Lähiruokaohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on saada ruoka
osaksi keskeisiä matkailustrategioita ja sitä myöden osaksi laadukasta
matkailutuotetta. Osana tavoitetilan saavuttamista valmistui alkuvuodesta Suomen
ensimmäinen ruokamatkailustrategia, työtä rahoitti MMM/Lähiruokaohjelma.
Strategia jää kuitenkin vain paperiksi, ellei siitä tiedetä tai toimijat ota
sitä omaksi työkalukseen. Strategian jalkauttamiseen ollaankin satsattu
MMM/Ruokaketjun kehittämisen lähiruokaan korvamerkitystä määrärahasta
rahoitettavalla hankkeella, jota koordinoi Haaga-Helian amk. Kaksivuotisen
hankkeen näkyvä startti oli 26.5.15 Helsingissä pidetty kick off -tilaisuus,
joka kokosi yhteen satakunta matkailu-, ruoka- ja kulttuuripuolen toimijaa eri
puolilta Suomea.
”Olemme ottamassa harppausta ruokamatkailun kehittämisessä: Suomen
ensimmäinen ruokamatkailustrategian vieminen käytäntöön. Suomalainen
matkailutuote on timantti, joka vaatii hiomista kirkastuakseen entisestään. Nyt
käymme hiomaan sitä yhdessä, mutta muistetaan, että särmät ovat timantissa
tärkeitä”, avasi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen (Mavi)
tilaisuuden. Hän korosti strategian jatkotyössä laajaa yhteistyötä ja alueiden
vahvuuksien hyödyntämistä.
Kansainvälisen videotervehdyksen toi Jaakko Sorsa, joka toimii keittiömestarina
Hong Kongissa sen ainoassa pohjoismaisia makuja ja ruokakulttuuria
esiintuovassa FINDS -ravintolassa. Sorsa korosti meillä olevan paljon
tarjottavaa Kaukoidästä tuleville matkailijoille, jotka kokevat Suomen
kiinnostavana ja eksoottisena maana. Kohderyhmä tulee kuitenkin tuntea, ja
toimia sen edellyttämällä tavalla. Aasialaisia kiinnostavat nimenomaan
ryhmämatkat, ja matkalla tulee saada helppoja kokemuksia ja elämyksiä. Jo
suomalaisessa metsässä kävely ohjatusti on heille suuri elämys. Aasialaiset
eivät niinkään kaipaa yksilöllistä tekemistä ts. itse kalastamisen sijaan
kannattaa valita esimerkiksi ammattikalastusaluksen kannella kalateemaisen
lounaan nauttiminen. Toimivan matkatuotteen ehdottomia edellytyksiä ovat
sujuvat, aikatauluissa pysyvät kuljetukset ja kunnollinen tulkki. Sorsa
korosti, että puhtaus ja ruokaturvallisuus ovat vahvoja valttejamme, joista
kannattaa kertoa. Suomesta tarvittaisiin matkanjärjestäjille toimitettavaksi
myös enemmän yleistä tietoa. Suomeen tultaessa on matkailijan voitava löytää
kohteet mobiilisti.
Ruokamatkailustrategian tarkoituksena on tehdä ruoasta osa
elämyksellistä ja ostettavaa matkailutuotetta, kertoivat strategian
työstämisestä vastanneet Kristiina Havas ja Kristiina Adamsson. Strategiassa
teemoina korostuvat paikallinen ruoka, puhtaus ja innovatiivisuus. Ne ovat
koottu "Taste of place" (alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen
elämäntapa maistuvat), "Pure Pleasure" (suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää
mielelle ja ruumiille) ja "Cool and creative from Finland" (kansainvälisesti
tunnustetut ruokailmiöt) painopisteiden alle. Kristiinat peräsivät
”päräyttävien kokeilujen” rakentamista tyyliin ”Hungry Birds”,
SAYmakkara-kampanjat ym. ja että rohkeasti tuodaan esiin Suomen pohjoisuutta,
mystiikkaa, karheutta, outoutta ja rouheutta. Strategian jalkauttamiseen
liittyvät mm. tuotekriteeristöjen, viestintäsuunnitelman ja työkalujen laadinta sekä alueelliset
ruokamatkailu -työpajat, jotka käynnistyvät syksyllä 2015.
Strategian jalkauttamisen taustaksi Katri Tihilä on koostanut maakunnistamme
alueprofiileita, joita hän esitteli tilaisuudessa. Alueprofiileihin on koottu
alueen erityisominaisuuksia, joita viestinnässä kannattaa tuoda esiin,
profiileissa on myös alueelle tyypillisiä ruokia.
Päivi Lappalainen (Turun kaupunki) pohti omassa puheenvuorossaan ”Taste of place”
-tematiikkaa ja toi esiin esimerkkejä, miten teema näkyy Turussa. Turun linnahan toimi
aikanaan ruokien ja ruokakulttuurin kehittymisen sisäänajurina Suomeen, nyt
linnassa on jo vuosikymmeniä pidetty Juhana Herttuan renessanssijuhlia, joissa
historia nivotaan hyvin tuotteistetuksi ruokamatkailutuotteeksi. Lappalainen
myös haasti kuulijoita pohtimaan oman alueen erityisyyttä: onko oma käsitys
alueen erityispiirteistä sama kuin asiakkaan? Tai mitä on ”aito” ja
”alkuperäinen” kenenkin mielestä? Lappalainen kehottikin kaikkia ”menemään
asiakkaan nahkoihin” ja miettimään asioita nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.
Lappalainen nosti esiin myös kysymyksen paikallisuudesta ja ajasta: halutaanko
asiakkaalle kertoa kuvaa jäädytetystä menneisyydestä vai eletäänkö nykyaikaa?
Hän korosti myös paikallisten asukkaiden mukaanottoa matkailutuotteen
kehittämisprosessiin - heidän pitää tietää, mitä heistä kerrotaan ulospäin ja
miten heitä tuotteistetaan matkailijoille.
Annaleena Soult (FinPro) pohti teemaa ”Pure Pleasure” ja kertoi myös
Food From Finland -elintarvikkeiden vientiohjelmasta. Soult korosti, että
ruokamatkailun ja vientiohjelman välillä on tehtävä yhteistyötä. Suomea tulisi
brändätä korkeatasoisena elintarvikevalmistajana, myös ruokamatkailua on
hyödynnettävä viennissä. Suomen suurimmat vientimahdollisuudet ovat marjapohjaisissa
tuotteissa, sienissä, (luomu-)kaurassa ja Aasian osalta sianlihassa. Suomella
on vahvaa osaamista myös laktoosittomien ja funktionaalisten tuotteiden
valmistajana, ja mahla pitäisi tuotteistaa terveystuotteena, Soult vinkkasi.
Strategian kolmas painopiste ”Cool and creative from Finland” sisältää
mm. kansainvälisesti kiinnostavat ruokailmiöt. Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjä Timo Santala kertoi Ravintolapäivästä, joka
lähti ruohonjuuritasolta yksittäisten henkilöiden taholta ilman mitään julkisia
tukia, ja on nyt laajentunut yli 70 maahan. Santala peräsi kaikilta tahoilta
konkreettisia sitoumuksia siitä, miten ne ovat mukana ruokamatkailun
edistämisessä.
Terhi Hook (VisitFinland) taustoitti matkailun kehittämistä kertomalla
VisitFinlandin matkailun kehittämisteemoista ja isoista matkailuun
vaikuttavista trendeistä. Hän myös korosti, että hyvä ruoka kuuluu aina hyvään
matkailutuotteeseen. Aitoutta, autenttisuutta halutaan edelleenkin, ja
jakamistalous luo uusia trendejä matkailuunkin. Eatwithlocal.com on hyvä
esimerkki edellä mainittujen trendien tuotteistamisesta. Hook toi terveisiä
viime viikolla Milanoon suuntautuneelta markkinointimatkalta. Suomalainen ruoka
ja design kiinnostavat italialaisia kovasti. Hän myös antoi vinkkejä
onnistuneen matkatuotteen markkinointiin: matkanjärjestäjille pitää olla
valmiiksi paketoitu myytävä tuote, matkatoimistoilla pitää olla saatavilla
yleistä tietoa Suomesta ja asiakkaille pitää olla herätteellistä materiaalia.
”Visit a Finnish Home” -tuote kiinnostaisi asiakkaita kovasti, mutta se pitää
olla turvallisesti matkanjärjestäjän kautta ostettavissa. Kiinalaiset asiakkaat
kaipaavat hyvää asiakaspalvelua ja suomalaisille tyypillinen
itsepalvelukulttuuri on heille vieras. Kiinalaiset käyttävä matkoillaan paljon
rahaa ja esimerkiksi laadukkaisiin ruokatuliaisiin pitäisi satsata, koska ne
ovat heille myös statuskysymys. Heille kannattaa myös tarjota yhdessä
maisteltavia ruokia isojen yksittäisannosten sijaan.
Vaellusmatkailun osalta Hook kaipasi lounas- ja evästuotteiden
kehittämistä. Ulkona syöminen on ehdoton elämys matkailijalle. Grillimakkarat,
tikkupullat ja nuotiokahvi ovat loistavia tuotteita ja esimerkkejä
suomalaisesta elämäntavasta, Hook toi esiin. Luonnossa ruokaillessa elintarvikkeiden
turvallisuuteen ja hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, hän
muistutti.
Myös Liisa Renfors (VisitFinland) korosti asiakaspalvelun merkitystä hyvinvointiin
liittyvässä ruokamatkailutuotteessa. Kaikille matkailijoille suomalaiseen
perinteeseen kuuluva seisova pöytä ei ole tuttu, ja heitä pitää ainakin
opastaa, mitä pöydässä on saatavilla. Esteettisyys on tärkeä hyvän tuotteen
elementti. Ruokaan kannattaa yhdistää kulttuuria ja miettiä, mennäänkö
viestinnässä ravitsemis- vai ruokanautintonäkökulma edellä. Raaka-aineiden
terveysvaikutuksia kannattaa korostaa, mutta gourmet-näkökulma (hyvin
valmistettu ja pöytään asti tarjoiltu ruoka) on tärkein. Talvimatkailun osalta
olisi kehitettävä terveellisempiä vaihtoehtoja rinteissä olevien perinteisten
hampurilaispaikkojen sijaan.
Susanna Markkola (VisitFinland) valotti kulttuurimatkailun kantavia
teemoja: tapahtumat, taiteen alat, kulttuuriperintö ja elämäntavat. Kulttuurimatkaan
liittyy aina myös ruoka, jonka on tuettava kulttuurituotetta.
Ruokamatkailun kehittämiseen liittyy myös tuotekriteerien kehittäminen.
Tilaisuudessa käynnistettiin keskustelu, minkä tyyppisiä kriteerejä
ruokamatkailuun pitäisi laatia, ja pitääkö VisitFinlandin kehittämisohjelmiin
(kulttuuri, kesäaktiviteetit, talvi, hyvinvointi) laatia erilliset
ruokakriteerit. Tästä ajatuksia voit lähettää osoitteeseen: kristiina.havas(at)haaga-helia.fi. Samaan osoitteeseen voit myös ilmoittaa
tietoja käynnissä/suunnitteilla olevasta ruokamatkailun hankkeesta ja muista
toimenpiteistä sekä ilmoittaa halukkuus toimia alueellisen työpajan
osatoteuttajana.
Tilaisuuden aineistot ja tilaisuuteen liittyviä bloggauksia löydät kootusti
täältä.
 |
| Tilaisuuden tarjoilut kuvasivat hyvin ruokamatkailun henkeä: paikallisia, suomalaisia raaka-aineita |
Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti