Ruokapiiritreffeillä tavattiin

Hallituksen Lähiruokaohjelma ja MTK ry. järjestivät Lähiruoka & Luomu –messujen yhteydessä Ruokapiiritreffit, joka kokosi yli 50 aktiivista ruokapiiriläistä ympäri Suomea keskustelemaan ruokapiirejä koskettavista ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuden tarkoituksena oli mahdollistaa eri puolella Suomea toimivien ruokapiiriläisten ja ruokapiirien kehittämistyössä mukana olevien kohtaaminen. Tämä blogiteksti kuvineen toimii samalla Ruokapiiritreffeistä koottuna muistiona.

Tilaisuuden alussa kuultiin lyhyet puheenvuorot siitä, miten ruoka-asiat ovat esillä politiikassa ja mistä kuluttajat ovat kiinnostuneita ostamaan ruokansa. Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi hallituksen Lähiruokaohjelmasta, mitä lähiruoan edistämistoimia tehdään ja mitkä ovat valtionhallinnon mahdollisuudet edistää ruokapiiritoimintaa. Anni-Mari Syväniemi MTK ry:stä korosti ruokapiirien kasvavaa merkitystä olla viljelijöiden yhteistyökumppanina ja miten lähiruoka, suoramyynti ja erilaiset lyhyet jakelukanavat kiinnostavat myös tuottajia yhä enemmän. Kumpikin korostivat, että hallinnon tai etujärjestön tarkoituksena ei ole ohjailla missään määrin ruokapiiritoimintaa, vaan olla tarpeen mukaan taustatukena ja välittäjänä ruokapiiritoiminnan ruohonjuuritasoisuutta kunnioittaen.

Lea Alanko (vas.) ja Erja Mähönen (oik.)

Erja Mähönen ja Lea Alanko Tanhuniityn ruokapiiristä esittelivät omaan pitkäaikaiseen ruokapiirikokemukseensa pohjautuen suomalaisen ruokapiiri-ilmiön kehittymisen kaarta ja sen nykypäivän volyymeja. Esityksen aikana keskustelussa tuloksena arvioitiin, että volyymeissä voitaisiin liikkua jopa 100 ruokapiirissä liikevaihdoltaan noin 650 000 eurossa.

Tutkija Galina Kallio Aalto-yliopistosta korosti ruokapiirien omaehtoisuutta, paikallisuutta ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ruokapiirit ovat myös osa kestävyyden ratkaisua: mikään ei tule ulkoapäin vaan perustuu omaehtoisuuteen. Näköpiirissä on myös yleisenä trendinä paikallistalouden vahvistuminen ja lähialueella toimiminen. Vapaaehtoista toimintatapaa pitää kunnioittaa, mutta toiminnan kantavuus ja jatkuvuus vaatii toinen toistensa tukemista.

Pirkanmaan REKO-mallin edustaja Eeva Ylinen (vas.) ja REKO-mallin Suomeen tuonut ja meidän oloihin soveltavaksi kehittänyt Thomas Snellman (oik.)

Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Parasta Pöytään Pirkanmaalta –hankkeesta esitteli Pirkanmaan sovellusta Thomas Snellmanin kehittämästä REKO-mallista, joka tuo lähiruoan helposti suoraan kuluttajille.

Alustusten jälkeen työskentelyä jatkettiin neljässä työryhmässä.

Ruokapiirien organisoituminen -ryhmässä pohdittiin, tarvitaanko ruokapiireille jotain yhteistä organisaatiota.

Keskustelussa nousi esiin seuraavia huomioita, joita yhteinen elin voisi edistää ja tukea:

· tarvitaan toimintamalleja, lisää tietoa ja ajatusten vaihtoa: yhteinen elin toimisi kokoajana ja välittäjänä

· toisi yhteen ja vuoropuheluun eri ruokapiirit ja –piiriläiset

· vähentäisi yksittäisen piirin taakkaa (esimerkiksi vertaisneuvonnan antajana)

· helpottaisi ruokapiiri-ilmiön leviämistä.

Lisäksi ryhmässä todettiin, että ruokapiiritoimintaa pitäisi jollain tavalla pystyä tilastoimaan. Sitä kautta saataisiin tuotua esiin lisää tietoa ruokapiirien merkityksestä ruoan hankintakanavana, ja saataisiin myös lisää vaikutusvaltaa. Yhteisen elimen pitäisi löytää ratkaisuja myös jakelun järjestämistapoihin.

Keskustelussa kannatettiin yksiselitteisesti jonkinlaisen yhteiselimen perustamista. ”ProRuokapiiri ry” helpottaisi ilmiön leviämistä, toisi esiin ruokapiirien merkitystä ruokajärjestelmässä ja toimisi ruokapiirien yhteisen äänen muodostajana ja esiintuojana.

Yhteisestä järjestöstä huolimatta ruokapiiritoiminnan erityisyys pitää säilyä, kontakti lähiympäristön ihmisiin pitää pysyä ja piirien erilaisuus pitää sallia vaikka kattojärjestö tulisikin.

Pauline Ranta toi esiin, että Facebookiin on perustettu ProRuokapiiri –ryhmä, jossa yhteistä ruokapiirien kattojärjestöä/-yhdistystä on yhdessä tarkoitus suunnitella ja kehittää. Ryhmään voi liittyä kaikki yhteisen järjestön suunnittelusta kiinnostuneet ruokapiiriläiset. Ryhmän löydät osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/proruokapiirit/.

Ruokapiirien neuvonta –ryhmä pohti mm. sitä, mitä neuvontaa on kysytty piireistä ja nosti esiin, että tietoa tarvitaan erityisesti seuraavista teemoista:

· Ruokapiirien perustaminen:

miten ruokapiiri perustetaan, miten hoitaa tilaukset ja tilausten jakaminen, mistä löytää jakotiloja, miten organisoidaan ja sitoutetaan vapaaehtoisten toiminta, mitkä säännöt ja toimintatavat pitää sopia, miten elintarvikelainsäädäntö pitää ottaa huomioon ym.

· Tuottajayhteydet:

mistä löytää tuottajia, mikä on niiden tuotevalikoima, tuotteiden hinnoittelu ml. alv, millä saada mukaan lisää tuottajia, miten luoda ja kehittää yhteistyötä ruokapiirien ja tuottajien välillä.

· Arjessa esiin tulevat pulmatilanteet:

verotuskysymykset, elintarvikelainsäädäntö, kirjanpito, seuranta, vastuukysymykset, miten kylmäsäilytys ratkaistaan, mitä maksuja on käytössä (tilauskohtaiset laskutuslisät tms), ruokapiiriin kuuluvien kuluttajien ohjeistus.

· Minkälaista on hyvä neuvonta?

neuvontaa saa nopeasti, perustiedot pitää saada netistä ml. FAQ, yleisinfon voisi koota kirjaan tai oppaaseen, tarvitaan kuitenkin henkilökohtaista neuvontaa ja kontaktointia paikallisella tasolla.

· Yleiseen ruokapiiritoimintaan kohdistuvaan kiinnostukseen vastaaminen

ruokapiiritoiminta kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa, tarvitaan tietoja siitä, mikä ruokapiiri on, mistä ruokapiirejä löytää, miten niihin voi liittyä, miten itse voi perustaa ruokapiirin jne.

Yhteenvetona todettiin, että nyt ollaan reaktiivisia neuvonnassa, neuvotaan arjessa esiin tulevissa asioissa. Neuvonnassa tulisi siirtyä nopeasti proaktiiviseen tapaan neuvoa, viestiä ja tiedottaa. Tämä auttaisi myös pienempiä tuottajia löytämään potentiaalisia uusia asiakkaita ruokapiireistä. Todettiin, että tietoa ruokapiireistä kyllä on, mutta tieto on hajallaan, Nyt tarvittaisiin kunnollinen yleisesite siitä, mitä ruokapiiritoiminnalla tarkoitetaan sekä yleinen sivusto, josta näkisi oman alueensa tuottajat ja ruokapiirejä ja saisi perusinfon.

Tilausjärjestelmäratkaisut –työryhmässä keskusteltiin siitä, minkälaisia tilausjärjestelmiä piireillä on käytössään, mitä hyvää ja mitä kehitettävää niissä on, miten tilausten jaot hoidetaan ym. Keskustelussa erään yrityksen edustaja esitteli tilausjärjestelmäratkaisuaan, joka olisi ruokapiirien ostettavissa. Teemu Turunen nosti esiin avoimen lähdekoodin ohjelman, ja miten sitä käyttäen olisi mahdollisuuksista rakentaa sopiva ratkaisu nk. yrityssponsoroituna yhteisöhankkeena. Keskustelussa nousi esiin tilausjärjestelmien kehittämisen tarve. Kiinnostusta valtakunnalliseen järjestelmään on, mutta mikä olisi se valtakunnallinen taho, joka ylläpitäisi ja kehittäisi järjestelmää. Laskutusjärjestelmistä todettiin, että ne ovat hyvin kirjavia, ja teettävät ruokapiireissä paljon työtä.

Jyväskyläläisessä hankkeessa tehdään parhaillaan tilausjärjestelmää, valmistuessaan on avoimesti muidenkin käytössä. Keskustelussa nousi idea, että voisi perustaa yhteisöllisen hankkeeen, jossa yhdessä kehitettäisiin avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tilausjärjestelmää: koodarit voitaisiin koota vaikka viikonlopuksi koodaamaan tarpeisiin vastaava avoin järjestelmä kaikkien käyttöön. Osaruokapiireistä käyttää ruokapiiri.fi –sivustolla olevaa tilausjärjestelmää, mutta sitä on tarvetta kehittää.

Keskustelussa nousi esiin, että vaikka tarvetta uusiin järjestelmiin ja vanhojen kehittämiseen on, olisi nyt laitettava jäitä hattuun: nyt ei kannattaisi laittaa ainakaan isoja rahoja uuden kalliin järjestelmän kehittämiseen, ellei löysää rahaa ole kellään. Nyt pitäisi löytää sopiva porukka, joka yhdessä tekisi jatkosuunnitelman, mitä kannattaa tehdä ajatuksena, että järjestelmä rahoittaisi itse itsensä=> ratkaisut olisivat kaikkien käytössä.

Tuottajan ja kuluttajan yhteistyö –työryhmän keskustelussa nousi esiin uudenlaisen tuottaja-kuluttaja –yhteistyön arvoja, jotka antavat merkityksiä molemmille osapuolille: toiminnan kuluttajavetoisuus on ainutlaatuista, ruoka saa kasvot, kuluttajilla mahdollisuus osallistua ruoan tuottamiseen: osallisuus, elämyksellisyys, kertoo ”syöjän tahtotilan”, kyse muustakin kuin ruoasta. Yhteistyön todettiin lähestyvän CSA-mallia, ja että malli antaa mahdollisuuden saada hyvää jokapäiväistä arkiruokaa. Keskustelussa kannettiin huolta luontoyhteyden katoamisesta, yhteistyö antaa uuden mahdollisuuden löytää luonto, tuottajilla ja ruokapiirikuluttajilla sama arvopohja.

Työryhmässä käytiin läpi vielä tarkemmin läpi suomalaisia REKO-malleja: Pohjanmaalle perustettua alkuperäistä ja Pirkanmaalle perustettua sovellusta. Mallit todettiin hyviksi, ja toimintaa pitäisi saada lisää. REKO-mallin etu ns. perinteiseen ruokapiiritoimintaan on se kevyt rakenne, ei vaadi erillisiä jakelutiloja ja tilausjärjestelmiä, ei sido henkilöitä tilauksiin tai jakotilanteisiin, yhteisesti sovittu tapaamisaika helpottaa sekä tuottajia että kuluttajia. Eero Kananen LähiPro Oy:stä kertoi kohta avautuvasta uudesta lähiruoan verkkokaupasta ruokaasuomesta.fi, joka voi toimia myös ruokapiireille toimittavana kauppana. Annukka Valkeapää (HY/Ruralia) on aloittamassa lähiruoan arvoketjuihin liittyvää tutkimusta, jossa selvitetään lähiruoan arvoja ja kuluttajien asenteita lähiruokaa kohtaan. Ruokapiirit liittyvät tähänkin tutkimukseen.

Seminaarin lopputulemana oli, että ruokapiirien yhteistä kattojärjestöä aletaan nyt rakentaa yhdessä, neuvonta- ja tilausjärjestelmäkysymyksiä ratkottaisiin sitten tämän järjestön alla yhteisesti. Keskustelussa nostettiin esiin, että ruokapiiritoiminta on jatkossakin pidettävä ihmisläheisenä ja kaikkien tulisi korostaa ”economy of scope” periaatetta: kasvatetaan merkitystä taloudellisen kasvun sijaan. Tämä merkityksen ja arvojen korostaminen sopivat lähiruoan arvomaailmaan paremmin kuin hyvin!

Kiitos alustajille, työryhmien vetäjille ja erityisesti teille aktiivisille osallistujille! Pidetään yhteyttä, ja kehitetään ruokapiiritoimintaa todelliseksi mahdollisuudeksi saada laadukasta lähiruokaa! Luodaan yhdessä merkityksiä, ja toimijoiden ehdoilla edellytyksiä!

Tilaisuuden materiaalit löytyvät:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruoka/ruokapiiritreffit.html

Lisätietoja ruokapiiritoiminnasta, ruokapiirien perustamisesta ym. on saatavissa mm.

http://www.ruokapiiri.fi

http://www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/ruokapiirit/

http://www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/tuote_palvelu/ruokapiiri_tietopaketti_esite.pdf

Jenni Saarinen / Laurea amk rakensi opintonäytetyössään prosessikuvausta ruokapiiritoiminnan käynnistämisestä: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65678/Saarinen_Jenni.pdf?sequence=1

Jyväskyläläinen JAPA ry on kehittänyt ruokapiiritoimintaa eri hankkein, lisätietoja muidenkin hyödynnettäväksi: http://www.japary.fi/lahiruokaa/

REKO-malleista:

http://www.ekonu.fi/reko/

http://lvs.fi/2014/02/06/lahiruokarengas-perustettu-vesilahteen/

Muistion laati: