajien myöntämät ns. korona-tuet. Alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita, myönnettävän maaseutuyritysten väliaikaisen tuen hakua on nyt jatkettu (kts. tiedote), samoin TEM:n hallinnonalan yritysten kehittämisavustusten väliaikaisia muutoksia (kts. tiedote).

Kiitän kaikkia yhteistyön vuodesta 2020! Ja toivon hartaasti, että me kaikki voimme pikkuhiljaa palata normaalimpaan elämään. Toivottavasti vuosi 2021 avaa uusia mahdollisuuksia ja paikkaa niitä aukkoja, joita tänä vuonna on syntynyt.

Teksti: Kirsi Viljanen

Näin Suomi syö - lähiruokaa ostetaan yhä useammin

 

Tämä poikkeuksellinen koronauhan värittämä vuosi on nostanut kotimaisen ruuan arvostuksen todella korkealle. Tämän ovat osoittaneet monet selvitykset kuten Vaasan Oy:n teettämä tutkimus, jonka mukaan ruuan kotimaisuus on erittäin tai melko tärkeää 87 prosentille vastaajista ja lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista kertoi, että pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaista ruokaa kohtaan.

 

Sama näkyy myös Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Suomi syö –tutkimuksessa. Sen mukaan 80 % ilmoitti tärkeäksi syödä suomalaista ruokaa. Trendi on ollut nouseva jo monen vuoden ajan. Kotimaisuustrendi näkyy myös ostokäyttäytymisessä, ja erityisesti leipä, liha- ja maitotuotteissa ostetaan ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä valintaperusteena tukea kotimaista työtä ja teollisuutta. Yhä useampi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös elintarvikkeiden alkuperään.

Suomi syö -tutkimukseen sisältyneen lähiruoka –osion mukaan 84 % vastaajista piti lähiruokana ruokaa, joka on tuotettu omalla asuinseudulla tai maksimissaan 100 kilometrin päässä. Vastaajista vain 12 % piti lähiruokana yleisesti Suomessa tuotettua ruokaa. Lähiruuan kiinnostavuus on selvästi noussut, samoin ostouseus. Lähiruuan ostoperusteissa korostuu halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta. Nämä ostomotiivit nousevat esiin muissakin selvityksissä, katso esimerkiksi täältä.

 

Suomi syö –tutkimuksen mukaan lähiruuan saatavuuden koettiin parantuneen edellisiin vuosiin verrattuna. Toisaalta vastaajista 43 % koki, ettei lähiruokaa löydä kaupasta ja 75 % haluaakin selkeät lähiruokamerkinnät tuotteeseen/kaupan hyllyyn.

Suomi syö -tutkimus osoittaa, että lähiruokaa ostetaan edelleenkin eniten tavallisesta päivittäistavarakaupasta, jonka osuus on vain vahvistunut. Onkin tärkeää, että lähiruokatuotteiden valikoima on kaupoissa monipuolinen ja kasvava. Myös REKOista ostaminen on vahvistunut, vaikka sen osuus on edelleen pieni. Korona-aika nosti esiin verkkokaupan vahvistumisen, mutta sen osuus lähiruuan ostamisen tapana on kuitenkin vielä 6 prosentin luokkaa.

 

Kuva ja tutkimustulosten referointi: Kirsi Viljanen

 

Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus. Suomi Syö- tutkimussarjan tavoitteena on tarjota muun muassa elintarviketeollisuuden ja kaupan käyttöön tietoa, jota voidaan käyttää avuksi strategisessa suunnittelussa, tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2020 kirjekyselyn ja 3 verkkokyselyn avulla. Suomi syö –tutkimus kattaa seuraavat kokonaisuudet: Trendiraportti: Ruokaan liittyvät asenteet ja trendit; Kotimaisuus ja ympäristö –raportti; Ostoraportti; Tuoteryhmäraportti: Leipä ja leivänpäälliset, Kasvi- ja maitoproteiinituotteet, Makeiset, snacksit ja jäätelöt, Jogurtit, Food to go –ruoka; Ravintolaraportti: Käyntiuseus, Ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelut ym.

 

Suomi syö –tutkimuksesta voit kysellä lisää ja tilata tutkimuksen Taloustutkimukselta.

https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-ja-palvelut/suomi-syo.html

 

 

Suomen ruokamatkailustrategia päivitetty

 

 

Tänään Suomalaisen ruoan päivänä julkaistaan Suomen ruokamatkailustrategian päivitys. Ajankohta on tarkkaan mietitty, sillä ruokamatkailun perustana ovat kohdealueen ruokakulttuuri ja paikallisuuteen perustuvat ruokatuotteet – siis meidän tapauksessa suomalainen ruoka alueellisine rikkauksineen.

Jokainen syö matkallaan joka päivä, joten ruoan merkityksen nosto osana matkailun laatua on yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Globaalisti ruokamatkailu on jo pitkään ollut yksi matkailun vahvistuvista trendeistä ja varsinainen ruokamatkailija kokoaa matkansa ruokatuotteiden ja –elämysten varaan. Strategia pureutuukin näiden kahden näkökulman edistämiseen.

Strategian tavoitteena on kehittää Suomen ruokamatkailua yhteistyöllä kärkituotevetoisesti, kannustaa yhdistelmätuotteiden ja ruokareittien luomiseen, edistää matkailu- ja elintarvikealan kilpailukykyä sekä laatutasoa, parantaa suomalaisen ruokakulttuurin imagoa sekä rakentaa aktiivinen kansallinen ruokamatkailuverkosto.

Strategiassa määritellään kolme keskeistä ruokamatkailun kehittämisen ja viestinnän ydinteemaa:

1.     Taste of place
Eat local and sense Finland!

Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat.

 2.     Pure & Natural
Eat slow and healthy in Finland!

Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja keholle.

 3.     Cool & Creative
Eat wild and happy in Finland!

Uudenlaiset, rennot ja luovat ruokamatkailutuotteet.

Ydinteemat perustuvat maamme ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Olemme arktinen, pohjoinen maa, jonka valtteina ovat puhtaus, luonto, hiljaisuus, rikas alueellinen ruokakulttuuri, upeat raaka-aineet mukaan lukien luonnonantimet ja tietynlainen eksoottisuus, jopa outous. Olemme täällä Pohjolan perukoilla luoneet innovatiivisia ruokailmiöitä, jotka ovat levinneet myös globaalisti. Näitä elementtejä pitää osata hyödyntää kannattavan liiketoiminnan osana ja lisäarvon tuottajana.

Tänä vuonna kotimaan matkailu on lisääntynyt koronatilanteen pysäyttäessä ulkomaanmatkailun lähes täysin. Kotimaan upeat ruokamatkailukohteetkin on löydetty, mutta yrityksillä on vielä kehittämisen tarpeita ruokamatkailutuotteiden löydettävyydessä, saavutettavuudessa ja ostettavuudessa - tietysti myös online. Näihin asioihin myös strategia pureutuu.

Strategian punaisena lankana voidaan pitää yhteistyötä, jotta ruokamatkailu kytkeytyy yhä tiiviimmin muihin toimialoihin, erityisesti elintarviketalouteen, matkailuun, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Alan sisällä tarvitaan yritysten ja toimijoiden välisiä kumppanuuksia ja linkittymistä erilaisiin verkostoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Strategian mission taustalla onkin ympärivuotinen yhteistyö: Mitä useampi kokki, sen maukkaampi soppa!

Strategia jää vain paperiksi, ellei se jalkaudu kentälle saakka ja jos toimijat eivät löydä omaa rooteliaan kehittämisen kentällä. Toivon, että jokainen ruokamatkailusektorin toimija ottaa strategian ja sen linjaukset omaksi jokapäiväiseksi työvälineekseen, ja yhdessä suuntaamme kohti maistuvampaa Suomea.

Strategia on luettavissa täältä.

 

 

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Maatilojen suoramyynnin ja lähiruokatoiminnan laajuus selvitetty

Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Kantar TNS:lta Maatilojen kehitysnäkymät 2027 –tutkimuksen, jossa oli myös omat osionsa maatilojen suoramyyntiin, lähiruokatoimintaan sekä luomuun liittyen.

Tutkimuksen mukaan noin 3 300 maatilaa harjoittaa suoramyyntiä, määrä on parissa vuodessa kasvanut noin 300 tilalla. Luomukasvitiloilla suoraan myynti on selvästi yleisempää verrattuna tavanomaisiin tiloihin, sillä joka kuudes tila, jolla on kasvintuotanto luomussa harjoittaa suoramyyntiä, kun kaikista maatiloista vain 7 prosenttia. Luomukotieläintiloilla suoramyynti on vielä yleisempää, noin joka kolmas luomukotieläintila harjoittaa tilan omien tuotteiden suoramyyntiä (kaikista kotieläintiloista noin joka seitsemäs).

Tuotantosuunnittain eniten suoraan kuluttajille myydään lampaan lihaa, sitten vihanneksia, marjoja ja juureksia sekä perunoita ja kananmunia. Suoramyynnistä saatavien tulojen osuus maatalouden myyntituloista oli lähes puolella tiloista alle 10%.

 

  

Suoramyyntitulojen merkitys on kotieläintiloista suurin lammastiloilla. Eniten suoramyyntiä harjoitetaan Ahvenanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Tulevaisuudessa suoramyyntiosuuden ennakoidaan kasvavan erityisesti Ahvenanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla.

Yrittäjäominaisuuksien osalta suoramyyntiä harjoittavat tilat ovat muita tiloja yrittäjähenkisempiä.

 

Maatiloista noin 800 tilaa harjoitti tuotteiden jatkojalostusta vuonna 2019. Jatkojalostusinvestointeja eniten rajoittavaksi tekijäksi katsottiin tuotannon heikko kannattavuus sekä epävarmuus tulevasta.

Suoramyyntitiloilla koulutusta on hankittu muita tiloja enemmän. Suoramyyntiä harjoittavilla tiloilla tuleviksi koulutustarpeiksi nostettiin talousasiat, tilan kokonaisuuden johtaminen, markkinointi, energia-asiat ja elintarvikelainsäädäntö. Kehittämistarpeissa esiin nousee myös suoramyyntiin liittyvä osaaminen. 

Maatilojen kehitysnäkymät 2027 - Lähiruokapalvelut ja suoramyynti –raportin voit lukea tästä.

Yhteenvetoteksti ja kuva: Kirsi Viljanen