Paikallisuudesta ja innovaatioista potkua maaseutuyrittäjyyteen

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) järjesti ”Paikallisuus ja innovaatiot maaseutuyrittäjyyden mahdollisuutena” –seminaarin 3.2.15 Helsingissä. Tilaisuuden tarkoituksena oli nostaa hyviä yritysesimerkkejä Suomen maaseudulta ja pohtia yrittäjyyden mahdollisuuksia ja toiminnan esteitä.

Tilaisuuden avannut YTR:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korosti, että maaseutu on mahdollisuus. -Mahdollisuudet pitää vain osata hyödyntää. Suomalaiset rakastavat maaseutua ja sitä arvostetaan. Se on elävää, dynaamista aluetta ja sen elinvoimaan ja yrittäjyyteen kannattaa satsata. Pitää löytää ne keinot, joilla toimintaedellytyksiä voidaan edistää, hän peräsi.

Husu-Kallio totesi, että kuluttajat kaipaavat lähiruokaa, ja sillä sektorilla on menty eteenpäin. -Maakunnissa kiertäessä huomaa, että todella paljon on kuitenkin vielä tekemistä ketjujen rakentamisessa ja yhteistyössä. Herätkää siellä maaseudulla, ja tehkää yhteistyötä, peräsi Husu-Kallio. Hän korosti biotalouden merkitystä: se tulee olemaan hyvin monipuolisella tavalla vahvuus tulevaisuudessa. Eikä pelkästään vain perinteisen agrobiotalouden ja metsäteollisuuden näkökulmasta vaan sen kaikista hyödyntämisnäkökulmista: sininen biotalous, hyvinvointi ja muut kysymykset tulevat nousemaan. Biotalouden toimivuudesta on pidettävä huolta, hän muistutti. ”Luonto ja siihen liittyvä hyvinvointi, sekä matkailu tulevat olemaan merkittäviä ja niissä on paljon tekemistä. Yhteistyötä tarvitaan, markkinointia tarvitaan, yksin ei pärjätä”, muistutti Husu-Kallio. Hän peräsi myös vahvaa osaamista kaikilta yrittäjiltä.  

Maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaalta kertoi maakuntansa vahvuuksista: yrittäjyyden perinteet, asenteet ja ilmapiiri ovat vahvoja, mutta uudenlainen tuotanto ja dynamiikka vielä heikkoja. Peltola kuvasi alueensa yrittäjyyttä seuraavasti: ”Hiki on ahkeruuden mittari: kun saadaan aikaan jotain konkreettista, se on yrittäjyyttä, mutta uudenlainen softan tuotanto on vieraampaa”. Peltola korosti, että yrittäjyyden edistämisessä yleiset edellytykset (kasvatus, kannusteet, lainsäädäntö, riskinottokyky) pitää olla kunnossa. Myös rahoitusta tarvitaan: maaseutuohjelma merkittävä maaseutuyrittäjyyden kannalta. -Puhutaan positiivisesti maaseudusta, nostetaan esiin hyviä esimerkkejä onnistuneista maaseutuyrityksistä, esikuvia tarvitaan, kannusti Peltola. Positiivinen puhe vahvistaa mielikuvia ja tulevaisuuden uskoa. Kukin meistä on kannustaja ja kasvattaja, hän muistutti.

Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas toi esiin, että julkisessa poliittisessa puheessa puhutaan lähinnä sote-uudistuksesta, yrittäjyydestä ei tunnu puhuvan kukaan. Hän myös kertoi, miten kunta voi olla yrittäjyyden edistäjä maanhankinnan, maankäytön suunnittelun sekä perusinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kautta. Hän korosti myös toimivien lentoyhteyksien merkitystä yritysten toimintaedellytystenperusjalkana. Ristikangas kertoi Tervon elinkeinopoliittisista toimista. Tervo on tukenut yrittäjyyttä muun muassa hankkimalla maata ja koskia yrittäjien käyttöön. Kunta on myös investoinut kolme rata-aluetta, joita muun muassa BMW ja Valtra hyödyntävät testiratoina, ja joiden asiakkaat hyödyttävät kunnan muita yrityksiä. Ristikangas nosti esiin yhteisöllisyyden vahvistamisen erittäin merkittäväksi teemaksi alueen yrittäjyyden kehittämisessä: yksikin asiaa vastustava voi tehdä hallaa yrittäjyydelle pitkäksi aikaa, siksi kaikki pitää saada asialle myönteiseksi, hän muistutti. -Kun yhdistetään etelä-pohjanmaalainen yrittäjyys ja savolainen oveluus, saadaan vaikka mitä aikaiseksi. Itsetunto pitää saada kuntoon, siihen kaivataan kannustusta. Suomenniemellä on lopetettava myös ruikuttaminen, Ristikangas muistutti. 

Jan Westman Deli-Tukku Oy:stä kertoi Raaseporissa sijaitsevasta lähiruokaan keskittyvästä myymälästä, joka toimii myös ravintolana ja tapahtumien järjestämispaikkana. Yritys on käynnistänyt myös lähiruokaan liittyvien pienseminaarien sarjan lähiruoan tunnettavuuden ja arvostuksen nostamiseksi.

Mika Paananen Suomen Kotihoitotekniikka KOHOTE Oy:stä kertoi uusista tietoteknisistä ratkaisuista, joilla voidaan tukea vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ratkaisuilla voidaan luoda myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Tietotekniikan pitää olla niin yksinkertaista, että Pihtiputaan mummokin osaa sitä käyttää, Paananen muistutti. Hän toi myös esiin väestön ikääntymisestä johtuvien kotihoitoon liittyvien palvelujen markkinoiden valtavasta potentiaalista tulevaisuudessa.

Yrittäjä Mika Silajärvi (Panimo Hiisi) kertoi pienpanimotoiminnasta ja kiertotalouden edistämisestä yrityksessään. -Lähivuosina kaikki mikä voidaan suuhun laittaa, on ollut lähituotantona trendikästä, ja sitä myötä pienpanimoiden tunnettuus ja kannattavuus on myös noussut, hän totesi ja viittasi lähiruoan suosion vaikutukseen myös pienpanimotoimintaan. Oluttuotanto on biotaloutta parhaimmillaan: kotimaista ohraa hyödynnetään mallastukseen ja käytetty mallas eli mäski voidaan käyttää monin keinoin mm. rehuna. Maatiloille menee kuitenkin yhä vähemmän mäskiä vaan se käytetään enenevässä määrin biokaasun tuotannossa. Biokaasua edelleen jalostetaan liikennekaasuksi, joten ohra taipuu moneksi! Oluen tuottaminen on hyvin energiaintensitiivistä, eniten energiaa menee raaka-aineiden ja pakkausten kuljettamiseen. Yritys onkin pystynyt hyödyntämään omaa, ennen jätteeksi miellettyä raaka-ainetta omien kulkuneuvojensa tankkaamiseen ja tätäkin kautta he ovat pystyneet vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Mäskiä voidaan myös kuivata ja puristaa polttojakeiksi.

Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että maaseudun yrityksiä ei tunnisteta valtakunnan tai aluetason elinkeinopolitiikassa. Virkamiesten ja kehittäjien pitäisi paremmin ymmärtää se rooli, mikä itse yrittäjillä on alueen elinkeino- ja yrittäjäpolitiikassa. Tarvitaan ”asennon uudelleen ottamista”; tämä vaatii myös yrittäjiltä uudenlaista otetta yrittäjyyden esiintuontiin. Yritysten tulisi myös itse osata brändätä yritystään ja tuotteitaan kertomalla esimerkiksi tuotantotapojen vaikutuksista ilmastoon, miten yritys hyödyntää kiertotaloutta, mistä tuote on saanut juurensa. Yhteenvetona voisi todeta, että kaiken kaikkiaan ”lähi” on vakavasti otettava, lisäarvoa tuottava ja monelle toimialalle kilpailuetua tuova globalisaation vaikutusten täydentäjänä ja vastaiskuna paikallistalouksien vahvistamisessa.

Lisää tilaisuudesta: kts.maaseutupolitiikan blogi.

Teksti:Kirsi Viljanen