Vuoden lähiruokateko –kilpailu on avattu!

Vuoden 2019 Vuoden lähiruokateko -kilpailun voitti Heikkilän tila ja juustola. Kuva: Messukeskus/Lähiruoka&Luomu -messut

 

Suomen Messut on avannut haun Vuoden lähiruokateko –kilpailuun, jonka voittaja pokkaa Suomen Messusäätiön 2000 euron palkinnon. Lisätietoja kilpailusta tästä. Tänä vuonna kilpailu on ensimmäistä kertaa kaksiosainen. Määräaikaan tulleista ehdokkaista palkintoraati valitsee paitsi kilpailun voittajan, mutta myös ne muutamat edelläkävijät, joista yleisö saa äänestää oman suosikkinsa. On jännittävää odottaa, miten raadin ja yleisön mielipiteet yhtyvät tai eroavat! Sekä raadin valinta että yleisön suosikki julkistetaan Lähiruoka ja luomu –messujen avajaispäivänä Helsingin Messukeskuksessa.

Kilpailu järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Itse olen ollut joka vuosi valintaraadissa, ja huomaan, miten tässä ajassa koko lähiruokasektori on mennyt huimasti eteenpäin. Myös raati käy vuosi vuodelta yhä tiukempia ja analyyttisempia keskusteluja ja pohdintoja valintojensa taustaksi. Avaan nyt vähän raadin toimintaa ja voittajan valintaa, sillä resurssisyistä jokaiselle ehdokkaalle emme millään pysty antamaan yksilöllistä palautetta.

Mihin raati sitten kiinnittää huomiota? Yleishuomiona voisi todeta, että kokonaisuus on tärkeä, mutta pikkuseikat ratkaisevat. Esimerkiksi lähiruokaravintolaksi itseään tituleeraava putoaa valinnasta pois heti, jos esimerkiksi yrityksen menussa on mukana myös selvästi ulkomaista alkuperää sisältäviä annoksia. Palkintoon ei riitä, että ammattikeittiöissä – niin julkisissa tai yksityisissä - on tehty strategisia linjauksia lähiruuan käytön lisäämisestä, ellei linjaus samalla konkretisoidu käytännön toimiksi. Lähiruokamyymälän pitää myydä lähiruokaa, eikä niin, että lähiruoka on houkutteleva lisä muun valikoiman ohessa. Tavallinen, laadukasta kotimaista raaka-ainetta tuottava maatila pääsee keskusteluun vasta sitten, kun sillä on perustuotannon lisäksi suoramyyntiä, jalostusta tai lisäarvoa tuovaa yhteistoimintaa esimerkiksi ravintoloiden kanssa. Ehdokkaan talousasioiden pitää olla kunnossa, samoin julkisuuskuvan. Tässä siis muutamia esimerkkejä, joihin kiinnitämme huomiota.

Kilpailusivuilla on kuvattu palkinnon kriteerit, ja toivottavasti kilpailuun ehdotettavaa palkinnonsaajaa perustellaan myös näiden kriteereiden kautta. Pelkkä nimi/taho ja lyhyt perustelu eivät kilpailussa pitkälle kanna. Raatilaiset tekevät ison työn ennen kokouksia, ja kustakin ehdotettavasta käydään läpi niin paljon tietoja kuin mahdollista. Raatilaiset lukevat paitsi ehdotukset, mutta käyvät läpi kaikki niihin liitetyt linkit ja liitteet. Organisaatioiden internet-sivut ja somekanavat tutkitaan tarkoin, ja yritämme seurata myös ehdokkaasta mahdollisesti käytyä some- ja muuta keskustelua. Asiakaspalautteita ja –kokemuksia ehdokkaista keräämme kautta rannoin lumipallo-menetelmällä. Googlettamalla löytyy hyviä lehtiartikkeleita ja taloustietoja tarkastelemme avointen julkisten tietojen kautta. Raadin kokouksissa kaikki nämä kootaan sitten yhteen, vertaamme ja kyseenalaistamme, kehumme ja päätämme. Työ vaatii aikaa ja on hetken verran erittäinkin hektistä. Mutta työ on samalla valtavan mielenkiintoista, sillä aina kilpailussa on mukana iso määrä aivan uusia ehdokkaita, ja tätä kautta me raatilaiset pääsemme tutustumaan lähiruokasektorin moninaiseen kirjoon. Tänä vuonna toteutettavan yleisökilpailun kautta haluamme tuoda lähiruokatoimijoita laajemminkin kansan tietoisuuteen.

Ilolla ja mielenkiinnolla odotamme taas uusia ehdotuksia tämän vuoden kilpailuun! 

Kuva: Kirsi Viljanen

Kirsi Viljanen

palkintoraadin puheenjohtaja

erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

Messukeskuksen tiedote kilpailusta.