Ruoka puolueiden vaaliohjelmissa

Tulevat eduskuntavaalit jännittävät täällä ministeriön käytävilläkin. Mitkä tulevat olemaan valtasuhteet uudessa eduskunnassa, kuka tulee ministeriksi, minkä painoarvon oman talomme asiat tulevassa politiikanteossa saavat? Nämä ovat varmasti asioita, joita jokainen virkamies tällä hetkellä mielessään pohtii. Omasta mielenkiinnosta kävin kaikkien pääpuolueiden vaaliohjelmat läpi lähinnä ruoka- ja maataloussilmälasien läpi, josko niistä saisi vinkkejä myös tulevaan politiikan linjaan.

Tähän asiakirjaan olen poiminut ruokaan liittyvät maininnat Kokoomuksen, Keskustan, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n vaaliohjelmista. Dokumentit on käyty läpi hakusanoilla ruo*, ruu*, elintar*, maatal* ja alkutuo*. Teksti on otettu vaaliohjelmista sellaisenaan ilman muokkauksia.

KESKUSTA

On sallittava esimerkiksi matkakulujen korvaaminen ja ruoan tarjoaminen vapaaehtoistoimijoille. Suomen on etsittävä käytännönläheisiä ratkaisuja maailmalaajuisiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen sekä ruoka-, vesi- ja energiapulaan. Niiden ratkaisemisesta syntyy myös uusia työpaikkoja biotalouteen ja puhtaan teknologian yrityksiin sekä elintarviketeollisuuteen.

Suomen euromääräinen elintarviketuonti on kolminkertainen vientiimme verrattuna. Tätä ruokatasetta pitää oikaista miljardilla eurolla vahvistamalla puhtaiden elintarvikkeidemme ar­vostusta, kasvattamalla jalostusarvoa ja markkinoimalla tuotteitamme entistä paremmin. EU:n elintarvikepolitiikassa on varmistettava kuluttajien oikeus ruuan kattaviin alkuperämerkintöihin ja tuotteiden jäljitettävyyteen. Alkutuottajille pitää taata oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjun tulonjaossa.

Kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysavussa painotetaan rauhan rakentamista, ihmisoikeuksia sekä ihmiskunnan suurten uhkien, ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaa. Ruokaturva - riittävän ravinnon turvaaminen kaikille - on nostettava Suomen kehityspolitiikan kärkitavoitteeksi.

KOKOOMUS

Huolehditaan ruoantuotannon kannattavuudesta ja siitä, että kuluttajat saavat haluamiaan tuotteita. Tarjolla on oltava suomalaista puhdasta, turvallistaja terveellistä sekä kestävällä tavalla tuotettua ruokaa. Avaamalla määrätietoisesti uusia markkinoita suomalaiselle ruoalle luodaan työtä koko elintarvikeketjuun tuottajasta teollisuuteen asti. Maatalouden tukijärjestelmän ja lainsäädännön on tuettava ravinteiden talteenottoa ja kiertoa.

KRISTILLISET

Suomen epäsuotuisat luonnonolosuhteet tulee ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikassa. Ruoan hinnan kohtuullisuudesta tulee pitää huolta. Samalla on huolehdittava siitä, että kuluttajan ruoasta maksama hinta jakautuu tuotantoketjussa oikeudenmukaisesti ruoan tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan kesken.

Toimenpiteet: 
Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava koko maassa. Maaseudun elinkeinorakennetta monipuolistetaan parantamalla maatalouden sivuelinkeinojen ja muun yritystoiminnan edellytyksiä. Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on turvattava.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sovellettaessa Suomen on aktiivisesti käytettävä mahdollisuuksiaan tukea suomalaista maataloutta. EU:n lainsäädännöllä tulee varmistaa maataloustuottajien toimintamahdollisuudet myös unionin pohjoisissa osissa sekä oikeudenmukaiset sopimukset teollisuuden ja kaupan kanssa, jotta tuottajien osuus ei jatkuvasti alene. Venäjä-pakotteiden aiheuttamia tappioita suomalaiselle maataloudelle tulee korvata EU-rahoituksella.
Viljelijöiden jaksamisesta ja eläinten hyvinvoinnista tulee pitää huolta riittävillä lomitus- ja tukipalveluilla. Maatalouden EU-byrokratiaa on kevennettävä. Suomalaisten perheviljelmien tulevaisuus on turvattava.

Suomen on kehitettävä elintarviketuotannon eettisyyttä ja toimia eläinten kohtelun parantamiseksi esimerkiksi luomutuotannon osuutta kasvattamalla.

Suomalaisten elintarvikkeiden houkuttelevuutta on lisättävä brändäyksen avulla. Elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisenvientiä tulee kasvattaa.

EU:n jäsenmailla on oltava jatkossakin oikeus kieltää GMOtuotteiden käyttö ja määritellä tuotantomuotojen välille riittävät etäisyydet ja geenimuuntelusta vapaita vyöhykkeitä.

Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ruokahävikin pienentämiseksi mahdollistamalla ylijäämäruoan jakelua ja myymistä Eviran ohjeiden mukaisesti.

PERUSSUOMALAISET[1]

Perussuomalaisten maaseutuohjelma käsittää maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen. Perussuomalaiset näkevät maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä nyt ja tulevaisuudessa. Sujuva hallinnointi ja byrokratian vähentäminen edellyttävät Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhdistämistä Ruoka- ja luonnonvarainministeriöksi.

Maa- ja metsätalous, kalastus ja poronhoito tyydyttävät elämän perustarpeita. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Tähän luokitukseen kuuluvat myös metsämarjat, maamme sienet sekä kalat.

Kyläkouluja on ruokaloineen hyödynnettävä muidenkin kuin koululaisten käyttöön.

Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa myös muiden elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen noin 300 000 ihmistä. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sektorin merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä kotimaista ruokaa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kansalaiset eivät voi tinkiä. Tämän johdosta me perussuomalaiset esitämmekin, että ruoan arvonlisäveroa laskettaisiin nykyisestä. Pysyvien vaikutusten saamiseksi poliittisen ohjauksen tulisi vaikuttaa suoraan kysyntään, mistä on esimerkkinä luomutuotannon markkinointikampanjat tai lähiruuan hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa. Poliittinen ohjaus ei voi olla pysyvässä ristiriidassa kysyntävetoisuuden kanssa. Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää ja pientoimijoita kannustaa. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että toiminnasta tulisi kannattavaa.

Ruokaomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius ja huoltovarmuus edellyttävät panostuksia varmuusvarastointiin.

GMO- vapaus on puhtaan suomalaisen maatalouden vientivaltti, minkä takia Perussuomalaiset haluaa estää GMO- kasvien tuotannollisen viljelyn Suomessa. Pienimuotoinen tutkimukseen ja pohjoisissa oloissa menestyvien lajikkeiden kehittämiseen liittyvä koetoiminta voitaisiin sallia laboratorio-oloissa tai riittävän etäällä muusta viljelystä. Luomutuotannon ja -jalostuksen laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet. Elintarviketeollisuuden keskittymisen ja suurien yksiköiden rinnalle tarvitaan pienimuotoista elintarvikejalostusta. Pienten yksiköiden ympäristö- ja elintarvikemääräyksiä tulee siksi lieventää. Pienillä yksiköillä on merkitystä paitsi suomalaisen ruokakulttuurin ja paikallisuuden myös kriisiaikaisen huoltovarmuuden kannalta.

·         Lähiruuan markkinoillepääsyä helpotettava

·         GMO-vapaa Suomi – Pienimuotoinen tutkimus ja koetoiminta voitaisiin sallia

·         Kloonivapaa Suomi

·         Tulevaisuuden vientivaltti

·         Peltoheitot ja luonnonhoitopellot energia- ja valkuaistuotantoon

·         Maa- ja metsätalous ovat mahdollisuuksien aloja, kun niihin kehitetään ja yhdistetään korkeaan teknologiaan perustuvaa tuotteiden jalostusta.

·         Lisää luomua!! – kuluttaja päättää, paljonko lisää

·         Pienet jalostajat: ruokakulttuuria ja kriisienhallintaa

·         Tuoretta kalaa kauppoihin

·         Keruutuotteita hyödynnettävä paikallisin voimin

·         Lähiruokaa laitoksiin

·         Kala ei parane kuljettamalla

Metsäluonnon tarjoamia keruutuotteita ja matkailuelämyksiä on hyödynnettävä. Suomalaisilla tulee säilyttää jokamiehenoikeudet. Kotitarvekalastusta ei saa vaikeuttaa, terveellisen kalan ruoaksi käyttöä on edistettävä…. Nuoria pitää jo koulussa opettaa kalastamaan ja myös kalaa ruoaksi laittamaan.

Kalaa, poroa ja lähiruokaa kauppoihin

Kalastuksen, poronhoidon, pien- ja tilateurastamojen toimintaedellytyksiä on kavennettu liiaksi. Keskusliikkeitä ja suuria jalostajia suosivat kohtuuttomat elintarvikemääräykset ja tarkastusmaksut ovat heikentäneet lähiruuan saatavuutta. Perussuomalaisten mielestä pienten elintarvikeyritysten markkinoillepääsyä on helpotettava, lieventämällä määräyksiä ja mahdollistamalla pääsy julkisiinkin keittiöihin. On hämmästyttävää, että kaupoista ei saa tuoretta kalaa. Euroopan vesistörikkaimmassa maassa vain 10 % kalasta on kotimaista ja sekin myydään usein pakattuna ja satoja kilometrejä kuljetettuna.

Askeleita tulevaisuuteen

Geenimuuntelusta vapaa Suomi. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön.

Luomutuotannon laajentumiselle ja kehittämiselle riittävät puitteet. Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää.

Suomalaisen elintarvikekaupan keskittymiskehitys on pysäytettävä. Suomessa tuotetaan Euroopan halvinta lihaa ja viljaa, joista jalostetaan kalleimpia elintarvikkeita.

Porotalouden elinkelpoisuutta ei saa rajoittaa liian tiukoilla eläinsuojelu- ja hygieniasäännöksillä.

Suomalaista tuoretta kalaa on saatava kauppoihin. Hygieniamääräykset pilaavat suomalaisen kalan.

Maa- ja Metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö on yhdistettävä Ruoka - ja luonnonvarainministeriöksi[2].

Pienien elintarvikejalostajien toimintaa ja markkinoillepääsyä on helpotettava. Pk-yritysten on voitava osallistua julkisiin kilpailuihin.

Ekologinen kalankasvatus Suomessa on varteenotettava elinkeino, samoin hoitokalastus.

RKP

Haluamme nähdä vahvaa kehitystä kotimaisten, turvallisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden osalta. Sen vuoksi kestävän maan- ja metsänviljelyn täytyy olla kannattavaa, ottaen huomioon pohjoiset, haastavat olosuhteemme. Kestävän luonnonvarojen käytön, uuden teknologian ja materiaalien kierrätyksen kautta biotaloudellinen ajattelutapa voi yhdistää perustuotannon eri osa-alueita ja luoda uusia tulonlähteitä maaseudun elinkeinoelämälle.

Haluamme: vahvistaa tuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja tukea panostuksia lähialueilla tuotettavaan ruokaan sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta niistä; saada voimaan liha- ja maitotuotteiden alkuperämaamerkinnät parantaaksemme elintarvikkeiden turvallisuutta;

karsia sellaista säädöstöä, joka vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia ja kasvattaa perustuotannon kustannuksia niin että voimme siten toimien pitkällä tähtäimellä taata kotimaisten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuuden.

SDP
Ei mitään mainintoja.

VASEMMISTOLIITTO

Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää.

Kasvis- ja lähiruokapainotteista ruokavaliota on edistettävä koulu- ja muussa joukkoruokailussa ja otettava huomioon kaudenmukainen raaka-aineiden saanti. Tukijärjestelmillä on ohjattava eettisesti ja ekologisesti kestävään eläintenpitoon ja kohti luopumista karjatalouden tehotuotannosta ja turkistarhauksesta.

Kotimaisen ekologisesti kestävän kalankasvatuksen ja kalatalouden on oltava yhdistyvän Luonnonvarakeskuksen (RKTL, Metla, MTT ja Tike) kärkihanke.

Maataloustuet on muutettava tukemaan päästöjen vähentämistä.

VIHREÄT

Valjastetaan julkiset hankinnat vauhdittamaan vihreään talouteen siirtymistä: kuntien ja valtion investoinnit energia- ja materiaalitehokkuuden ja puhtaan teknologian edelläkävijöiksi kaikessa valaistuksesta ruokaan, rakennusmateriaaleista energiaan.

 *******************

Pohdintaa

Ruoka-asiat näyttäytyvät vaaliohjelmissa hyvin vaihtelevasti. Perussuomalaisilla on perusteellisin katsaus ja linjaukset, mutta tältä osin on muistettava, että heillä ei ole yhtä laajempaa vaaliohjelmaa, vaan 1-sivuinen vaalijulistus, mihin liittyy useita laajoja erillisteemaisia ohjelmia ml. maaseutuohjelma. Muilla puolueilla ei ole voimassa olevaa maaseutuohjelmaa. Maatalous- ja ruoka-asiaa on mahdollisesti eri puolueissa pohdittu myös vaikkapa vihreän talouden tai biotalouden osana, vaikka niitä erikseen ei olisikaan mainittu. Tai ainakin toivon niin.

Eniten yhteistä kosketuspintaa monien puolueiden kesken löytyi huolesta miten tulonjako elintarvikeketjussa jakautuu ja miten tuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden kuluttajan maksamasta elintarvikkeen hinnasta. Tukijärjestelmien ja lainsäädännön yksinkertaistamiset nousivat myös jonkin verran esiin.

Tekstin kokosi: Kirsi Viljanen

---

[1] Tekstilainaukset perustuvat Perussuomalaisten maaseutuohjelmaan

[2] Vihreiden puolueohjelmassa: Turvataan itsenäinen ja vahva ympäristöhallinto puolustamaan oikeutta puhtaaseen ympäristöön