Lähiruokaa ja sen tekijöitä arvostetaan

Maa- ja metsätalousministeriö teetti Ahaa Tutkimuspalvelun toteuttamana selvityksen suomalaisten käsityksistä kotimaisesta ruoasta ja sen tekijöistä. Selvityksen mukaan suomalaisten arvostus suomalaista ruokaa kohtaan on vahvistunut. Suomalaisuus on tärkeä valintaperuste kahdelle kuluttajalle kolmesta, ja sen merkitys on hieman lisääntynyt edelliseen selvitykseen verrattuna. Yli 80% vastaajista piti myös tärkeänä omavaraisuutta. Ruoan työllisyysvaikutusten huomioiminen on noussut vahvasti edelliseen selvitykseen verrattuna. Tässä näkyy varmasti eri toimijoiden kampanjat ja aluetalousvaikutusselvitykset, esimerkiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus. Julkinen keskustelu on varmasti vaikuttanut myös siihen, että 66% haluaa tietää, mistä ruoan hinta muodostuu, ja kelle ohjautuu ostoksen hinta. Toisaalta huolestuttavaa on, että 17% ilmoitti, ettei heillä ole aikaa selvittää tuotteen kotimaisuutta.

Selvitys osoittaa monilla mittareilla, että suomalaisuus on tärkeää ruokaostoksia valitsevalle. Suomalaisia elintarvikkeita pidetään lähes joka suhteessa huomattavasti parempina kuin vastaavia ulkomaisia. Suomalaisten tuotteiden tuoreus, maukkaus, jäljitettävyys, lisäaineettomuus, terveellisyys ja kymmenen muuta ominaisuutta arvioidaan ylivoimaisesti paremmiksi kuin ulkomaisten. Vain hintamielikuva puhuu ulkomaisen elintarvikkeen ostamisen puolesta.

Kuluttajien maksuvalmiutta ja hintajoustoa kysyttiin kahdeksan tuotteen ominaisuuden kohdalla. Eniten maksuhalukkuutta löytyi lähiruoan osalta (väittämät: Pienen suomalaisen yrityksen valmistama, Omalla paikkakunnalla valmistettu) ja suomalaisen ruoan ylipäätään (väittämä: Suomalaisista raaka-aineista valmistettu). Vähiten hintajoustoa löytyi suuren suomalaisen yrityksen valmistaman ruoan ja perinteisen reseptin mukaan valmistetun ruoan osalta.

Ruoan tekijöistä arvostetaan eniten maanviljelijöitä ja heidän ammattitaitoaan, vastaajista 84% ilmoitti heidän työskentelevän hyvin tai melko taitavasti ja paneutuen työhönsä. Myös pienten yritysten elintarvikealan työntekijät ovat arvostettuja (82%). Sen sijaan mielikuva julkisten ruokapalveluiden ja suurten yritysten työntekijöistä ei ole kovin hyvä. Myöskään pitkälle prosessoitu ruoka ei houkuta.

Selvityksessä kysyttiin myös syömisen tapoja ja erityisesti, miten ja missä tilanteissa ihmiset syövät yhdessä. Perheruokailun merkitys on korkealla. Vastanneista perheellisistä puolet ruokailee perheenjäsenten kanssa päivittäin, ja neljä viidestä ainakin useita kertoja viikossa. Myös työkavereiden kanssa yhdessä ruokailu on yleistä: kaksi kolmasosaa syö aterian, ja saman verran kahvittelee työkavereiden kanssa ainakin useita kertoja viikossa. Toisaalta perheenjäsenten tai työkavereiden kanssa ei juurikaan kodin tai työajan ulkopuolella vietetä aikaa yhteisen pöydän ääressä. Vastaajat kyllä toivoivat lisää yhdessä syömistä niin perheen kuin ystävienkin kanssa. Yhdessä syömisen isoimmaksi esteeksi mainittiin kiire, mutta myös oma luonteenpiirre (väittämä: olisin seurallisempi) ja huoli omasta ruoanlaittotaidosta (väittämä: osaisin paremmin tehdä ruokaa) nousivat esiin muita väittämiä enemmän.

Selvitys on rohkaiseva. Suomalaiset arvostavat oman maansa ruokaa, ja pitävät tärkeinä meidän hyviä laatutekijöitä, joiden eteen on ruokaketjumme tehnyt pitkään töitä. Lähiruokaan liittyvät ominaisuudet ovat korkealla: pienimuotoisempi tuotanto, vähemmän prosessoitua, läheisyys, paikallisuus. Lähiruokatoimijoilta toivon näiden ominaisuuksien nostamista edelleenkin esiin, sillä ne selvästi kuluttajia koskevat ja kiinnostavat.

*****************************

Selvityksessä kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä suomalaisesta ruoasta, sen tekijöistä ja syömistavoista. Selvitys on jatkoa tutkimuksille, jotka on toteutettu vuosina 2008, 2010 ja 2012. Osa kysymyksistä oli samoja vertailtavuuden vuoksi, osa taas uusia, ja nykyhetkeä paremmin kuvaavia. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä Taloustutkimus Oy:n nettipaneelissa. Lopullinen otoskoko oli 2015 henkilöä. ja vastaajat edustivat 18 – 65 -vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Aineisto koottiin huhtikuussa 2016 ja tutkimuksen toteutti ja tulokset analysoi Ahaa Tutkimuspalvelu.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote selvityksestä.
Selvitys löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Tekstin koonnut selvitysraportin pohjalta: Kirsi Viljanen

Kuvat: MMM:n kuva-arkisto