Lähiruoka selvityshenkilö Karhisen keinolistalla

Kuva: Anna Salminen/MMM

Viime viikolla selvityshenkilö, vuorineuvos Reijo Karhinen luovutti raporttinsa hallitukselle. Selvitystyö käynnistyi kesällä 2018, kun pääministeri Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Leppä kutsuivat Karhisen pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuskriisiin, ja millä markkinaehtoisesti tilojen tulotasoa voidaan nostaa 500 miljoonalla eurolla.

Selvitystyötä Karhinen pohjusti useilla työpajoilla, alueellisilla tapaamisilla, eri sidosryhmien tapaamisilla, jalkautumalla maatiloille ja yrityksiin erilaisten taustamateriaalien lisäksi. Iso osa valmistelutyötä oli myös Fountain Parkin toteuttama kaksivaiheinen verkkokeskustelu, jossa oli huikeat yli 6000 osallistujaa, näistä puolet olivat maataloustuottajia.

Ruokaketjuun uusia tuulia puhallettiin Karhisen johdolla Out-off-the-box -työpajassa.

Raportissa on kymmeniä ehdotuksia koko ruokajärjestelmän muuttamiseksi. Tässä mainitsen vain lähiruokaan liittyvät kohdat. Karhinen nostaa raportissaan esiin tarvittavan muutoksen tuotantolähtöisyydestä kuluttaja- ja kysyntälähtöisyyteen. Karhisen mukaan lähiruoaan kohdistuva kiinnostus on sellaisenaan luonteva ratkaisu erikoistumisen kautta parempaa kannattavuutta hakeville tiloille. Verkkokeskustelun perusteella kuluttajat näkivät lähiruuan tarjonnan kasvattamisen olevan keskeinen keino lisätä kotimaisen ruuan ostamista. Karhinen perää lähiruuan korostamista mahdollisimman suurella äänenpainolla tuottajilla ollen päävastuun. Kaupan tulisi kehittää verkkokauppaa ja valikoimiaan ja julkisen sektorin tulisi toimia esimerkkinä ja ohjata hankintojaan tukemaan lähiruokaa.Yhteistyö on yksi raportin punaisista langoista, ja yhteistyötä Karhinen vaatii myös tuottajilta riittävien volyymien varmistamiseksi pärjätäkseen julkisissa tarjouskilpailuissa. Julkisiin hankintoihin liittyen kuten ylipäätään lähiruokamarkkinoiden vauhdittamiseksi Karhinen toivoo tuottajaorganisaatioiden perustamista. Tässä pallo jää tuottajille.

Karhinen toteaa - lähiruokaohjelman ja siitä tehdyn ulkopuolisen arvioinnin tavoin - uusien yritysten perustamisen ja jalostusasteen nousun olevan lähiruokasektorin keskeisin kehittämiskohde.

Lähiruokaan liittyvät ehdotukset:

*Paikallisesti tuotetun lähiruuan pääsyä kuluttajien ostoskoriin tulee edistää tuotannon jalostusastetta ja -arvoa nostamalla. Tässä auttaisi vahvempi alueellinen yhteistyö eri tuottajien, jalostajien ja pakkaajien välillä. Uusia – myös innovatiivisia – toimintatapoja tulee kehittää, samoin vahvistaa viestiä kuluttajien suuntaan, jolloin kysyntä ja tarjonta voivat kohdata. Tuottajaorganisaatiot ovat yksi hyvä, mutta toistaiseksi vähän käytetty ratkaisumalli myös lähiruuan
markkinointiyhteistyön parantamiseen.
*Lähiruuan saatavuuteen ja sen myötä sektorin kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten toisaalta suoramyyntiä tiloilta, ja toisaalta verkkokauppaa voidaan kasvattaa. Näiden molempien kanavien kehittämiseen on panostettava. Tarvitaan laajan joukon yhteistyötä, uuden teknologian hyödyntämistä, uusien yhtenäisten toimintamallien rakentamista, neuvonnan aktiivista ja ennakkoluulotonta otetta sekä myös viranomaisten sitoutumista, erityisesti suoramyynnin tunnistamiseen yhtenä merkittävänä osana tilakohtaisen kannattavuuden parantamista. Sama
paine ja uusien ratkaisumallien löytäminen kohdistuu myös uusien logistiikkaratkaisujen kehittämiseen.
*Kotimaisen ruuan tarjontaan kauppa voi vaikuttaa kuluttajien mielestä merkittävästi tuotteiden esillepanolla, selkein tuote- ja alkuperäismerkinnöin. Vastuullisuuttaan korostavan kaupan
tulisikin alkaa kilpailla selvästi nykyistä enemmän myös siitä, kenellä on selkeimmät ja positiivisinta huomiota herättävät hyllyosiot ainoastaan suomalaisille ruokatuotteille.
*Suomalaisen alkutuottajan näkökulmasta olisi myös oikeudenmukaista ja tasavertaista, että kaupassa tarjolla olevat ruokatuotteet, jotka eivät vastaa samoja suomalaiselle ruuantuotannolle asetettuja vaatimuksia, olisivat selkeämmin kuluttajien toimesta todettavissa.
*Luomutuotteilla on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Suomen luomumarkkinan arvo on ProLuomun mukaan noin 310 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan olevan kasvatettavissa 2–3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun vastatessa kuluttajien haluun edistää luonnon elinvoimaisuutta ja eläinten hyvinvointia ruuantuotannossa sekä kysynnän ollessa tarjontaa suurempaa, on perusteltua, että luomuun siirtymistä tuetaan jatkossakin. Luomun vahvalle esilläpidolle julkisissa hankinnoissa
ja suomalaisen ruokaviennin kärjessä löytyy vahva peruste. Luomun keskeinen ongelma on pienuus. Pienet volyymit aiheuttavat tehottomuutta, nostavat hintoja ja pienuus heijastuu myös alan yleiseen arvostukseen. Luomuala tarvitsee investointeja kasvuloikkaan sekä politiikan pitkäjänteisyyttä.
*Ehdotan, että tuottajien ja muiden julkiselle sektorille ruokaa toimittavien on lisättävä keskinäistä yhteistyötään, parannettava osaamistaan niin myynnistä kuin voimassa olevasta normipohjasta sekä toimittava enemmän kysyntälähtöisesti. Tiivistyvä yhteistyö on välttämättömyys, jotta volyymiltaan suurempiinkin tarjouspyyntöihin voidaan vastata. Erityisesti alueellisten lähiruokayrittäjien on muodostettava toimivia isompia yhteistyömalleja ja hyödynnettävä mm. tuottajaorganisaatiomallin tarjoamat mahdollisuudet merkittävästi nykyistä laajemmin. Yhteistyön tarvetta kasvattaa edelleen maakuntauudistus ja sen myötä kokoaan kasvattavat hankintayksiköt. Tuottajien vastuulla on tunnistaa julkisia hankintoja suorittavien toivomukset ja olla valmiita toimimaan hyvinkin kysyntälähtöisesti.

_____________________

Paljon tuttuja asioita, joiden eteen on vuosia tehty töitä. Ja joita myös lähiruokaohjelmassa on toimenpiteinä kirjattu. Mutta paljon pitää vielä tehdä, jotta lähiruoka on kuluttajien saatavilla, helposti ja monikanavaisesti. Myös lähiruuan tunnettavuuden ja tunnistettavuuden eteen tulee tehdä töitä, tämä tuli esiin myös Suomi syö 2018 -tutkimuksessa ja lähiruokaohjelman arvioinnissa. Onko erillinen lähiruokamerkki ratkaisu? Vai onko "kevyempiä" keinoja kuten kauppiaiden vastuulla oleva lähiruuan selkeät hylly- ym. merkinnät kaupoissa, tuottajien itsensä toteuttamat tuote-esittelyt kaupoissa, ruokaan käytettyjen isojen mainosrahojen käyttö myös lähiruuan mainontaan, tuottajien aktiivisempi ote mainontaan ja markkinoiden hallintaan jne?

Tiedote raportista.
Videotallenne raportin luovutustilaisuudesta.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita