Lähiruokaohjelma

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Vuoden 2022 ruokatrendeistä ja -ilmiöistä

 

Kuvaaja: Tero Takalo-Eskola

Vuosi 2022 kolkuttelee jo ovella. Miltä se näyttää ruokatrendien valossa? Siihen yritin paneutua erilaisten eri puolilla maailmaa julkaistujen trendiraporttien ja artikkeleiden kautta.

Aloitetaan Suomesta. Kesko on perinteisesti julkaissut syksyisin oman trendikatsauksensa. Sen mukaan vuotta 2022 leimaa kotimaisen ruuan arvostus ja suosiminen, monipuolisen ruokavalion korostaminen, tuotteiden vastuullisuus, paikallisuus, sesonginmukaisuus sekä verkkokaupasta ostaminen.

S-ryhmä perustaa katsauksensa tämän vuoden tilastoihin, joista ennakoidaan ensi vuodenkin käyttäytymistä. Tällä hetkellä korostuvat isoina trendeinä ruuan elämyksellisyys ja kotona syöminen, kasvis- ja kalaruokailmiö, ruuan ostamisen helppous ja yksilöllisyys sekä hyvinvoiva elämäntapa.

Kespro, joka on foodservice –alan iso toimija Suomessa, ennakoi paikallisen ruuan, soluviljellyn ruuan, ravintoloiden hiilijalanjälkien laskennan ja ketoruuan suosion kasvamista. Kespro nostaa esiin myös sieni-cocktailit. Sienijuomien suosion kasvua ennakoivat myös monet muut toimijat kuten tanskalainen Niras sekä yhdysvaltalaiset Ladders ja ravintolayhdistys.

Kansainvälistä markkinainformaatiota tarjoava Mintel kytkee ennusteensa seitsemään trendiajuriin: hyvinvointi, arvot, kokemuksellisuus, oikeuksien kunnioitus, identiteetti, kytkeytyminen ympäristöön (surroundings) ja teknologia. Oman elämänsä kontrollointi, nautinnollisuus ja eettisyys ovat kaikkea kulutusta ohjaavia. Näiden myötä ruoka- ja juomateollisuuden on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota eettisyyteen, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen sekä kokemusten ja ilon tuottamiseen muun muassa uusien tuotteiden kautta.

Yhdysvaltalainen Food and wine –lehti ennustaa, että ravintoloiden aukioloajat tulevat kaventumaan, ravintola-annosten hinnat nousevat ja menujen valikoima tulee pienentymään. Liiketoimintamallit muuttuvat ja kotiin tilattavien ravintola-annosten suosio kasvaa entisestään. Myös ulkona syömisessä jatkuu yksityisyyden suojaaminen. Valikoimissa tulee korostumaan paikallisesti tuotetut raaka-aineet ja hyperpaikallisuus. Avotulen käyttö, fermentoidut tuotteet, ”ancient food” (alkuperäislajikkeiden käyttö, vanhat ruokalajit), lohtusyöminen, kasvikset, siementen suosio, mocktailit ja persoonallisuus ovat myös avainteemoja. Perunamaidon todettiin täyttävän kaikki ekologisuuden vaatimukset ja sen suosion ennustetaan kasvavan. Perunamaitoa on kehitetty Lundin yliopistossa ja se on jo tuotteistettu Ruotsissa Dug-tuotemerkillä. Ao. tuote palkittiin vuonna 2021 World Food Innovation awards –kilpailussa. Perunamaidon nousua ennustivat myös esimerkiksi Waitrose & Partners (raportti) saaden kansainvälisen kiinnostuksen ja medianäkyvyyden nousemaan (kts. esim. intialainen uutinen).

Kansainvälinen ruoka- ja ravintola-alan konsultointiyhtiö Baum+Whiteman nostaa ennusteessa esiin samoja asioita kuin Food and wine -lehti ravintola-alan muun muassa supistetummasta tarjonnasta, sosiaalisten kontaktien välttämisestä ja toiminnan muutoksista. Näiden lisäksi ao. yritys nostaa esiin 4 vahvistuvaa tulevaisuuden suuntaa. Robotit ja automatiikka tulevat lisääntymään ravintola-alalla, koska henkilökuntaa ei ole saatavilla tarpeeksi. Kasvisruuan suosio kasvaa ja vegaaninuggetit tulevat olemaan pikaravintoloiden hitti. Myös vegaanisia äyriäisiä ja kalaa korvaavia tuotteita kehitetään. Tähän tuotekategoriaan liittyen esimerkiksi Apetit-yhtiön kukkakaaliwingsit valittiin mukaan Anugan merkittävimpiä tuoteinnovaatiota esittelevään Innovation Showhun. Ravintolatrendeissä vahvistuu erilaisia aitoja paikallisia ruokakulttuureja ja –perinteitä hyödyntävät ravintolat. Ravintolakonsepteissa yleistyvät haamuravintolat ts. ravintolat, joista myydään ruokaa ulos vain verkkokaupan kautta. Näistä on Suomessakin nähty jo ensikokeiluja. Alkoholittomien juomien lisäksi luomuviinien asema vahvistuu. Yksittäisistä raaka-aineista yhtiö nostaa esiin chilin nousun.

Ravintola-alan konsultointiyhtiö AARONALLEN & associates ennustaa raportissaan pikaruokaravintoloiden vahvan markkina-aseman jatkuvan, sen sijaan rennot casual dining –ravintolat ovat kärsimässä. Ruuan kuljetuspalveluyritykset vahvistuvat, mutta majoitusalan ravintolamyynti putoaa entisestään. Kuluttajatrendeistä yhtiö nostaa esiin helppouden ja mukavuuden, jotka lisäävät muun muassa drive-in paikkojen ja automaattikioskien suosiota. Suomessa tästä esimerkkinä on vaikkapa Fizzan pizza-automaatit. Kuluttajat preferoivat yhä enemmän ajansäästämistä, joka vahvistaa ruuan kotiinkuljetuspalveluiden asemaa. Yritysten odotetaan myös tekevän hyvää ja kantavan yhteiskunnallista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta.

Amerikkalainen kansallinen ravintolayhdistys kerää raporttiinsa vuosittain keittiömestareilta näkemyksiä tulevan vuoden trendeistä. Kestävyys, kasvipohjaiset ruuat, lohturuoka, terveellinen ja immuunivastetta vahvistava ruoka ja globaalin keittiön ja makujen eli eri maiden ruokakulttuurien näkyminen nostettiin esiin. Immuunivasteen vahvistamisen nosti esiin myös englantilainen Speciality food –lehti.

Saksalaisen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Hanni Rützler nostaa omassa raportissaan esiin kestävyyden ja ruokahävikin torjunnan. Paikallisruoka vahvistuu. Siltä odotetaan elämyksellisyyttä ja paikallisten erikoisuuksien esillenostoa. Ruualta odotetaan paitsi hyvinvointia itselle, mutta myös koko planeetallemme. Korona-ajan jälkeistä aikaa leimaa kasvisten käyttö ja vegaaniruuan vahvistuminen. Tähän liittyy myös sisäelinten, levien ja hyönteisten hyödynnys, samoin laboratorioissa kasvatettu liha. e-Food on paitsi verkkokauppaa, mutta uudenlaisia sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita koko ruokaketjussa.

Englantilainen Waitrose & Partners -kauppayhtiö arvioi kotikeskeisyyden pysyvän. Etätöitä tehdään jatkossakin, millä on vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Ruokajuhlia järjestetään läheisten kanssa, ja ulkotiloja hyödynnetään ruuan laitossa ja nauttimisessa. Ruuan verkkokauppa lisääntyy, mutta toisaalta taas fyysisissä kaupoissa halutaan käydä rajoitusten jälkeen. Ruuasta on tullut sosiaalisen median ilmiö, ja sen vuoksi nuoret ovat entistä kiinnostuneempia ruuasta. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä, ja pakkauksiin ja hävikkiin kiinnitetään huomiota. Trendaaviksi asioiksi yhtiö arvioi aamiaisen merkityksen nousun, ilmastokysymykset, luonnon monimuotoisuuden huomioimisen ja  ruokakulttuurirajojen häviämisen (globaali keittiö) ja trendaaviksi tuotteiksi umamin, perunamaidon ja valmiit cocktail-sekoitukset.

Australialainen ruoka-alan konsulttiyhtiö Futurefood kuvaa raportissaan korona-ajan vaikutuksia ruokasektorille ja miten ne muuttavat myös tulevaisuutta. Teknologia ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen muuttaen ruuan valmistus-, osto- ja kuljetustapoja. Ruuan merkityksellisyys kasvaa, ja sen ilmastovaikutuksiin ja muun muassa kiertotalouteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ravintoloissa ruokalistat supistuvat ja ruokia tehdään vähemmällä työvoimalla ja kustannustehokkaammin. Kestävyys, paikalliset raaka-aineet, tuoreus, eettisyys ja sesonkiluonteisuus korostuvat entisestään. Lifestyle –keskukset korvaavat perinteisiä ostoskeskuksia, ja ruualla on niissä merkittävä rooli elämysten tuottajana. Ihmiset kaipaavat helppoutta ja mukavuutta ja kotiin kuljetettavien laadukkaiden ravintola-annosten osuus tulee kasvamaan entisestään.

Englantilainen Speciality food –lehti mainitsee artikkelissaan vuonna 2022 ruokasektoriin vaikuttaviksi seikoiksi kestävyyden, kasvisruuat, pakkausinnovaatiot, hyvinvoinnin sekä aitouden ja jäljitettävyyden. Lisäksi se nostaa erikseen esille pakkausmerkintöjen ml. ravitsemusväitteet oikeellisuuden, ruuan verkkokaupan ja kuljetuspalveluiden hygieniavaateet sekä ruokaketjun digitaalisuuden tietoturvahaasteet.

Tanskalainen Niras ennakoi artikkelissaan seuraavien tuoteryhmien nousua: korkealaatuisemmat pakasteruuat, vegaaniset lihankorvikkeet, CBD-ruuat, ateriakassit, kotiinkuljetettavat premium –ravintola-annokset, suoraan valmistajalta tilattavat tuotteet ja kierrätettävät pakkaukset. Artikkelissa nostetaan esiin myös ruuan hinnan nousu ja pienemmät valikoimat. Myös Niras ennakoi sienipohjaisten juomien menestystä.

Yhdysvaltalainen Delish –media listaa omassa artikkelissaan pitkälti samoja tuotteita ja ilmiöitä, joita olen tähän jo kerännyt. Myös se ennakoi sienten ja kasvisruokien suosion vahvistumista, ja nostaa esiin haamukeittiöt, robotiikan ja supistetut ravintolamenut. Tuotekategorioista artikkelissa mainitaan trendaaviksi alkoholittomat juomat, auringonkukkaöljy, pakatut cocktailit, perunamaito ja espresso-martinit. Lisäksi niiden ravintoloiden ennakoidaan lisääntyvän, jotka sallivat lemmikkieläinten sisäänpääsyn.

Useat eri lähteet nostivat erikseen umamin trendaavaksi, mitä kuvastaa varmasti myös povattu sienituotteiden suosion nousu. Tätä saumaa on hyödyntämässä myös suomalainen Nordic Umami Company Ltd., joka kehittää umamituotteita niin kuluttajille kuin teollisuudelle alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.

Maukasta tulevaa vuotta 2022 kaikille!

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuva: Tero Takalo-Eskola

 

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Lähiruoka puolueiden kuntavaaliohjelmissa

Kuntavaalitunnelma alkaa viimein tiivistyä. Puolueet ovat julkaisseet omat kuntavaaliohjelmansa (jatkossa ohjelma), ja ehdokasasettelu on loppusuoralla. Kävin eduskuntapuolueiden ohjelmat lähiruoka -silmälasien kanssa läpi; lähiruoka kytkeytyy kuntapolitiikkaan erityisesti elinkeinotoiminnan mahdollistamisen ja julkisten hankintojen kautta.

Yleisenä huomiona voi todeta, että ylipäätään julkiset hankinnat ja niiden merkitys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistajana on nostettu esiin kaikissa ohjelmissa, osalla laajasti kuvaten, mutta parissa ohjelmassa (Kok., Liik.) hankinnat/kilpailutukset kuitataan vain 1-2 lauseella. Eri puolueilla on erilaisia näkökulmia hankintoihin, ja muun muassa työllisyys, laatu, ekologisuus, innovatiivisuus, aluetalous (SDP), suomalaisuus, kotimaisuus, laatu, paikallisuus ja ympäristö- ja työllisyysvaikutukset (Kesk.), ekologisuus, eettisyys ja globaali vastuullisuus (Vihr.), ympäristökestävyys, yhteiskuntavastuu, työehdot (Vas.), laatu, ilmastovaikutukset (RKP), kestävyys, paikallisuus, laatu- ja ympäristövaatimukset (KD), paikallisuus (Liik.), paikallisuus, kotimaisuus (PS), nousevat teksteissä esiin. Hankintaosaamisen parantamista perättiin kolmessa ohjelmassa (SDP, Kesk., Vihr.) ja hankintojen pilkkomista pienempiin osiin/pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua kunnan tarjouskilpailuihin nostivat esiin keskusta, RKP, KD, kokoomus, PS – SDP:kin välillisesti korostamalla paikallisia yrityksiä ja niiden kanssa käytävää markkinavuoropuhelua. Laajimmin julkisia elintarvikehankintoja ohjelmassaan käsittelevät kristillisdemokraatit ja keskusta.

Seuraavaan olen ohjelmista poiminut mukaan suoraan ruokaan liittyvät maininnat.

Keskusta: … kunnissa tehdään tekoja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta sekä energia- ja ruokaomavaraisuutta. Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa. Kunnat käyttävät kotimaisia raaka-aineita aina, kun se on mahdollista sekä mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa. Parantamalla kuntien hankintaosaamista pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetus - palveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä.

Vihreät: Suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa vähäpäästöisiä ja ekologisesti kestäviä raaka-aineita, luomu- ja lähiruokaa sekä vähennetään eläinperäisen ruoan osuutta. Huolehditaan vegaanivaihtoehdon saatavuudesta. … suositaan koulu- ja päiväkotiruokailussa sekä kunnan henkilöstöravintoloissa ilman torjunta-aineita tuotettuja elintarvikkeita.

Vasemmistoliitto: Eläinten oikeuksien toteutumisessa tärkein askel on siirtyä käyttämään julkisten ruokapalveluiden hankinnassa yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita. Niiden osuutta nostetaan vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.

RKP: Vastuullisen elintarviketuotannon pitää olla itsestäänselvyys.

Suomen kristillisdemokraatit: Valtuustossa vaikutetaan hankintojen kautta jopa siihen, syödäänkö kouluissa ja päiväkodeissa oman maakunnan lähiruokaa vai ulkomaista tuontitavaraa. Julkisissa hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa, esimerkiksi suosimalla terveellistä luomu- ja lähiruokaa. Hankintalaki mahdollistaa lähiruuan suosimisen sekä pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn muun muassa tekemällä osatarjouksia kilpailutuksiin. Kunnan hankintastrategiassa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua. Kouluruokailuun on panostettava. Oppilaille on tarjottava jokaisena työpäivänä täysi- painoinen ravitseva maksuton ateria, jossa on suosittava lähellä tuotettuja raaka-aineita. Otetaan käyttöön neljän takuun malli; ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu ... Ruokailutakuu mahdollistaa sen, että voi syödä rauhassa ja saa tarvittaessa apua syömiseen. Luodaan suunnitelma ruokajakelun toteuttamisesta kriisitilanteissa. Ympäristöterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuoltoa ja kansanterveystyötä, ja sen vastuulla on huolehtia alueillaan turvallisista ruuan tuotantoketjuista pelloilta pöytään saakka.

Perussuomalaiset: Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta. Omavaraisuuden merkitys etenkin ruuantuotannossa on maailman muuttuessa epävarmemmaksi entistä tärkeämpää. Kotimaisen tuotannon mahdollistamisesta hyötyy sekä kansantalous että työllisyys.

SDP:n, kokoomuksen ja Liike Nyt:n ohjelmissa ei ruokaan liittyviä asioita oltu mitenkään erikseen mainittu.

Kuntapäättäjät ovat merkittävässä asemassa siinä, mitä ruokaa kuntien vastuulla olevissa ruokapalveluissa tarjotaan, ja mitkä ovat ruokaketjun toimijoiden toimintamahdollisuudet. Kysy omalta ehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää lähiruokaa omassa kunnassaan!



Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

Tekstissä käytetyt lyhenteet ja linkit kuntavaaliohjelmiin

SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kuntavaaliohjelma

Kesk., Suomen Keskusta kuntavaaliohjelma

Vihr., Vihreä liitto kuntavaaliohjelma

Vas., Vasemmistoliitto kuntavaaliohjelma

RKP, Suomen ruotsalainen kansanpuolue kuntavaaliohjelma

Kok., Kansallinen Kokoomus  kuntavaaliohjelma

KD, Suomen Kristillisdemokraatit kuntavaaliohjelma

Liik., Liike Nyt kuntavaaliohjelma

PS, Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen


maanantai 18. tammikuuta 2021

Herrankukkaro – yksi ruokamatkailumme helmistä



Haaga-Helia on tänään avannut kansallisen ruokamatkailukilpailun. Kilpailulla etsitään ruokamatkailun kärkiä, jotka omalla toiminnallaan voivat toimia myös esimerkkeinä muille ja ovat loistava lisä myös maakuvaamme. Kilpailun järjestää Haaga-Helia yhteistyössä Helsingin kaupungin, Lomalaidun ry:n, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, maa- ja metsätalousministeriönMikseiMikkelin, MTK ry:n, Suomen Keittiömestareiden ja Visit Finlandin kanssa. Lue lisätietoja avautuneesta kilpailusta tästä

Herrankukkaro Oy ja sen ”Villiä ja läheltä - Ruokamatka tarinoiden saaristoon” –tuote palkittiin edellisessä ruokamatkailukilpailussa merkittävänä ruokamatkailutekona. Kilpailun arviointiraadin kuvaus ja perustelut tunnustukselle olivat: 

Naantalin Rymättylässä sijaitseva vanha kalastajatorpparitila, Herrankukkaro, tarjoaa ruokamatkan tarinoiden saaristoon. Tuotteeseen kuuluva villikalan käsittely ja sen opettelu. Valmistus toteutetaan meren äärellä kauniissa saaristolaismaisemassa nuotiotulen loimutessa. Herrankukkaron liiketoiminta perustuu luonnon kunnioitukseen ja toimintaa kehitetään ja laajennetaan ympäröivän luonnon ehdoin. Yrityksen ruokatarjonta nojautuu paikallisiin lähiruokatuotteisiin saariston kalojen ollessa pääosassa. Yrityksen toiminnassa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kestävyys ja vastuullisuus. 

Herrankukkaro on palkittu myös muun muassa Baltic Sea Tourism Centerin järjestämässä Sustainable Tourism Award –kilpailussa kestävän, vastuullisen matkailun kehittämisestä. Kts. lisätietoja tästä.

Itse olin mukana Herrankukkarossa arviointiraadin jäsenenä, ja nostan tähän kuvien kera asioita, joihin kiinnitimme huomiota arviointikriteereihin (Asiakaslähtöisyys; Elämyksellisyys, sisältäen paikallisuuden, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntämisen; Liiketoiminnallisuus ja kannattavuus; Verkostot; Myynti- ja markkinointikanavat) peilaten. Näihin seikkoihin jokaisen kilpailuun tuotteitaan lähettävien tulee kiinnittää huomiota.

Jo parkkipaikalta Herrankukkaron alueelle kulkiessa oli kuin olisi astunut lumoavaan elämysmaailmaan: joka puolella riittää katsottavaa ja tutkittavaa. Luonnon kunnioittaminen näkyy kaikkialla, eikä alueelta ole kuulemma kaadettu yhtäkään puuta rakennusten ja rakennelmien tieltä.











Elämyksellisyys jatkui lounaalla, joka kuvasti saaristolaisaluetta ja -kulttuuria ja jonka kaikki raaka-aineet tulivat lähialueelta. Ruoka oli erittäin hyvin tehtyä ja aidot saaristolaismaut erottuivat selvästi. Kalalajitelman kalat, sienet ja salaatit sekä riistapadan peura ja kaskinauriit nautittuna itse leivotun saaristolaisleivän ja tyrnivoin kera loivat uskomattoman makunautinnon. Herrankukkaron perustaja Pentti Oskari Kangas kertoi aterian raaka-aineista ja saariston ruokaperinteistä.








Ruuan jälkeen suuntasimme laiturialueelle, jossa meitä odotti kalankäsittelyn opettelua. Kävimme ensin läpi erilaisia kalalajeja, ja sitten pääsimme niitä perkaamaan. Käsittelemistämme kaloista kokki kokosi ihania nyyttejä kypsennettäväksi nuotiolla. Ja nyyttejä pääsimme herkuttelemaan päivän päätteeksi.











Herkullisen päivän jälkeen kiersimme vielä alueella ja kuuntelimme Pentti Oskarin tarinointia niin Herrankukkarosta kuin ympäröivästä saaristosta. Kävimme myös kurkkaamassa vanhan torpan alla ollutta pirtukätköä, sillä saaristossa oli kieltolain aikaan hyvinkin aktiivista salakuljetustoimintaa ja tarinoita siitä riittää.



Käyntimme aikana saimme kuulla siitä moninaisesta paikallisyrittäjien verkostosta, jota Herrankukkaro hyödyntää niin raaka-aineiden saannissa kuin palvelujen tarjonnassa. Yritystoiminnan vakaudesta ja taloudesta kertoo se, että alueelle on suunnitteilla rohkeita investointeja. 

Yrityksen toiminnan ytimessä ovat nimenomaan ryhmille suunnatut palvelut, ja tuotteet ovat pitkälti räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaan. Yksittäinen alueesta kiinnostunut henkilö pääsee alueelle lähinnä avoimien saunatapahtumien kautta. Herrankukkaron tuotteet ovat varattavissa sekä suoraan yritykseltä että esimerkiksi Naantalin ja Turun matkailutoimistojen kautta.

Herrankukkaron ruokamatkailutuote osuu myös moneen ruokamatkailustrategian perään kuuluttamaan menestyvän ruokamatkailutuotteen ominaisuuteen. Siinä asiakas pääsee itse osallistumaan ja tekemään, oppii uutta ja kokee kokonaisvaltaisen elämyksen, jossa loistava palvelu ja ainutlaatuinen maku ovat kärkinä.


Toivon, että tänäkin vuonna saamme mahdollisimman monipuolisia ehdotuksia mukaan ruokamatkailukilpailuumme!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen, ruokamatkailukilpailun arviointiraadin puheenjohtaja