Lähiruokaohjelma

torstai 6. marraskuuta 2014

Ruoan ja matkailun liitto vahvistumassa!




Ruoka- ja matkailualan toimijat kokoontuivat viikolla 45 kahdessa valtakunnallisessa tilaisuudessa: 4.11. Hämeenlinnassa Katisten kartanon tiloissa ja 6.11. Oulussa Maikkulan kartanossa. Tilaisuuksissa käsiteltiin sekä ruoka- että matkailusektoreiden ajankohtaisia kuulumisia, valtakunnallisia kehittämislinjauksia ja pohdittiin alojen parempaa yhteensaattamista ruoan saamiseksi osaksi matkailun kokonaislaatua. Tilaisuuksien runko ja puheenvuorot olivat samanlaisia: itse kerroin lähiruokaohjelman tilannekatsauksen ja missä lähiruokasektorilla mennään nyt ja tulevaisuudessa, Heidi Valtari kertoi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR):n uudesta toimintamallista, MESI-verkostosta ja mitkä ovat YTR:n linjaukset vaalikentille, Reijo Martikainen Maaseutuvirastosta kertoi mitä opittavaa on aiemmasta matkailun kehittämisestä ja mitkä ovat uuden maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet elinkeinojen kehittämiseen, Kristiina Hietasaari MEK:stä kertoi Suomen matkailustrategian kärjistä ja tuotekehityksen painopistealueista ja Kristiina Havas, Kristiina Jaakonaho (Hämeenlinna) ja Kristian Sievers (Oulu) Haaga-Helia amk:sta esittelivät käynnissä olevaa, maa- ja metsätalousministeriön ja MEK:n tilaamaa Ruoka&Matkailu –strategiatyötä.

Heidi Valtari (Turun yliopiston Brahea-keskus, YTR:n MESI-verkosto) kertoi mielenkiintoisen esimerkin ruoan elämyksellisyydestä. Yhdysvalloissa toteutetaan pöytä pellolla –konseptia, jossa ihmiset kerääntyvät syömään lähiruokaa yhdessä pelloille tuotujen pitkien pöytien ääreen; kts lisää outstandinginthefield.com ja toivoi, että vastaavia yhteisöllisiä malleja kehitettäisiin meilläkin.


Martikainen muistutti matkailun palvelujen laadun merkityksestä, samoin matkailun turvallisuusasioista. Matkailun kehittäminen on myös pitkäjänteisyyttä ja jatkumoa vaativaa, mikä välillä hankemaailmassa on rahoittajien vaikea ymmärtää. Martikainen toi esiin, että uudessa maaseutuohjelmassa olevat luokittelut  ovat hankalia ja liian mustavalkoisia: varsinkin kehittämishankkeita on vaikea lokeroida tiukasti vain tiukkaan toimialaluokitteluun kun samaan aikaan toimijoilta vaaditaan törmäyttämistä ja toiminnan kehittämistä yli toimialarajojen. Valtiontukisäädökset rajaavat aika tiukasti yrityksiin kohdistuvia kehittämistoimia, ja esimerkiksi yritysten koulutushankkeiden käytännön toteuttaminen pohdituttaa: toiveena on, että edellisen kauden koulutustoimenpiteiden monimuotoisuus mahdollistuisi myös jatkossa. Uudella kaudella yhteistyö-toimenpiteen on tarkoitus kattaa edellisen kauden elinkeinojen kehittämishankkeiden mukaiset toimet. Koordinointi, yhteistyö ja kansainvälistyminen ovat näissä hankkeissa ydinteemoja. Matkailun pieninfran rahoitus on tarkoitettu rahoitettavaksi Kylien ja palvelujen kehittäminen -toimenpiteessä. Martikainen peräsi järkeä investointeihin: pitkospuita ja reitistöjä ei saisi rahoittaa ilman, että varmuus niiden ylläpidosta (ilman hankerahaa) on turvattu.

Kristiina Hietasaari kertoi MEK:n siirtyvän vuodenvaihteessa osaksi FinPro ry:tä, minkä odotetaan antavan uusia mahdollisuuksia myös matkailun markkinointiin 40 vientitoimiston kautta, samoin yrityskohtaiseen neuvontaan. MEK:n tehtävä on turvata yhtenäisen Suomi-kuvan rakentumista ja hyvien matkailutuotteiden aikaansaamista. Hyvinvointimatkailulla on hyvä mahdollisuus vientimahdollisuuksien avaamiseen osana FinCare-ohjelmaa. Hyvinvointimatkailuun keskittyvä kansallinen FinRelax® –katto-ohjelma on saanut vihreää valoa TEM:stä (yritysten kasvuohjelmavarat) ja alkanee ensi vuonna. Ruokamatkailua yritetään viedä maailman kartalle elintarvikkeiden vientiohjelman kautta, FinPro on ollut keskeinen vientiohjelman laatija. MEK:n yksi uusista työvälineistä on kansainvälistymisopas, johon liittyvät koulutukset käynnistyvät ensi vuonna. Hietasaari korosti matkailutuotteiden teemoittaista kehittämistä: Suomi on oikeasti vielä täysin tuntematon maa päämarkkina-alueillaankin ja matkailijat tavoitetaan vain heidän kaipaamien aktiviteettien kautta. Niiden kehittämiseen, laadun parantamiseen ja markkinointiin pitää yritysten nyt panostaa.

Haaga-Helia vastaa Ruoka&matkailu –strategian työstämisestä, prosessiin on kuulunut muun muassa kyselyjä, haastatteluja ja työpajoja. Strategian tausta-ajatuksena on back-to-basics –ajattelu: kuluttajilla on kaipuu aitouteen, paikalliskulttuureihin ja omakohtaiseen tekemiseen.

Hämeenlinnassa kuulimme Katisten kartanon ruokafilosofiasta keittiömestari Oula Hännisen kertomana. 1500-luvulta asti toimineen kartanon alueella on vieläkin noin 700 hehtaaria metsää, jonka antimia (riistaa ja luonnontuotteet) hyödynnetään ravintolan keittiössä. Tilalla on myös lähes 200 herukkapensasta sekä kasvi- ja yrttimaat, joiden sato on keittiössä lähiruokaa parhaimmillaan. Kartano hyödyntää myös lähialueen tuotteita: ns. yllätysmenut ovat yksi keino lähiruoan käyttöön ja mahdollistavat pienempienkin erien käytön keittiössä. Hänninen totesi lähiruoan tuovan lisäarvoa: kilometrejä enemmän ihmisiä kiinnostavat tarina ja tuottaja ruoan takana.







Myös Oulussa Maikkulan kartanolla on pitkät, 1600-luvulta lähtevät juuret, joista meille kertoi kartanon nykyinen omistaja Mikko Keisu. Tällä hetkellä kartanossa toimii tilausravintola ja se tarjoaa Katisten kartanon tavoin myös kokousfasiliteetteja upeissa maisemissa. Maikkulassa lähialueen tuotteita käytetään niin paljon kuin on mahdollista, ja muun muassa karitsanlihan he tuottavat itse omalla tilallaan. He myös tuovat esiin tarinat niin ruoan kuin kartanon taustalla.

Tilaisuuksissa oli myös tiiviit työpajat, joissa keskusteltiin matkailun ja ruokasektorin hankkeiden paremmasta koordinaatiosta ja paikallisen ruoan saamisesta matkailuyrityksiin sekä haettiin sisältöjä Ruoka&Matkailu-strategiaan. Kehittämisen kohteet löytyvät jatkossakin aika peruskysymyksistä: ruoka- ja matkailualan toimijat eivät tunne toisiaan eikä kysyntä-tarjontakaan täten kohtaa. Yhteistyötä onkin systemaattisesti lisättävä. Koordinaatiohankkeita tarvitaan isompien ja pienempien kehittämistoimien yhteensaattamiseen toimialojen välillä ja sisällä, myös tiedonvaihtoa on vahvistettava erityisesti hankkeiden kesken. Ongelmia on edelleen myös tilastoinnissa: mitattavan tiedon tuottamiseen tulisi satsata. Keskusteluissa nousi esiin myös liiketoimintaosaaminen: asiakas on osattava tunnistaa ja tuotteistaa hänelle sopivia tuotteita. Jonkin verran pohditutti myös se, että jaetaanko matkailua nyt strategisesti liian moniin osiin; vastauksissa korostettiin, että strategiat ovat vain toimijoille taustatukea ja kehittämisen sisäisiä työkaluja, markkinoinnissa ja käytännön matkailussa asiakaslähtökohta on tärkein.

Ruoka ja matkailu -treffit järjestettiin MMM/Lähiruokaohjelman, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän MESI-verkoston ja Maaseutuverkoston yhteistyönä.

Tilaisuuksien materiaalit löytyvät:

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti