Lähiruokaohjelma

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Suoramyynti kasvattaa suosiotaan





Maa- ja metsätalousministeriön TNS Kantar Agri Oy:ltä tilaaman ”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” -selvityksen mukaan maatilojen harjoittama suoramyynti on vahvistunut ja kaikkiaan noin 1 500 kotieläintilaa myy suoraan tuotteitaan. Vuonna 2017 kotieläintiloista jo 13% harjoitti suoramyyntiä, kun vastaava luku pari vuotta aiemmin oli 9%. Lihanaudat, maito ja sianliha myydään nyt ja jatkossakin lähinnä jalostavaan teollisuuteen, mutta suoramyyntiä harjoittavien emolehmätilojen osuus oli 27%. Emolehmätiloilla suoramyyntiä aiotaan myös lisätä (44% tiloista vuonna 2025). Emolehmätiloilla myös myynti ruokapiireille (3 % -> 8%) ja REKO-renkaille (10%->21%) tulee kasvamaan. Lampaanlihaa myy tiloista suoraan nyt 51% ja jatkossa 58% lammastiloista aikoo harjoittaa suoramyyntiä. 

Suoramyyntikanavista myynti tilalta on kaikissa tuoteryhmissä edelleen suosituin. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna myynti REKO-renkaiden kautta on vahvistunut kaikissa tuoteryhmissä ja REKOt ovat ruokapiirejä yleisempi myyntitapa. Verkkokaupan kautta ei tällä hetkellä myydä oikeastaan muuta kuin vähäisiä määriä lampaan- ja sianlihaa. Verkkokaupalla ei nähty kasvavaa roolia myöskään jatkossa.

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 6% tiloista, kasvua edelliseen tutkimukseen on tullut 1%:n verran. Näitä tiloja oli eniten Ahvenanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun edellisessä tutkimuksessa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä oli eniten Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Luomukasvitiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti ovat selvästi yleisempiä verrattuna tavanomaisiin tiloihin (6%<11% tiloista) ja luomukotieläintiloilla vielä yleisempää. Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat ovat suhteellisen pieniä (5-20 ha), mutta lähivuosina ennakoidaan lisäystä tapahtuvan erityisesti kokoluokassa 5-50 ha. Tiloilta löytyy myös investointihalukkuutta: yli tuhat maatilaa suunnittelee investointeja elintarvikkeiden jatkojalostus- ja myyntitiloihin. Eniten investointisuunnitelmia on kasvi- ja emolehmätiloilla. Suurimmiksi laajennusinvestointien esteiksi mainittiin tuotannon heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koulutus- ja neuvontatarpeita. Eniten kaivattiin apuja markkinointiin, suoramyyntiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyen.

”Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin” –selvitys on osa laajempaa Maatilojen kehitysnäkymät 2015 –tutkimusta*. Sen mukaan maatilojen lukumäärän alenema jatkuu 2 v. takaiseen tutkimukseen nähden loivemmin. Vuonna 2025 tiloja on noin 36 100 ja keskikoko yltää 64 hehtaariin. Vaikka kannattavuusnäkymät olivat keväällä paremmat kuin kaksi vuotta aiemmin, kotieläintuotannosta luopuu selvästi yli kolmannes; maitotiloista puolet. Useimmat lopettavat kotieläintilat jatkavat kasvintuotannossa ja kokonaispeltoala pysyy ennallaan noin 2,3 milj. hehtaarissa. Tilojen lopettamistahti kiihtyy vuosien 2022-25 välillä.



Kannattavuutta haetaankin maatalouden ulkopuolelta. 51% tiloista harjoittaa muuta yritystoimintaa koneurakoinnin, polttopuun tai hakkeen myynnin ja elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin ollessa yleisimmät yritystoiminnat. Elintarvikkeiden jalostus ja myynti on kasvattanut hieman osuuttaan kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, kun taas esimerkiksi matkailu- ja virkistyspalveluiden tarjonnan määrä on hieman vähentynyt. Maatalouden heikkoa kannattavuutta paikataan myös palkkatyöllä, sillä 31% pääasiallisista viljelijöistä ilmoitti käyvänsä tilan ulkopuolella töissä täysipäiväisesti, 8% osa-aikaisesti ja 9% satunnaisesti.

*Maatilojen kehitysnäkymät 2025 –tutkimus on laaja erilaisia tiloja ja tuotantosuuntia kattava tutkimus (n=4 442). Koko tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-ulotteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala vuoden 2017 tukihaun mukaisilla tiedoilla (MMM/MAVI). Tiedot kerättiin internetkyselyllä maalis-huhtikuussa 2018 ja tutkimus valmistui kesäkuun lopussa.

Tekstin poimi tutkimusaineistosta + kuva: Kirsi Viljanen