Vaalipaneelissa keskustelua luomusta ja lähiruoasta

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä 27.3.15 seminaarin lähiruoka- ja luomuohjelmista. Seminaarissa kurkistettiin pari vuotta käynnissä olevien ohjelmien toteuttamiseen ja tämän hetkisiin tuloksiin. Seminaarin esitykset löydät täältä.

Valtiosihteeri Tiina Rytilä toi avauksessaan esiin ruokasektorin merkityksen niin nyt kuin tulevaisuudessa. On arvioitu, että vuonna 2030 tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Suomen on osattava ottaa oma osansa tästä kysynnästä, Rytilä korosti.

Perinteisten ravitsemusnäkemysten lisäksi kuluttajien vahvoja arvoja ovat kiinnostus ruoan alkuperästä, ruoan tekijöille halutaan kasvot, ruoalta haetaan elämyksiä, aitoutta ja makuja. Lähiruoan vahvuus on lyhyissä jakeluketjuissa, ja lähellä tuotettu ruoka pystyy vastaamaan hyvin näihin arvoihin.

Luomu osaltaan vastaa hyvin kuluttajien vastuullisuus- ja ympäristötietoisuuden nousuun. Rytilä kehui luomu- ja lähiruokaohjelmien toteuttamista, ja samalla hän toi esiin hallituskauden menestyksistä myös suomalaisten elintarvikkeiden vientikysymykset ja erityisesti Kiinan markkinoiden avautumisen mm. sianlihalle. 

Maatalousylitarkastaja Leena Seppä kertoi hallituksen luomuohjelman toteumasta

Luomuasiantuntija Reijo Käki kertoi ajatuksiaan, miten luomutuotantoa saadaan lisää

Keittiömestari, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila analysoi lähivuosina rahoitettuja ruokaketjun kehittämishankkeita

Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen kertoi lähiruokaohjelman toteutuksesta

Puotipuksuksi itseään tituleeraava Kimmo Remes kertoi lähiruokayrittäjän arjesta ja haasteista

Seminaariin oli kutsuttu myös eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita antamaan näkemyksiään lähiruoasta ja luomusta. Mukana paneelissa olivat:

• Keskusta: elintarvikealan asiantuntija, lähiruoka- ja luomumyymäläyrittäjä Niina Hietalahti, jolle lähiruoka ja luomu ovat tuttuja jo lapsuudestaan ja joka on tehnyt näkyvää työtä Anton&Anton -lähiruoka- ja luomumyymälöiden perustajana ja toiminnan laajentajana

• Kokoomus: kansanedustaja Sari Sarkomaa, joka on ollut perustamassa Eduskunnan lähiruokakerhoa ja joka oli mukana Kataisen hallitusohjelman laadinnassa ja kirjoittamassa sinne ruokateemaa

• Kristillisdemokraatit: suurtaloustyönjohtaja Kyllikki Malkki, jolle ruoka ja laadukkaat raaka-aineet ovat jo työnkin kautta tärkeitä

• Perussuomalaiset: perussuomalaisten eduskuntaryhmän asiantuntija ”metsäakateemikko” Iiro Silvander, joka on ollut mukana laatimassa puolueen maaseutuohjelmaa

• Ruotsalainen kansanpuolue: luomuviljelijä Mikael Jern, jolle työssään ja erilaisissa luottamustoimissa alkutuotanto ml. luomu ja lähiruoka ovat arkipäivää

• Sosiaalidemokraattinen puolue: leipomotyöntekijä Tarja Eklund, jolle ruoka-asiat ovat osa jokapäiväistä arkea

• Vasemmistoliitto: Vasemmistonuorten pääsihteeri Mai Kivelä, jolle ruoan kestävyys ja eettisyys tärkeitä

• Vihreät: kansanedustaja Johanna Karimäki, jolle kotimainen ruoka, lähiruoka ja luomu ovat tärkeitä arvoja

Ensimmäisenä paneelin puheenjohtaja MMM:n viestintäpäällikkö Pekka Väisänen kysyi panelisteilta, miten heidän puolueensa on ottanut huomioon luomun ja lähiruuan kehittämisen omassa vaaliohjelmassaan?

Karimäen mukaan vihreillä on neljä kärkeä vaaliohjelmassa. Vihreä talous koskee mitä suurimmilta osin maaseutua, jossa ruoka on välillisesti mukana. Vaaliohjelmassa ruoka ei niinkään näy, mutta sen sijaan maaseutu- ja erävihreiden lehdessä on linjauksia lähiruoasta ja luomusta. Hietalahti ei niinkään tuonut esiin keskustan vaaliohjelmaa, mutta nosti erikseen esiin viennin edistämisen merkityksen. Kristillisillä on kirjauksia muun muassa kohtuuhintaisesta ruoasta, ja Malkin omassa vaaliagendassa kotimainen ruoka on kärkisijalla.

Silvanderin mukaan perussuomalaisten maaseutuohjelmassa maaseutu nähdään voimavarana, ja nykyinen keskittämiskehitys on lopetettava. Ohjelmassa on laajat kirjaukset lähiruoasta, ja myös luomuun suhtaudutaan positiivisesti. Jern totesi, että RKP:llä on selkeä kirjaus vaaliohjelmassa lähiruoan ja luomun edistämisestä. Sarkomaa toi esiin, että Kokoomuksen vaalikärki on työllisyyden ja talouden kuntoonsaattamisessa. Hän korosti, että normitalkoot ml. elintarvikeyritysten byrokratia on yksi keskeinen puolueen tavoitteista. Kivelän mukaan vasemmistoliitto haluaa edistää kaudenmukaista ruokaa, kasvisruokaa ja eettisin periaattein tuotettua ruokaa; tavoitteena eläinten tehotuotannosta luopuminen. Ympäristöryhmässä on tehty oma tavoite: vuonna 2020 luomutuotteiden osuus oltava 25 %.

Väisänen pyysi seuraavaksi lupauksia, joita kansanedustaja sitoutuu tekemään luomun ja/tai lähiruoan eteen, jos tulee valituksi Eduskuntaan.

Karimäki nosti esiin hankintalain muutoksen: hankintalain pitäisi selkeästi mahdollistaa lyhyet kuljetusmatkat, tuoreet tuotteet ym. valintakriteereinä. Myös kaupan epäreilua asemaa pitäisi saada muutettua. Ohi eduskuntatyön hän nosti esiin myös sen, että ammattikeittiöiden ruokalistoja pitäisi saada joustavammaksi. Hietalahti korosti, että elintarvikeyritysten valvonnan tulee olla yhdenmukaista ympäri maata, ja lisäksi yritykset tarvitsisivat lisää ohjausta ja apua yrityksen perustamiseen ja valvontaan liittyvistä luvista ym. Keskustassa on myös hahmoteltu alueellista kokeilua, jossa alueen eri tuotantosektoreiden tuotanto jalostettaisiin samoissa tiloissa, ja markkinoitaisiin ja myytäisiin kootusti.

Malkki nosti esiin hankintalain muutostarpeen, ja samalla huomautti, miten pieniä keittiötiloja koteihin nykyään rakennetaan. Silvander lupasi, että mikäli perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, lähiruoka- ja luomuohjelmat tulevat olemaan kirjattuna hallitusohjelmaan. Myös ruoan alv-tasoa tulee alentaa, ja byrokratiaan ja lupakäytäntöihin pitää puuttua. Myös Jern korosti hankintalain muutostarpeita ja sitä, että esimerkiksi kansallista kynnysarvoa pitää saada nostettua EU-tasoon. Normitalkoot ovat myös tärkeitä: jokaista uutta pykälää kohti pitää saada kaksi pykälää pois.

Sarkomaa korosti yrittäjyyden edistämistä ja niitä keinoja, joilla työllistäminen ja talous saadaan kuntoon. Myös hän toi esiin hankintalain muutostarpeet ja normitalkoot. Sarkomaa toi esiin, että myös kokoomus pitää tärkeänä, että luomua ja lähiruokaa viedään jatkossakin voimakkaasti eteenpäin. Eklund mainitsi, että kaikki lähiruoan ja luomun eteen tehtävät asiat ovat tärkeitä, mutta niiden hinta on usein kuluttajien kannalta liian korkea. Pakkausmerkintöjen pitää olla sellaisia, että kuluttaja voi niihin luottaa. Kivelän mukaan vasemmistoliitto kannattaa lähiruoka- ja luomuohjelmien jatkoa. Hankintalakiin pitäisi saada laatuun velvoittavia kriteerejä; myös tiettyjen tuotteiden alv-kannan laskua pitäisi harkita. Vasemmistoliitto haluaa myös lisää menekinedistämistukia lähiruoan ja luomun esilletuontiin, lisää tutkimusrahoitusta luomulle, tuotekehitykseen tukea sekä kunnollista suomalaisen ruoan puhtauden tuotteistusta ja brändäystä vientimarkkinoille.

Vapaassa keskustelussa Sarkomaa totesi, että on hyvä, että vientiin on panostettu. Ruokakulttuurin lisäksi juomakulttuuri on mahdollisuus, ja se olisi saada mukaan matkailuun: esimerkiksi metsämarjoja sisältävät alkoholittomat drinkit pitäisi nostaa esiin. Jern totesi, että lähiruokaa on vaikea viedä, mutta luomulla on sen sijaan suuria mahdollisuuksia; vientiohjelmalla tulee etsiä uusia kohdemaita. Eklund mainitsi, että julkisissa hankinnoissa on suuria mahdollisuuksia, mutta volyymit pitää olla kunnossa, jotta toimitusvarmuus säilyy. Malkki samoin mainitsi, että luomun ja lähiruoan tuotantomäärät olisi saatava kuntoon. Lisäksi haasteena on yrittäjien ikääntyminen; yritysten sukupolvenvaihdoksia pitäisi saada helpotettua. Lähituotteista ei myöskään välttämättä tiedetä.

Tiedon puute on iso este lähihankinnoille. Silvander totesi lähiruokamarkkinoissa olevan hyvät mahdollisuudet, myös luomu on mahdollisuus. GMO-vapaa ruoka voisi olla Suomen vientivaltti. Tuottajia esiin tuovat erilaiset teemapäivät ja tempaukset ovat hyvä keino nostaa alkutuotanto ja lähiruoka tietoisuuteen. Karimäki totesi, että viennin edistämistä tärkeämpää olisi saada kotimaiden markkinoille kohtuuhintaista luomua, jota vähävaraisemmillakin kansalaisilla olisi mahdollisuus sitä ostaa. Hän nosti esiin myös sen, että jo toteutetulla kilpailulain muutoksella on haluttu säätää kaupan valtaa. Hän korosti myös luomu- ja lähiruokaohjelmien jatkon tärkeyttä.

Hietalahti korosti, että suomalaisten tuotteiden vientiin on satsattava; Suomen on erikoistuttava, myös ruokamatkailua on edistettävä ja maaseutua brändättävä paremmin. Kivelä korosti, että ekologisesti tuotettu kasvispainotteinen ruoka tulisi olla normi; muusta pitäisi maksaa sitten enemmän. Hän kritisoi myös elintarviketeollisuuden keskittymistä, myös kaupan keskittymistä pitäisi purkaa kovalla kädellä. Hän peräsi myös ruoan terveys- ja ympäristövaikutusten politisointia. Lopuksi hän korosti alkutuottajien merkitystä ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja miten paremmin pitäisi noteerata heidän mahdollisuudet tässä.

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Anni-Riika Särkelä / MMM