Lähiruoka&Luomu -messut ovat tältä vuodelta pyörähtäneet käyntiin. Messuilla jaettiin sen ensimmäisenä päivänä jo perinteeksi muodostunut Vuoden Lähiruokateko -palkinto.
Vuoden Lähiruokateko -kilpailun syntysanat lausuttiin lähes kohta sen jälkeen, kun nelisen vuotta sitten aloimme suunnitella Helsingin Messukeskukseen uutta messukokonaisuutta: Lähiruoka&Luomu -messuja.
Palkinnolla halutaan nostaa esiin hyviä esimerkkejä lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä. Palkinnon kautta nostetaan lähiruoan tunnettuutta ja tuodaan esiin tekijöitä lähiruoan takaa. 2000 euron palkinnon on luovuttanut Suomen Messusäätiö.
Kilpailun kriteerit olivat:
- saaja on raaka-aine tai tuotevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen ja/tai
- saaja on hankintaratkaisuillaan tukenut alueellista työllisyyttä ja/tai
- saaja on sanoillaan tai toiminnallaan merkittävästi tiedottanut lähiruoan merkityksistä
- saajan toiminta tai toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön muuallakin (yleistettävyys)
- saaja on ruokalistan suunnittelussa mahdollistanut lähiruoan kilpailukyvyn
- saaja voi olla yksityinen henkilö, yritys tai yhteisö
Tänä vuonna saimme mahtavan määrän ehdotuksia: kaikkiaan 118 esitystä yhteensä 56 ehdokkaasta eli moni ehdokas sai kannatusta monelta taholta. Ehdotuksissa oli mukana niin yksittäisiä henkilöitä: viljelijöitä ja keittiömestareita, maatiloja, jalostusyrityksiä, lähiruokamyymälöitä, uudenlaisia markkinointi- ja jakeluratkaisuja, ml. verkkokaupat ja kauppa-autot, kahviloita, ravintoloita, erilaisia lähiruokaa käyttäviä palveluyrityksiä ja kuntia, samoin erilaisia tuottajan ja kuluttajan yhteistyömalleja.
Olen valtavan iloinen tästä ehdokkaiden monipuolisuudesta, mukana oli koko lähiruokaketju ja ehdotukset osoittivat jälleen kerran toteen sen, miten upeita lähiruoan tekijöitä ja toimintoja meillä täällä Suomessa on. Valintaraadin tehtävä ei siis ollut helppo, ja jokainen ehdokas olisi omalta osaltaan hyvin ollut palkinnon arvoinen. Mutta hyvin yksimielisesti raadissamme yksi ehdokas nousi esiin ja tämän vuoden Lähiruokateko palkinnon sai luomuviljelijä Thomas Snellman, Pedersörestä.
Thomas Snellman toi Suomeen aivan uuden lähiruoan tuottajan ja kuluttajan suoran kohtaamisen mahdollistavan markkinointikanavan REKO-mallin, jonka nerous on sen yksinkertaisuudessa. Snellman tutustui malliin sen alkulähteillä Ranskassa ja muokkasi sen Suomeen sopivaksi, siten että siihen on mahdollisimman yksinkertaista osallistua niin tuottajan kuin kuluttajankin. Snellman on jakanut tietoa REKO-mallista ja sen mukaisten, Facebookia hyödyntävien ostorenkaiden perustamisesta, ensin Pohjanmaalla EkoNu! -hankkeessa ja sen jälkeen pyyteettömästi oman maatilatoimintansa ohessa.
Uudenlaiset lähiruoan myynti- ja jakelukanavat ovat lähivuosina lisääntyneet vauhdilla, ja REKO on hyvä esimerkki lyhyisiin jakeluketjuihin perustuvasta toiminnasta. REKO-renkaiden lisäksi myös yksittäiset tuottajat ja yrittäjät ovat alkaneet soveltaa mallia omaan yritystoimintaansa ja toimittavat tuotteita ennakkotilauksen mukaan suoraan kuluttajille.
Kahdesta pilottirenkaasta vuonna 2013 alkanut toiminta on kasvanut niin, että renkaita on tällä hetkellä 46 ja niiden jäsenmäärä on jo eilisen tiedon mukaan lähes 30000. REKO-renkaita on otettu käyttöön erityisesti Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Tampereen seudulla. Toiminnan nopea kasvu osoittaa, miten valtava kiinnostus toimintaan on ja miten helposti se on organisoitavissa kunhan vain tarjolla on riittävästi tietoa ja innovaattori ja toimintaan uskova tiedonsaattaja Snellmanin tapaan. REKO-malli kiinnostaa myös ulkomailla, ja Snellman on ollut sekä luennoimassa REKOsta eri maissa että vastaanottanut kansainvälisiä asiasta kiinnostuneita ryhmiä.
REKO-mallin kautta maataloustuotteiden ja -jalosteiden pienillekin erille on löytynyt hyvä, uusi kauppakanava, mikä tuo lisätuloja yrittäjille. REKO-malli osoittaa, että lyhyen toimitusketjun keinot ovat aidosti mahdollisuus niille tiloille, joilla on laadukkaita tuotteita ja tahtotilan oman yrityksen kehittämiseen.
REKO- tietoisuuden ja -renkaiden määrän lisääntyessä REKO-toiminnan kautta myytävät määrät ovat koko ajan kasvussa lisäten omalta osaltaan lähiruoan kilpailukykyä. REKO-renkaisiin liittyvät kuluttajat ovat myös uskollisia ostajia, joten tuottajat ja jalostajat uskaltavat myös lähteä laajentamaan tuotantoaan. Tämä tukee paikallista työllisyyttä.
REKO-toiminta luo omalta osaltaan myös uudenlaista sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä tuottajien ja kuluttajien välille ja keskuuteen. Kuluttaja saa tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä, ja pystyy antamaan suoraa palautetta tuotteista, samoin tuotannon kehittämisehdotuksia. Tuottajat oppivat tuntemaan toisensa, mikä mahdollistaa uudenlaisten yhteistyöverkostojen muodostamisen esimerkiksi tuotekehityksen tai logistiikan kehittämisen tueksi. Kuluttajat puolestaan vaihtavat muun muassa kokemuksiaan tuotteista, vaihtavat kuulumisia ja muutenkin ruokaosaamistaan ensin tutustuessaan virtuaalisesti ja sen jälkeen tuotteiden noutopaikoilla.
Thomas Snellman är en nyfiken och öppen människa. Han har förbundit sig starkt till ett miljövänligt handlingssätt i all sitt arbete och till en ren och rättvis lokal matproduktion.
Som påverkare är han en energisk och orädd nätverksbyggare. Att övervinna pessimister, auktoriteter och språkliga hinder ser han bara som milstolpar på vägen; ett bevis på att han är på rätt väg. REKO-modellen svarar på ett verkligt konsumentbehov utan att ta hänsyn till etablerade strukturer och gamla tankemönster.
Jotta lähiruoka mahdollistuu yhä helpommin kuluttajan saataville, tarvitsemme REKOn kaltaisia malleja. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme suunnannäyttäjiä, jotka suurella sydämellä, asiantuntemuksella ja vahvalla uskolla oman vision saavuttamiseen vievät asioita eteenpäin. Tästä meillä Thomas Snellman on hyvänä esimerkkinä!
Teksti: Kirsi Viljanen; teksti perustuu palkinnon julkistamistilaisuudessa 26.3.15 pitämääni puheeseen
Kuva: Messukeskuksen mediapankki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti