Lähiruokaohjelma

maanantai 11. helmikuuta 2019

Lähiruoka selvityshenkilö Karhisen keinolistalla


Kuva: Anna Salminen/MMM
Viime viikolla selvityshenkilö, vuorineuvos Reijo Karhinen luovutti raporttinsa hallitukselle. Selvitystyö käynnistyi kesällä 2018, kun pääministeri Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Leppä kutsuivat Karhisen pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuskriisiin, ja millä markkinaehtoisesti tilojen tulotasoa voidaan nostaa 500 miljoonalla eurolla.



Selvitystyötä Karhinen pohjusti useilla työpajoilla, alueellisilla tapaamisilla, eri sidosryhmien tapaamisilla, jalkautumalla maatiloille ja yrityksiin erilaisten taustamateriaalien lisäksi. Iso osa valmistelutyötä oli myös Fountain Parkin toteuttama kaksivaiheinen verkkokeskustelu, jossa oli huikeat yli 6000 osallistujaa, näistä puolet olivat maataloustuottajia.

Ruokaketjuun uusia tuulia puhallettiin Karhisen johdolla Out-off-the-box -työpajassa.
Raportissa on kymmeniä ehdotuksia koko ruokajärjestelmän muuttamiseksi. Tässä mainitsen vain lähiruokaan liittyvät kohdat. Karhinen nostaa raportissaan esiin tarvittavan muutoksen tuotantolähtöisyydestä kuluttaja- ja kysyntälähtöisyyteen. Karhisen mukaan lähiruoaan kohdistuva kiinnostus on sellaisenaan luonteva ratkaisu erikoistumisen kautta parempaa kannattavuutta hakeville tiloille. Verkkokeskustelun perusteella kuluttajat näkivät lähiruuan tarjonnan kasvattamisen olevan keskeinen keino lisätä kotimaisen ruuan ostamista. Karhinen perää lähiruuan korostamista mahdollisimman suurella äänenpainolla tuottajilla ollen päävastuun. Kaupan tulisi kehittää verkkokauppaa ja valikoimiaan ja julkisen sektorin tulisi toimia esimerkkinä ja ohjata hankintojaan tukemaan lähiruokaa.Yhteistyö on yksi raportin punaisista langoista, ja yhteistyötä Karhinen vaatii myös tuottajilta riittävien volyymien varmistamiseksi pärjätäkseen julkisissa tarjouskilpailuissa. Julkisiin hankintoihin liittyen kuten ylipäätään lähiruokamarkkinoiden vauhdittamiseksi Karhinen toivoo tuottajaorganisaatioiden perustamista. Tässä pallo jää tuottajille.

Karhinen toteaa - lähiruokaohjelman ja siitä tehdyn ulkopuolisen arvioinnin tavoin - uusien yritysten perustamisen ja jalostusasteen nousun olevan lähiruokasektorin keskeisin kehittämiskohde.

Lähiruokaan liittyvät ehdotukset:

*Paikallisesti tuotetun lähiruuan pääsyä kuluttajien ostoskoriin tulee edistää tuotannon jalostusastetta ja -arvoa nostamalla. Tässä auttaisi vahvempi alueellinen yhteistyö eri tuottajien, jalostajien ja pakkaajien välillä. Uusia – myös innovatiivisia – toimintatapoja tulee kehittää, samoin vahvistaa viestiä kuluttajien suuntaan, jolloin kysyntä ja tarjonta voivat kohdata. Tuottajaorganisaatiot ovat yksi hyvä, mutta toistaiseksi vähän käytetty ratkaisumalli myös lähiruuan
markkinointiyhteistyön parantamiseen.
*Lähiruuan saatavuuteen ja sen myötä sektorin kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten toisaalta suoramyyntiä tiloilta, ja toisaalta verkkokauppaa voidaan kasvattaa. Näiden molempien kanavien kehittämiseen on panostettava. Tarvitaan laajan joukon yhteistyötä, uuden teknologian hyödyntämistä, uusien yhtenäisten toimintamallien rakentamista, neuvonnan aktiivista ja ennakkoluulotonta otetta sekä myös viranomaisten sitoutumista, erityisesti suoramyynnin tunnistamiseen yhtenä merkittävänä osana tilakohtaisen kannattavuuden parantamista. Sama
paine ja uusien ratkaisumallien löytäminen kohdistuu myös uusien logistiikkaratkaisujen kehittämiseen.
*Kotimaisen ruuan tarjontaan kauppa voi vaikuttaa kuluttajien mielestä merkittävästi tuotteiden esillepanolla, selkein tuote- ja alkuperäismerkinnöin. Vastuullisuuttaan korostavan kaupan
tulisikin alkaa kilpailla selvästi nykyistä enemmän myös siitä, kenellä on selkeimmät ja positiivisinta huomiota herättävät hyllyosiot ainoastaan suomalaisille ruokatuotteille.
*Suomalaisen alkutuottajan näkökulmasta olisi myös oikeudenmukaista ja tasavertaista, että kaupassa tarjolla olevat ruokatuotteet, jotka eivät vastaa samoja suomalaiselle ruuantuotannolle asetettuja vaatimuksia, olisivat selkeämmin kuluttajien toimesta todettavissa.
*Luomutuotteilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Suomen luomumarkkinan arvo on ProLuomun mukaan noin 310 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan olevan kasvatettavissa 2–3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun vastatessa kuluttajien haluun edistää luonnon elinvoimaisuutta ja eläinten hyvinvointia ruuantuotannossa sekä kysynnän ollessa tarjontaa suurempaa, on perusteltua, että luomuun siirtymistä tuetaan jatkossakin. Luomun vahvalle esilläpidolle julkisissa hankinnoissa
ja suomalaisen ruokaviennin kärjessä löytyy vahva peruste. Luomun keskeinen ongelma on pienuus. Pienet volyymit aiheuttavat tehottomuutta, nostavat hintoja ja pienuus heijastuu myös alan yleiseen arvostukseen. Luomuala tarvitsee investointeja kasvuloikkaan sekä politiikan pitkäjänteisyyttä.
*Ehdotan, että tuottajien ja muiden julkiselle sektorille ruokaa toimittavien on lisättävä keskinäistä yhteistyötään, parannettava osaamistaan niin myynnistä kuin voimassa olevasta normipohjasta sekä toimittava enemmän kysyntälähtöisesti. Tiivistyvä yhteistyö on välttämättömyys, jotta volyymiltaan suurempiinkin tarjouspyyntöihin voidaan vastata. Erityisesti alueellisten lähiruokayrittäjien on muodostettava toimivia isompia yhteistyömalleja ja hyödynnettävä mm. tuottajaorganisaatiomallin tarjoamat mahdollisuudet merkittävästi nykyistä laajemmin. Yhteistyön tarvetta kasvattaa edelleen maakuntauudistus ja sen myötä kokoaan kasvattavat hankintayksiköt. Tuottajien vastuulla on tunnistaa julkisia hankintoja suorittavien toivomukset ja olla valmiita toimimaan hyvinkin kysyntälähtöisesti.

_____________________

Paljon tuttuja asioita, joiden eteen on vuosia tehty töitä. Ja joita myös lähiruokaohjelmassa on toimenpiteinä kirjattu. Mutta paljon pitää vielä tehdä, jotta lähiruoka on kuluttajien saatavilla, helposti ja monikanavaisesti. Myös lähiruuan tunnettavuuden ja tunnistettavuuden eteen tulee tehdä töitä, tämä tuli esiin myös Suomi syö 2018 -tutkimuksessa ja lähiruokaohjelman arvioinnissa. Onko erillinen lähiruokamerkki ratkaisu? Vai onko "kevyempiä" keinoja kuten kauppiaiden vastuulla oleva lähiruuan selkeät hylly- ym. merkinnät kaupoissa, tuottajien itsensä toteuttamat tuote-esittelyt kaupoissa, ruokaan käytettyjen isojen mainosrahojen käyttö myös lähiruuan mainontaan, tuottajien aktiivisempi ote mainontaan ja markkinoiden hallintaan jne?

Tiedote raportista.
Videotallenne raportin luovutustilaisuudesta.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita







perjantai 25. tammikuuta 2019

Suomi upeasti Grüne Wochen kärkimaana

Suomi-näkyvyyttä jo pääsisäänkäynnissä
Suomi on MTK:n vetämänä tämän vuoden Grüne Woche -messujen kumppanimaa, ja vuoden kestänyt valmistautuminen huipentuu nyt tammikuussa kymmenen päivän messuputkeen 18.-27.1.19. Grüne Wochehan on maailman suurin maatalous-, ruoka- ja puutarhatapahtuma, joka kokoaa yli 400 000 kävijää. Ja messujen valtavuuden kyllä huomaa niin mukana olevien maiden, tuhansien näytteilleasettajien ja vellovan yleisömassan keskellä!

Suomen teema "Aus der wildnis" kuvaa hyvin Suomea: luontoamme, sen puhtautta ja merkitystä suomalaisuudelle, tuotantotapojamme, kulttuuriamme. Suomen messuilmeen suunnitteli Hasan&Partners.

 
Torstaina 17.1. Suomen osaston ovet avattiin medialle. Halli täyttyikin nopeasti Suomesta ja sen osastolla olleista lähes 80 yrityksestä kiinnostuneista toimittajista ja muista vieraista. Vieraat pääsivät maistelemaan näytteilleasettajien herkkuja.





Suomi oli kunniapaikalla torstai-iltana Grüne Wochen virallisissa kutsuvierasavajaisissa, jossa tänä vuonna tehtiin yleisöennätys: yli 3000 vierasta. Maatalouskomissaari Phil Hogan nosti puheessaan esiin muun muassa suomalaisten aseman maailman onnellisempana kansana. Johon tosin illan pääesiintyjä Iiro Rantala kommentoi olevansa marraskuun täydessä pimeydessä vähän eri mieltä :) Ministeri Leppä korosti puheessaan Suomen vastuullisia tuotantotapoja, luontoamme ja tulevaa rooliamme EU:n puheenjohtajamaana. Leppä toi esiin myös Suomen ja Saksan hyvät välit, mikä välittyi myös ministeriemme kohtaamisissa.

Kuva: Tanja Huutonen
Kuva: Copyright: Messe Berlin GmbH
Avajaisissa esiintyi Iiro Rantalan lisäksi Väkevä Kollektiivi, joka esitti upean, modernin tanssiteoksen. Juhlakansa sai ihailla myös Visit Finlandin ja Hasan&Partnersin kokoamaa näyttävää videokoostetta Suomesta juhlahallin valtavan isoilta screeneiltä.

Kuva: Copyright: Messe Berlin GmbH
Kuva: Copyright: Messe Berlin GmbH
Kuva: Copyright: Messe Berlin GmbH
Perinteisesti avajaisiltana messukeskuksen Funkturm on valaistu partnerimaan värein. Kuva: Sofie Backman.
Suomen kokkimaajoukkue teki uransa ennätyksen valmistelemalla avajaistilaisuuteen 36 000  maisteluannosta. Suomen kokkimaajoukkue vastaa myös osaston ravintolan annoksista, ravintolan vastuutahona Bryggeri Helsinki GmbH. Electroluxin sponsoroima avokeittiö mahdollistaa sen, että yleisö pääsee katselemaan kokkien työskentelyä.

 
 
 

Kokkimaajoukkueen edustajat pääsivät myös kunniapaikalle, kun messujen virallinen avajaiskierros messunauhan leikkaamisen kera alkoi perjantaiaamuna Suomen osastolla. Arvovieraat leikkasivat Fiskarsin puutarhasaksilla kävyistä ja mustikan varvuista tehdyn nauhan.

Samuel Mikander, Kokkimaajoukkue; Mats Nylund, pj/SLC; Joachim Rukwied, pj/German Farmers' Association; Michael Müller, Berliinin pormestari; Julia Klöckner, Saksan maatalousministeri; Juha Marttila, pj/MTK; Jari Leppä, Suomen maatalousministeri; Vytenis Andriukaitis, komissaari/EC; Christian Göke, johtaja/Messe Berlin GmbH; Katja Tuomainen, Kokkimaajoukkue. Kuva: Copyright: Messe Berlin GmbH

Suomalaiset toimijat kokosivat messujen ympärille runsaasti oheistapahtumia. VisitFinland mainosti matkailualan toimijoille Suomea järjestämällä maanantaina ravintola Palstassa mediatilaisuuden, joka samalla oli osa VisitFinlandin Suomi -kampanjan lanseerausta. Palstassa on lisäksi messujen ajan tarjolla keittiömestari Ossi Palonevan Suomi-menu. Keskiviikkona 16.1. Saksan tuottajajajärjestö BDV järjesti MTK:n kanssa CAP:n tulevaisuutta pohtineen seminaarin. Keskiviikkona oli myös FoodfromFinlandin Suomen Berliinissä sijaitsevan suurlähetystön tilossa järjestämä iso ammattilaistapahtuma saksalaisille sisäänostajille, ja yrityksillä oli mahdollisuus esitellä tuotteitaan ja solmia uusia yhteistyösuhteita. FoodfromFinland käynnisti tällä viikolla myös näyttävät Suomi-ruuan kauppakampanjat Pohjois-Saksan eri myymälöissä sekä Lieferello-verkkokaupassa.

Ammattilaistapahtuma Suurlähetystön tiloissa. Kuva: Food from Finland / https://www.facebook.com/nomfinland/

Suomen 1600 neliön osasto on vilpittömästi sanoen UPEA! Se tuo hienolla tavalla esille Suomen eri alueita, luontoa ja tuotantotapoja.

 
 

Osastolle on koottu monipuolista ohjelmaa: musiikkiesityksiä, akrobatiaa, yritysten esittelyä ja asiantuntijapaneeleja. Lisäksi tarjolla on kokkikoulua. Ja toki joulupukki ehti paikalle Korvatunturilta. Ja jos messujen hälinä alkoi häiritä, pääsi Frameryn äänieristetyssä tilassa rauhoittumaan, ihailemaan suomalaista koivumaisemaa ja kuulemaan kuikan ja muiden lintujen rauhoittavaa ääntä.

 
 
 
 

Kuvatunnelmia osastolta, yrityksistä ja niiden tuotteista, järjestöistä sekä muista näytteilleasettajista löydät täältä.

Messut jatkuvat vielä pari päivää eli vielä hyvin ehtii ostaa lentoliput Berliiniin, ja käydä kurkkaamassa hallin 10.2.!

Kiitokset MTK, messujen tuottaja Maarit Kaasinen, SLC, suurlähetystömme Berliinissä, Hasan&Partners, Messeforum, MesseBerlin, Bryggeri Helsinki GmbH, Suomen Kokkimaajoukkue ja monet, monet muut! Erityiskiitokset upeat yrityksemme, jotka toitte monen sadantuhannen ihmisen näkyville ja saataville upeita erikoistuotteita pohjoisesta maastamme!

Ministeri Jari Lepän puheet Grüne Wochen eri tilaisuuksista löydät Valtioneuvoston arkistosta.
Puheenjohtaja Juha Marttilan/MTK puheet Grüne Wochen eri tilaisuuksista löydät täältä.
Puheenjohtaja Mats Nylundin/SLC puheen löydät täältä.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen, ellei toisin ole mainittu

perjantai 28. joulukuuta 2018

Vuoden 2019 ruokatrendeistä




Vuoden 2018 kohta päättyessä on hyvä katsahtaa, mitä niin Suomessa kuin maailmalla ennustetaan ensi vuoden – ja vähän pidemmällekin aikavälille ulottuvista – ruokatrendeistä.

K-Ryhmä julkisti oman Ruokailmiöt -raporttinsa marraskuun 2018 lopulla, raporttiin näkemyksiä oli koottu sekä suomalaisilta kuluttajilta että kauppiailta. Raportin mukaan ruokailmiöistä eniten kasvussa olisi ruokahifistely, jossa esikuvina toimivat ruokasektorin ammattilaiskokit ja tarinoiden merkitys on suuri. Hyvinvoinnista huolehtiminen jatkuu vahvana. Ruoka-aineista eniten kiinnostavat valmiiksi perattu kalatiskin kala, marjat, tuoreet yrtit, metsäsienet ja peruna. Tuotelistan kärjessä ovat puolestaan lähileipomon leivät, pientuottajien tuotteet, kotimaisesta rukiista valmistetut leivät, pienpanimoiden oluet ja hävikkiruoka. Ruokaan ja ruokailuun liittyvistä tavoista kärkeen nousivat vihannesten lisääminen, ruokahävikin minimointi, lähiruoka, muovin vähentäminen ja ale-tuotteiden hyödyntäminen.

Kansainvälisenä toimijana Fazer Food Service kokosi Pohjoismaiden alueelta näkemyksiä omaan 2019 trendiraporttiinsa. Raportin mukaan uusien kasviproteiinien nousu jatkuu. Ruokavalioista nousijana on ayurvedaruokavalio, jossa suhtautuminen ruokaan on holistista, ja tavoitteena on valita omaa kehotyyppiä ravitsevia ruokia. Kahviksi valitaan ilman kahvipapuja valmistettuja värikkäitä latteja, ja pavut löytyvät patojen lisäksi yhä useammin myös leivonnaisista. Terveellisyyden lisäksi halutaan hemmotteluhetkien herkkuja, joilta odotetaan näyttävyyttä ja yllätyksellisyyttä.

Mintel nostaa omassa trendikatsauksessaan esiin koko ketjun läpi menevän kestävyyden ml. biopohjaiset pakkaukset, terveellisen ikääntymisen sekä laadukkaat persoonalliset, ravintolatasoiset mukaan otettavat annokset.

Marika Ingman listasi omassa blogissaan ruokatrendejä pohjautuen Mintelin ennusteeseen ja ruotsalaisen Elle Mat och Vin -lehden artikkeliin. Pienet erikoiskaupat, kierrätys, hyperpaikallisuus, yksilöidyt ateriat ravintoloissa, vähemmän lihaa, lisää innovatiivisia kasvispohjaisia tuotteita, napostelu ja yksittäispakatut välipalat tulevat näiden mukaan nousemaan.

Innova Market Insights listaa omassa katsauksessaan 2019 trendeiksi kuluttajan seikkailuhaluisuuden, kasvisruokamarkkinoiden kasvun, terveellisyys-näkökulman vahvistumisen, vastuullisuuden vahvistumisen läpi ruokaketjun ja välipalatrendin jatkumisen.

Kauppajätti Whole Foods ennustaa omalla markkina-alueellaan Tyynenmeren ruokakulttuurien esiinmarssia, pakkausten muuttumista ympäristöystävällisemmiksi, probioottien lisääntymisen ml. hapatus ja pikkelöinti, rasvan nousun, hampputuotteiden ja lihaa jäljittelevien tuotteiden lisääntymisen, uudenlaiset jäädytetyt hemmottelutuotteet, laatutuotteiden lisääntymisen välipaloissa ja tiedostavaa ostokäyttäytymistä, jolla voimaannutetaan ruokaketjua ja vaikutetaan muun muassa ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin.

Ruokatrendit jalkautuvat kuluttajille erityisesti ravintolasektorin esimerkkien myötä. Amerikkalainen National Restaurant Association tuo esiin uusimmassa ennusteessaan, että ensi vuonna asiakkaan valinnassa painottuu herkullinen maku, mutta ruuan on oltava samalla terveellistä ja kestävää sekä elämyksellistä. Raportissa nostetaan esiin muutamia vahvistuvia ilmiöitä: ravintoloiden aamiaiset ja niissä etnisten ruokien esiinmarssi, uudenlaiset lihanleikkuutavat, kasvispohjaisten ruokien vahvistuva osuus markkinoista, paikalliset lihat ja kalat sekä vegaaniset hiilihydraatti-lisäkkeet pastan sijaan.

Britannialainen Great Brittish Chefs ennakoi viikunanlehtien nousua uudeksi trendi-raaka-aineeksi, hunajan ja viinien suosion nousua, "rumien kasvisten", palkokasvien ja viljatuotteiden suosiota osana kasvisruokabuumia, paikallisten raaka-aineiden käyttöä jäätelöissä, tulella kypsentämistä ja moctailsien lisääntymistä.

Listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkään. Vähän eri näkökulmia ja sävyeroja, mutta keskeiset trendit ovat selkeitä, ja vahvistuvat vuodesta toiseen: kestävyys, vastuullisuus, kasvisten osuuden nousu, hyvinvointi, elämyksellisyys. Tästä on hyvä siirtyä uuteen vuoteen!

Tekstin kokosi: Kirsi Viljanen
Kuva: Kirsi Viljanen  

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Suoramyynti kasvattaa suosiotaan





Maa- ja metsätalousministeriön TNS Kantar Agri Oy:ltä tilaaman ”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” -selvityksen mukaan maatilojen harjoittama suoramyynti on vahvistunut ja kaikkiaan noin 1 500 kotieläintilaa myy suoraan tuotteitaan. Vuonna 2017 kotieläintiloista jo 13% harjoitti suoramyyntiä, kun vastaava luku pari vuotta aiemmin oli 9%. Lihanaudat, maito ja sianliha myydään nyt ja jatkossakin lähinnä jalostavaan teollisuuteen, mutta suoramyyntiä harjoittavien emolehmätilojen osuus oli 27%. Emolehmätiloilla suoramyyntiä aiotaan myös lisätä (44% tiloista vuonna 2025). Emolehmätiloilla myös myynti ruokapiireille (3 % -> 8%) ja REKO-renkaille (10%->21%) tulee kasvamaan. Lampaanlihaa myy tiloista suoraan nyt 51% ja jatkossa 58% lammastiloista aikoo harjoittaa suoramyyntiä. 

Suoramyyntikanavista myynti tilalta on kaikissa tuoteryhmissä edelleen suosituin. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna myynti REKO-renkaiden kautta on vahvistunut kaikissa tuoteryhmissä ja REKOt ovat ruokapiirejä yleisempi myyntitapa. Verkkokaupan kautta ei tällä hetkellä myydä oikeastaan muuta kuin vähäisiä määriä lampaan- ja sianlihaa. Verkkokaupalla ei nähty kasvavaa roolia myöskään jatkossa.

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 6% tiloista, kasvua edelliseen tutkimukseen on tullut 1%:n verran. Näitä tiloja oli eniten Ahvenanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun edellisessä tutkimuksessa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä oli eniten Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Luomukasvitiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti ovat selvästi yleisempiä verrattuna tavanomaisiin tiloihin (6%<11% tiloista) ja luomukotieläintiloilla vielä yleisempää. Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat ovat suhteellisen pieniä (5-20 ha), mutta lähivuosina ennakoidaan lisäystä tapahtuvan erityisesti kokoluokassa 5-50 ha. Tiloilta löytyy myös investointihalukkuutta: yli tuhat maatilaa suunnittelee investointeja elintarvikkeiden jatkojalostus- ja myyntitiloihin. Eniten investointisuunnitelmia on kasvi- ja emolehmätiloilla. Suurimmiksi laajennusinvestointien esteiksi mainittiin tuotannon heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koulutus- ja neuvontatarpeita. Eniten kaivattiin apuja markkinointiin, suoramyyntiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyen.

”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” –selvitys on osa laajempaa Maatilojen kehitysnäkymät 2015 –tutkimusta*. Sen mukaan maatilojen lukumäärän alenema jatkuu 2 v. takaiseen tutkimukseen nähden loivemmin. Vuonna 2025 tiloja on noin 36 100 ja keskikoko yltää 64 hehtaariin. Vaikka kannattavuusnäkymät olivat keväällä paremmat kuin kaksi vuotta aiemmin, kotieläintuotannosta luopuu selvästi yli kolmannes; maitotiloista puolet. Useimmat lopettavat kotieläintilat jatkavat kasvintuotannossa ja kokonaispeltoala pysyy ennallaan noin 2,3 milj. hehtaarissa. Tilojen lopettamistahti kiihtyy vuosien 2022-25 välillä.



Kannattavuutta haetaankin maatalouden ulkopuolelta. 51% tiloista harjoittaa muuta yritystoimintaa koneurakoinnin, polttopuun tai hakkeen myynnin ja elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin ollessa yleisimmät yritystoiminnat. Elintarvikkeiden jalostus ja myynti on kasvattanut hieman osuuttaan kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, kun taas esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalveluiden tarjonnan määrä on hieman vähentynyt. Maatalouden heikkoa kannattavuutta paikataan myös palkkatyöllä, sillä 31% pääasiallisista viljelijöistä ilmoitti käyvänsä tilan ulkopuolella töissä täysipäiväisesti, 8% osa-aikaisesti ja 9% satunnaisesti.

*Maatilojen kehitysnäkymät 2025 –tutkimus on laaja erilaisia tiloja ja tuotantosuuntia kattava tutkimus (n=4 442). Koko tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-ulotteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala vuoden 2017 tukihaun mukaisilla tiedoilla (MMM/MAVI). Tiedot kerättiin internetkyselyllä maalis-huhtikuussa 2018 ja tutkimus valmistui kesäkuun lopussa.

Tekstin poimi tutkimusaineistosta + kuva: Kirsi Viljanen