Paikallisruokaa tukkujen kautta

Hankkeessa tuotettiin mm. opas tilaaja-tuottaja -prosesseista

Lähiruoka kiinnostaa yhä enemmän niin kuluttajia kuin ammattikeittiöitäkin. Mutta mistä sitä lähiruokaa sitten saa? Ja miten yritys saa tuotteensa ammattilaisostajien tietoisuuteen ja sieltä eteenpäin ihan kuluttajien lautaselle saakka? Koska iso osa tavaravirroista kulkee nykyisin tukkujen kautta, pitää lähiruokayrittäjille olla ymmärrys siitä, miten nämä tukkuprosessit menevät, ja taas toisaalta tukuilla pitää olla tietoa siitä, mitä lähiruokavalikoimaa on tarjolla. Näihin kysymyksiin on pyritty löytämään vastauksia ja konkreettisia keinoja Turun yliopiston Brahea-keskuksen toteuttamassa Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa. Hankkeen lopussa järjestettiin mediatilaisuus, jossa oli eri toimijoiden puheenvuoroja ja näkemyksiä.


MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toi omassa puheenvuorossaan esiin muuttuvan kuluttajakunnan merkityksen koko ruokaketjun perustana.

Ruoan alkuperällä on kuluttajille väliä, mutta vain, jos siinä on samalla sisältöä ja tarinaa, Marttila muistutti. Meidän tarinassa yhdistyy suomalainen tapa toimia, alueellisesti rikas ruokakulttuuri ja yrittäjäkohtaiset kokemukset. Tarinallisuus on myös osa markkinointiosaamista, jota pitää kehittää myös vientimarkkinoille. Marttila korosti kovaa kivijalkaa eli suomalaisia yhteiskunnan asettamia, muita maita tiukempia normeja, mutta myös ketjun omaa tapaa toimia (sopimukset, tuotantotapaoppaat jne.). Suomen vahvuus on muun muassa korkea eläinten hyvinvointi ja esimerkiksi Saksasta käydään meillä ihmettelemässä, miten sikataloudessa pystytään toimimaan niin, ettei sioilta katkaista saparoja.


Hankkeen ohjausryhmän jäsen Eero Raappana Meira Novasta kertoi Foodservice-tukkujen merkityksestä: niiden kautta kulkee tuotteita noin 20000 asiakkaalle, jotka vuosittain tarjoavat yli miljardi ateriaa.

Raappana avasi toimittajille ruoan toimitusketjujen logiikkaa

Tilastojen mukaan ravintoloissa ruoan myynti nousee, mutta alkoholin pl. viinit ja gin laskee. Meidän Foodservice-tukut ovat kokonaan suomalaisissa käsissä toisin kuin Fast Food-tukut, joissa ulkomainen omistus on noin kolmasosa. Foodservice-tukut siis tietävät suomalaisten asiakkaiden tarpeet, ja myös pystyvät palvelemaan heitä paremmin. Kaikki heidän asiakasryhmät myös haluavat suomalaisia tuotteita niiden laadun, vastuullisuuden, saatavuuden ja maun vuoksi, lisäksi yhteistyö tuottajien kanssa pääsääntöisesti toimii. Valtakunnallisesti saatavilla olevien tuotteiden lisäksi yhä enenevästi halutaan myös alueellisia ja paikallisia tuotteita. Raappana peräsi myös yhä tarkempia alkuperätietoja myös ammattikeittiöiden tarjontaan.

Hankkeessa yhtenä osiona on ollut tarjota työkaluja yritysten tuotteiden kaupankäyntiin. Tilaisuudessa olikin esillä GS1, joka toimii yli 120 maassa luoden standardeja ja välineitä kuten viivakoodit, QR-koodit jne kansainväliseen kauppaan.

GS1 Finlandin toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa toi esiin, että paikallistuotteet ovat yhä kysytympiä, mutta myös muistutti, että kaupan järjestelmiin pääseminen edellyttää tuotteen toimittajalta solahtamista osaksi kaupan pitkälti automatisoitua tilaus-toimitusjärjestelmää. Hän toi myös esiin jatkuvasti muuttuvan ostokäyttäytymisen (verkkokauppa, omnichannel, fygitalisaatio), ja miten se vaikuttaa oikeiden tuotetietojen tarpeeseen=>avoimen datan vaade.

Markku Liias Jukolan juustosta kertoi tarinan siitä, miten keskisuomalaisesta maitotilasta on kolmessa vuodessa tullut Suomen suosituimman cheddarin valmistaja, ja joka myy myös vientiin.

Kaiken lähtökohtana on ollut aitous, ja hyvä ja tosi tarina juuston alkuperästä. Onnistuneesta lanseerauksesta kertoo mm. se, että heillä oli nelisensataa asiakasta jo ennen ensimmäisen juuston valmistumista. Nyt juustoja löytyy niin valtakunnallisesta päivittäistavarakaupasta kuin räätälöitynä suomalaisista huippuravintoloista.


Yrittäjä Sami Vilppula kertoi vadelman- ja mansikanviljelyyn keskittyneestä Vilppulan tilasta, joka tuottaa noin 100 000 kg vadelmaa ja 200 000 kg mansikkaa vuosittain työllistäen yhteensä 130. Näistä 30 on pitkäaikaisia tai kokoaikaisia työntekijöitä. 

Kaikille, kuten heidän yritykselleen, Foodservice-tukut eivät ole se ensisijainen vaihtoehto, vaan tukut palvelevat parhaiten silloin, kun tuotteille on paljon pienten erien tilaajia. Vilppulan tila pyrkii toiseen toimintatapaan: muutama iso asiakas, jolle sato on tietyllä tavalla myyty jo etukäteen.

Hankkeen päätyttyä siinä luodut toimintatavat ja työkalut jäävät toivottavasti elämään ja ruokaketjun toimijoiden aktiiviseen käyttöön. www.aitojamakuja.fi/foodservice -sivuilta löydät lähiruokayritysten ja tukkukaupan väliseen toimintaan kehitetyn tuotekortin, em. oppaan ja hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä.

Projektipäällikkö Päivi Töyli esitteli hankkeen toimintaa ja siinä tuotettuja työkaluja.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen