Lähiruokaohjelma

torstai 30. tammikuuta 2020

Vuoden lähiruokateko –kilpailu on avattu!

Vuoden 2019 Vuoden lähiruokateko -kilpailun voitti Heikkilän tila ja juustola. Kuva: Messukeskus/Lähiruoka&Luomu -messut

 
Suomen Messut on avannut haun Vuoden lähiruokateko –kilpailuun, jonka voittaja pokkaa Suomen Messusäätiön 2000 euron palkinnon. Lisätietoja kilpailusta tästä. Tänä vuonna kilpailu on ensimmäistä kertaa kaksiosainen. Määräaikaan tulleista ehdokkaista palkintoraati valitsee paitsi kilpailun voittajan, mutta myös ne muutamat edelläkävijät, joista yleisö saa äänestää oman suosikkinsa. On jännittävää odottaa, miten raadin ja yleisön mielipiteet yhtyvät tai eroavat! Sekä raadin valinta että yleisön suosikki julkistetaan Lähiruoka ja luomu –messujen avajaispäivänä Helsingin Messukeskuksessa.

Kilpailu järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Itse olen ollut joka vuosi valintaraadissa, ja huomaan, miten tässä ajassa koko lähiruokasektori on mennyt huimasti eteenpäin. Myös raati käy vuosi vuodelta yhä tiukempia ja analyyttisempia keskusteluja ja pohdintoja valintojensa taustaksi. Avaan nyt vähän raadin toimintaa ja voittajan valintaa, sillä resurssisyistä jokaiselle ehdokkaalle emme millään pysty antamaan yksilöllistä palautetta.

Mihin raati sitten kiinnittää huomiota? Yleishuomiona voisi todeta, että kokonaisuus on tärkeä, mutta pikkuseikat ratkaisevat. Esimerkiksi lähiruokaravintolaksi itseään tituleeraava putoaa valinnasta pois heti, jos esimerkiksi yrityksen menussa on mukana myös selvästi ulkomaista alkuperää sisältäviä annoksia. Palkintoon ei riitä, että ammattikeittiöissä – niin julkisissa tai yksityisissä - on tehty strategisia linjauksia lähiruuan käytön lisäämisestä, ellei linjaus samalla konkretisoidu käytännön toimiksi. Lähiruokamyymälän pitää myydä lähiruokaa, eikä niin, että lähiruoka on houkutteleva lisä muun valikoiman ohessa. Tavallinen, laadukasta kotimaista raaka-ainetta tuottava maatila pääsee keskusteluun vasta sitten, kun sillä on perustuotannon lisäksi suoramyyntiä, jalostusta tai lisäarvoa tuovaa yhteistoimintaa esimerkiksi ravintoloiden kanssa. Ehdokkaan talousasioiden pitää olla kunnossa, samoin julkisuuskuvan. Tässä siis muutamia esimerkkejä, joihin kiinnitämme huomiota.

Kilpailusivuilla on kuvattu palkinnon kriteerit, ja toivottavasti kilpailuun ehdotettavaa palkinnonsaajaa perustellaan myös näiden kriteereiden kautta. Pelkkä nimi/taho ja lyhyt perustelu eivät kilpailussa pitkälle kanna. Raatilaiset tekevät ison työn ennen kokouksia, ja kustakin ehdotettavasta käydään läpi niin paljon tietoja kuin mahdollista. Raatilaiset lukevat paitsi ehdotukset, mutta käyvät läpi kaikki niihin liitetyt linkit ja liitteet. Organisaatioiden internet-sivut ja somekanavat tutkitaan tarkoin, ja yritämme seurata myös ehdokkaasta mahdollisesti käytyä some- ja muuta keskustelua. Asiakaspalautteita ja –kokemuksia ehdokkaista keräämme kautta rannoin lumipallo-menetelmällä. Googlettamalla löytyy hyviä lehtiartikkeleita ja taloustietoja tarkastelemme avointen julkisten tietojen kautta. Raadin kokouksissa kaikki nämä kootaan sitten yhteen, vertaamme ja kyseenalaistamme, kehumme ja päätämme. Työ vaatii aikaa ja on hetken verran erittäinkin hektistä. Mutta työ on samalla valtavan mielenkiintoista, sillä aina kilpailussa on mukana iso määrä aivan uusia ehdokkaita, ja tätä kautta me raatilaiset pääsemme tutustumaan lähiruokasektorin moninaiseen kirjoon. Tänä vuonna toteutettavan yleisökilpailun kautta haluamme tuoda lähiruokatoimijoita laajemminkin kansan tietoisuuteen.

Ilolla ja mielenkiinnolla odotamme taas uusia ehdotuksia tämän vuoden kilpailuun! 

Kuva: Kirsi Viljanen


Kirsi Viljanen
palkintoraadin puheenjohtaja
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

Messukeskuksen tiedote kilpailusta.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Katsaus tulevan vuoden ja vuosikymmenen ruokatrendiennusteisiin



Aina näin vuoden vaihtuessa yritän selailla tulevan vuoden - ja pidemmällekin katsovia - ruokatrendeihin liittyviä linkkejä. Niin nytkin, ja kokosin niitä yhteen muidenkin katsottavaksi.

Aloitetaan kotimaasta. K-ryhmä (muilta en ole nyt vielä huomannut vastaavia yhteenvetoja tulleen - vinkatkaa, jos niitä kuitenkin on julkaistu) julkaisi jälleen kerran oman listauksensa 10 tärkeimmästä vuoden 2020 trendistä. Tiedostava kuluttaminen jatkaa vahvana ykkösenä, ja K-ryhmän mielestä se tulee näkymään lähiruuan ja eettisen ruuan suosimisena ja ympäristöystävällisinä valintoina. Kasvisruoka jatkaa vahvaa kasvuaan, ja niiden tuoteinnovaatioita nähdään varmasti.

Kespro teki selvityksen, miten suomalaiset syövät ravintoloissa vuonna 2020. Selvityksen mukaan ulkonasyöminen lisääntyy, syömisen rutiinit muuttuvat, asiakastarpeet hajautuvat ja elämyksellisyys nousee tärkeäksi hyvän ruuan ja asiakaskokemuksen lisäksi. 

Sitten hyppy maailman katsauksiin. Innova Market Insights kokoaa globaalisti ruoka- ja juomateollisuuden raportteja ja myös julkaisee aina oman kymmenen kohdan trendikatsauksensa.  Ensi vuoden suurimmaksi trendiksi se ennustaa tarinallistamisen. Sen muutostekijänä on kuluttajien halu tietää ruokansa alkuperästä, joka elintarvikepakkauksissa tuodaan esille sanoilla maalaamalla. Tarinat, kasvisperusteisuus, kestävyys, terveellisyys ja ruuan tunteminen eri aistien kautta ovat viisi ensimmäistä raportin trendeistä, katso muut täältä.

Nielsen nostaa esiin brändien luotettavuuden, ja miten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa luotettavuutta pystytään maalittamalla horjuttamaan. Kuluttajat kaipaavat läpinäkyvyyttä ja ilmastonmuutokseen vastaamista. Nielsen ennustaa myös paikallisen ruuan merkityksen kasvua kautta maailman, älykkäiden jakeluketjujen ja 5G:n vahvistumista ja koko vähittäiskaupan isoa murrosta. Kts. yhteenveto täältä.

FoodBev Media katsoo yhteenvedossaan tulevaisuutta ruoka- ja juomapakkausten näkökulmasta. Kestävyys, teknologian hyödyntäminen ja läpinäkyvyys pakkausten tuotantoketjussa ovat sen mukaan keskiössä.

Whole Foods Market (WFM) on monen mielestä yksi suunnannäyttäjä ruokasektorilla. Sen vuoden 2020 katsauksessa korostuvat regeneratiivisen maatalouden vahvistuminen, uusien jauhovaihtoehtojen esiinmarssi, välipalojen "tuoreistuminen", soijattomuus, kasvisruokien nousun jatkuminen, kasvipohjaisten levitteiden trendi, huomion kiinnittäminen yhä parempiin lasten ruokiin, sokerin vähentäminen muilla luonnosta saatavilla makeutusaineilla, liha-kasvis -yhdistelmät, alkoholittomat juomat ja Länsi-Afrikan maut. Kts. yhteenveto täältä. Juomapuolelta Nielsen ennustaa hard selzers -kategorian eli terästettyjen porevesien vahvaa kasvua. MTV Uutiset / Makuja käytti myös omassa artikkelissaan WFM:n raporttia, sekä muutamaa muuta ennustetta, ja sen voit lukea täältä.

Sitten pidemmän aikavälin katsauksiin. Mintel mainitsee Global Food and Drink Trends 2030 -raportissaan maatalouden olevan isojen muutosten edessä, ja kuluttajien olevan yhä valmiimpia teknologioita hyödyntäviin ruokainnovaatioihin. Valistunut kuluttaja miettii ruokavalionsa merkitystä myös osana maapallomme terveyttä. Raportti nostaa esiin myös kuluttajatietojen merkityksen osana yhä personoidumpaa ruokavaliota.

Koska ruokatrendit tulevat tutuiksi ja kuluttajien keskuuteen valtavirtaistetuksi usein ravintolamaailman kautta, etsin käsiini yhdysvaltalaisen National Restaurant Accociationin perinteisen trendiraportin, joka ulottuu nyt vuoteen 2030. Raportti ennustaa ylipäätään ravintolasektorin rajua muutosta tulevina vuosina, ja tärkeimpinä muutostekijöinä se mainitsee teknologian kehityksen ja datan hyödyntämisen (ja tätä myötä esimerkiksi personoidun markkinoinnin lisääntymisen) yhä terveellisempien annosten lisäksi. Toisaalta se nostaa esiinnousevaksi myös esimerkiksi tarpeen alan lisäsääntelyyn, jäljitettävyyden lisäämiseen, tarkastustietojen julkisuuteen, allergeenien ilmoittamiseen jne., jotka meille täällä koto-Suomessa ja yhtenäisessä, tiukkojen normien EU-yhteisössä ovat jo ihan arkipäivää. Järjestön tulevaa vuotta koskeva ennuste on vielä julkaisematta, tämän vuoden ennusteesta monikin asia on meilläkin tuttu ja vahvistunut.

Kun vilkuilin aiemmin tekemiäni yhteenvetoja, ei niihin verrattuna isoja muutoksia ole. Vastuullisuus, kestävyys, terveellisyys, jäljitettävyys, kasvisruoka, ruuan elämyksellisyys ym. ovat teemoja, jotka listoilla ovat olleet jo vuosia ja vahvistaneet merkitystään. Nyt muita vuosia enemmän ehkä kuitenkin nousevat esiin myös teknologian mahdollisuudet ja tiedon hallinta ja käyttö.

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Kiitos kaikille tästä vuodesta sekä vastuullista, hyvää ja maukasta uutta vuosikymmentä!
Nostetaan sille yhdessä malja vaikka kotimaisilla lehti- tai kerkkäkuohuilla!

Kuva: MMM:n kuva-arkisto



tiistai 17. syyskuuta 2019

Artesaaniruoka keskiössä


Viime viikon loppupuoli oli yhtä suurta artesaaniruuan juhlaa kooten Jyväskylään artesaaniruuan tuottajia ja asiantuntijoita erityisesti Suomesta, mutta myös Pohjoismaista ja Baltiasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimi nimittäin tämän vuoden Artesaaniruoka SM-kilpailujen paikkana, ja kilpailun yhteyteen oli koottu mielenkiintoinen tapahtumakokonaisuus. Lue lisää kilpailusta tästä.


Tapahtuma alkoi perjantaina Fennopromon MarketWise -hankkeen kokoamalla pakkausnäyttelyllä. Elintarvikkeiden pakkauksia on koottu ympäri maailmaa sillä silmällä, mikä missäkin päin maailmaa on trendinä juuri nyt, ja mihin suomalaisten yritysten pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti viennissä, mutta tietysti myös pakkausten designiä miettiessään kotimaan markkinoille.
 
 
 
 

Perjantaina käynnistyi ohjelman seminaariosuus, ja tuolloin saimme kuulla Keski-Suomen maakunnasta, sen ruokatuotannosta ja -kulttuurista, artesaaniruuan perusteista, kilpailusta ja sen edistämisyhdistyksestä Suomen Artesaaniruoka ry:stä,  Ruotsin Eldrimnerin tekemästä kehitys- ja koulutustoiminnasta, villiyrttien käytöstä, yritysesimerkkejä ja mitä pienenkin yrityksen pitää huomioida miettiessään vientitoiminnan käynnistämistä. Seminaarissa oli myös asiantuntijapaneeli artesaaniruuan merkityksestä osana tuotteen lisäarvoa. Perjantain tallenteen löydät täältä. Lauantain seminaarissa pohdittiin ruuan moniaistisuutta, kuultiin lisää yritysesimerkkejä sekä annettiin evästystä seminaarin jälkeen toteutettuun Laurea amk:n vetämään villiyrttityöpajaan. Lauantain seminaarin tallenteen löydät tästä.

Bodil Cornell Eldrimneristä kertoi kuulumisia Ruotsista
Asiantuntijapaneelia moderoi Bettina Lindfors ELO-säätiöstä (vas.) ja keskustelemassa olivat Jonas Harald (Pohjanmaan kalatalous/Leader-neuvoja), Samuel Pettersson (Matregion Nyland), Ulla Liukkonen (Suomen Keittiömestarit ry.) ja Kirsi Viljanen (maa- ja metsätalousministeriö). Kuva: Artesaaniruoka SM

Lauantai oli artesaaniruoka SM -kilpailun varsinainen kisapäivä. Kymmenet tuomaristojen jäsenet kokoontuivat jo ennen aamukahdeksaa omien tuomaripöytiensä ääreen. Kilpailuun oli lähetetty yli 120 tuotetta lähes 70 yrityksen toimesta. Yhteensä kilpailuluokkia oli kaikkiaan 11 lukuisine alakategorioineen. Kilpailussa arvioitiin erityisesti makua, ulkonäköä, rakennetta, kokonaisvaikutelmaa ja innovatiivisessa kilpailuluokassa innovaatioastetta. Joissakin luokissa kilpailutuotteita oli vähän ja tuomaristo sai työskentelynsä loppuun noin neljässä tunnissa, jotkut tuomaristoista työskentelivät yli 7,5 tuntia.


 
 
 
 
 
 

Voittajat julkistettiin Gradian tiloissa pidetyssä upeassa palkintogaalassa. Voittajatuotteet osoittavat, että meillä on todellakin huipputuotteita, jotka on tehty loistavista raaka-aineista, kovalla ammattitaidolla ja suurella sydämellä! Harmillisesti monissa luokissa oli niin vähän kilpailutuotteita, ettei mitaleita voitu jakaa, vaikka niissäkin luokissa mukana oli oikeita helmiä.

Kuva: Artesaaniruoka SM
Kilpailun avulla haluttiin paitsi tuoda artesaaniruokaa ja sen tekijöitä tunnetuksi luoden täten parempia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia markkinoita, mutta myös edesauttaa artesaaniruuan tuottajia kehittämään toimintaansa. Jokainen tuote sai tuomaristolta palautteen, jossa positiivisen kehun lisäksi oli myös tarpeen mukaan rakentavaa palautetta tuotteen jatkokehittämiseksi. Uskonkin, että ensi vuonna tuomaristot saavat maisteltavakseen yhä parempia, edelleen kehitettyjä tuotteita ja toki aivan uusia tuotteita ympäri Suomea ja Pohjoismaita.

Olen iloinen, että Jyväskylän toimijat yhteistyökumppaneineen ottivat tämän kilpailun toteuttamisen vastuulleen kolmen Raaseporissa järjestetyn kilpailun jälkeen. Ja matka jatkuu: ensi vuoden kilpailu järjestetään 14.-16.10.2020 Raisiossa. Laittakaapa kalenteriin!





Mitä on artesaaniruoka?
Artesaaniruoan kautta luodaan ainutlaatuisia tuotteita, joilla on rikas maku ja selkeä identiteetti, ja   jotka valmistetaan hellävaraisesti erityisesti paikallisia raaka-aineita jalostamalla. Tunnusmerkkinä  on, että tekijän kädenjälki ja osaaminen ovat osa koko tuotantoketjua. Näin saadaan aikaan tuotteita, joissa ei ole turhia lisäaineita ja joiden raaka-aineet ovat kaikki jäljitettävissä. Artesaaniruoka  säilyttää, kehittää ja nostaa esiin paikallisten ruokakulttuurien rikkauden ja tietämyksen.
Lähde: Artesaaniruoka SM/Kilpailusäännöt2019


Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)